Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys
Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys
Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys perustettiin vuonna 1962. Sen toimialueeksi muodostui ns. Vanha Äänekoski eli Äänekosken ja Suolahden kauppalat sekä Äänekosken maalaiskunta. Muutamien vuosien kuluttua alkoi seudun kuntakentällä tapahtua monenlaista myllerrystä. Äänekosken maalaiskunta liittyi v. 1969 Äänekosken kauppalaan, josta tuli kaupunki v. 1973. Naapurikauppala Suolahti sai kaupunkioikeudet neljä vuotta myöhemmin v. 1977. Konginkankaan kunta liitettiin Äänekoskeen v. 1993. Mutta suurin muutos seudulla tapahtui 24.6.2006, kun Valtioneuvoston päätöksellä lakkautettiin Sumiaisten kunta sekä Suolahden ja Äänekosken kaupungit, joiden tilalle perustettiin 1.1.2007 uusi Äänekosken kaupunki.
Niinpä yhdistyksemme sääntöjä uudistettiin vuonna 2012 ja toiminta-alueeksemme määriteltiin koko Äänekosken kaupungin alue mukaan lukien myös entiset Sumiaisten ja Konginkankaan kunnat. Konginkankaalla on kuitenkin toiminut vilkkaasti oma Konginkankaan kotiseutukerho, Kömin Kilta ry, jonka kanssa Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys tekee yhteistyötä.
Yhdistyksemme toiminta on monipuolista, kuten kotiseututyöltä voi odottaakin. Mikäli haluat toimintaa ihmisten parissa, voit haastatella ihmisiä, olla mukana näyttelyjen ja tapahtumien järjestämisissä tai vaikka kotiseutukävelyitä organisoimassa.
Jos olet enemmän tutkijatyyppi, arkistossamme ja seudullamme on paljon tutkimattomia asioita. Yhdistys ohjaa ja antaa vihjeitä itseäsi kiinnostavien aiheiden etsimisessä. Tutkimustyö on moninaista ja voi liittyä seudun esihistoriaan tai nykypäivien tapahtumiin ja henkilöihin. Sukututkimus on nykyisin yksi suosittu osa – alue.
Ympäristö on myös kotiseutuväelle tärkeä, sillä puhtaan ja viihtyisän kotiseudun vaalimisessa ei ole rajaa pienissä tai suurissa asioissa. Jos et ole innostunut tutkimuksista tai kokouksista on kotiseuturetkeilijälle ja luonnossa liikkujalle myös paljon nähtävää ja tehtävää. Etsimme vanhoja rajoja, eränkäyntiä, kasvillisuuden ja eläimistön muutoksia, näköalapaikkoja ja pyrimme kehittämään luonto- ja retkeilypolkuja koko perheelle. Samalla voi tutkia luonnon tilaa ja auttaa maanomistajia ja viranomaisia löytämään epäkohtia tai suojeltavia aiheita.
Mikäli tulet jonkun toisen harrasteen piiristä, yhteistyö eri järjestöjen välillä odottaa Sinua. Voit vaikka etsiä ja ehdottaa sopivaa nimistöä uusille asutusalueille. Kotiseutuyhdistyksen kenttä on yhtä laaja kuin kotiseudun toiminta. Se syntyy meistä jäsenistä!
Hallituksen yhteystiedot ja ohjeet jäseneksi liittymisestä löytyvät Etusivulta – valikosta Yhdistys. Sieltä löytyvät myös ohjeet ja lomakkeet yhdistyksen jäseneksi liittymisestä. Kotiseututapahtumiimme voit kyllä osallistua, vaikket jäsen olisikaan.
Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen unelma katutasolla olevasta museosta toteutui 4.12.2022, kun Museo Väksy avattiin Suolahdessa. Nykyiseen museonäyttelyymme on esteetön pääsy. Esineistön lisäksi on nähtävillä valokuvia ja filmejä digitaalisilla näytöillä. Museokaupasta on ostettavissa kortteja ja kotiseutulehtiä useilta vuosikymmeniltä. Uusi kotiseutumuseomme on hyvä lisä nykyisen Äänekosken museotarjonnassa. Kotiseutu-yhdistyksellä on myös Hietaman Suopellonmäellä kylämuseoriihi, jossa useampi kymmen Hietaman kylän paikallista esineistöä.
Arkistotilamme sijaitsevat nykyisin Äänekosken tehtaiden vanhan Palokunnantalon kellarissa, missä aineistoa voi tallettaa turvallisesti ja taata tutkijoille tai muille aineistoista kiinnostuneille mahdollisuus sen käyttöön. Kotiseutuarkistossamme on aineistoja paikallisista yhdistyksistä, taloista, liikkeistä ja henkilöistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu laajoja valokuva-, filmi-, video-, ja kartta -aineistoja sekä haastatteluja. Arkistoaineistoa on yli 60 hyllymetriä.
Yhdistys on kirjannut myös useita kulttuuri- ja muistokohteita, joita merkitään asiallisin tiedoin ennen kuin joku tuhoaa paikan tietämättömyyttään.
Hirvaskankaan tienristeys on esimerkki viime hetken merkitsemisestä –ja tämä yli 200 vuoden takainen Suomen historiaan kuuluva paikka on edelleen kasvava kulkureitti.
Yhdistyksen näkyvintä toimintaa on vuosittain ilmestyvän Pässinrata-lehden julkaiseminen. Lehden nimi liittyy seudun kehittymiselle tärkeän yksityisen Suolahti-Äänekoski-rataa. Marraskuussa ilmestyvästä lehdestämme on tullut odotettu tapahtuma. Lehdellä on myös tärkeä merkitys yhdistyksen taloudelle.
Yhdistyksen hallituksen jäseninä on vuosikymmenien aikana ollut toista sataa henkilöä, ja näin uusia ideoita on löydetty samaa tahtia, kun yhdistyksen alue on muuttunut.
Uuden museotoiminnan käynnistyminen 2023 ja Asemakadun koulun esinevaraston muutto Suojarinteelle vv. 2024-2025 on ollut iso työrupeama hallitukselle ja sinnikkäälle talkooporukalle. Nyt tämä muutto alkaa onneksi olla loppusuoralla.
Vuosina 2023-2024 olemme saaneet Museovirastolta avustusta valokuvien digitointityöhön 3 kuukauden jaksoina. Näin olemme pystyneet palkkaamaan tehtävään ammattilaisen, jolta olemme myös saaneet opastusta valokuvien digitoinnissa.
Nykyisin kotiseutuun voi olla yhteydessä kaikkialta, mutta kotiseutuhistorian ja – muistojen tallentamiseen tarvitaan yhä sen vaalijoita ja digitaalista sekä paperista kotiseutuarkistoa.
”Yhdistyksen tarkoituksena on herättää kotiseudun väestössä mielenkiintoa ja harrastusta vanhan Äänekosken menneisyyteen sekä kotiseudun kaikinpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet, työskennellä kotiseudun arvokkaiden kansanperinteiden tunnetuksi tekemiseksi, tallentamiseksi, vaalimiseksi ja kehittämiseksi sekä suunnitella, esittää ja tukea toimenpiteitä vanhan Äänekosken alueen luonnonsuojelun hyväksi.”
Edellä oleva on kakkospykälä Kotiseutuyhdistyksen perustamissopimuksesta 12.lokakuuta 1962. Yhdistyksen toiminta-alue on sittemmin laajentunut vanhan Äänekosken kunnan (1911-1931) alueesta Konginkankaalla ja Sumiaisella. Toimintamenetelmät ovat silti samat: perinteiden tunnetuksi tekeminen, tallentaminen, vaaliminen, kehittäminen ja luonnonsuojelu.
Yhdistyksen aktiivijäseninä oli aloitettaessa v. 1962 kunnanjohtaja, pankinjohtaja, kamreeri, kauppias, liikkeenjohtaja, opettaja, toimittaja, veturinkuljettaja, maanviljelijöitä ja neiti. Johtokunnan jäsenistä kolme oli Äänekosken maalaiskunnasta, kolme Äänekosken kauppalasta ja neljä Suolahden kauppalasta. Nykyisessä yhdistyksen hallituksessa on vain äänekoskelaisia, eri kaupunginosista. Ennen ne olivat siis viisi eri kuntaa; edellämainittujen lisäksi Konginkangas ja Sumiainen.
Yhdistyksen museo ja arkisto olivat yli 50 vuotta Suolahden Asemakadun koulun halkovarastossa. Vuodesta 2022 museonäyttely on Suolahden Katvelankatu 11:n siipihuoneistossa ( Museo VÄKSY ) . Paikallisia kotiseutujulkaisuja on tuotettu joka vuosikymmenellä. Kotiseudun Joulu- kotiseutulehti on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1962. Vuonna 1998 lehden nimi muuttui Pässinradaksi. Paatelaan yhdistys pystytti alueen asutuksen muistomerkin 2012. Muistolaattoja on yhdistys asettanut puolitoista-tusinaa, viimeksi vuonna 2017 vihittiin 6 uutta muistomerkkiä.