Metallikautta etsimässä

Metallinilmaisijaetsiville järjestettiin koulutustilaisuus 2020. Sen jälkeen on ryhmissä käyty monessa paikassa. Vuosina 2020-2022 on tehty seuraavat tutkimusretket: * Liimattalan Lyhyharjun tarkistusretket * Jurvonharju, Suolahti Vihijärvi * Liimattalan Vanhan Laurilan retki * Rotkolan saarten tarkistusveneily * Kiimaskallion retki Parantalassa * Muhluniemen retki Koivistonkylällä * Parantalan Kiimaskalliolla * Honkolan Aution tilalla.
SEURAAVAT etsintäretket ovat kesällä 2022. Tieto kulkee sähköpostilla. Retkille voi ilmoittautua Kotiseutuyhdistyksen jäsenkirjuri Timo Enäkoskelle (marrinkumpu@pp.inet.fi, tel. 040 7786370).Ks. myös Esihistoria-sivu.

RETKIVINKKEJÄ

Nyt kun retkeily on tullut suosituksi, Kotiseutuyhdistys vihjaa pari mielenkiintoista lähipaikkaa: Käykääpä Ääneniemeen menevän tien varrelta ylös niinkutsutulle Erkon kivelle, josta näkyy hakkuiden jälkeen sekä Kuhnamo että Keitele. Nyt voi taas samaistua runoilija JH.Erkkoon, joka kivellä istui 1890-luvulla ja loi kuuluisia runoja ja laulunsanoja.

Toinen lähipaikka on Kuskallio, jonne pääsee Kotakennään uuden tiejärjestelyn pohjoisimmasta ympyrästä, pohjoiseen päin hiekkatien tapaista rannan suuntaisesti. Sähkölinjan alituksen kohdalta vain rantaan päin, niin 150 metrin jälkeen Kuskallion pitäisi näkyä. Kuhnamon rantaa on aiemmin kulkenut pidemmältä hyväkin polku, mutta se on jonkin verran peittynyt. Kalliolla on hyvä katsella Tärttämäen jylhyyttä ja olla pienellä piknikillä. Varsinkin kevättalvella (pääsee suksillakin Kuhnamoa pitkin...)kallion reunalla on mukavat jääveistokset - ja kalliolla liukasta ! Hieman Kannanniemeen rakennettu mökki häiritsee eränäkymää, mutta toisaalta kevätaurinko sulattaa lähipikareissulle lähtijän - niin on Kuskallio tehnyt jo vuosisadan ajan.

Kolmas näköalapaikka on Suolahden Kirppuvuori, jonne pääsee montaa reittiä. Ehkä vähimmin asukkaita häiritsevä on kulku vuoren itäreunalta, Äänekoskentie 1464 kohdalta alkavan tukkitien varrelta, jolta pitää poiketa suoraan jyrkkään ylärinteeseen. Vaativa nousu (varsinkin lumisena aikana) palkitsee näköaloillaan lähes puuttomalla laella. Lisähohtoa näköalalle ja louhikolle tuo se, että se oli kansallistaidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalauspaikka talvella vuonna 1906.

Ei kannata unohtaa Äänekosken kaupungin ylläpitämiä sivuja, joissa mm. "somelähettiläät" kertovat mielenkiintoisista retkipaikoista sanoin ja kuvin. ( https://www.visitaanekoski.fi/ )