{"id":721,"date":"2026-04-19T17:03:34","date_gmt":"2026-04-19T14:03:34","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/tyosuojelu_puutteellista\/"},"modified":"2026-04-19T17:03:34","modified_gmt":"2026-04-19T14:03:34","slug":"ammattiyhdistys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/ammattiyhdistys\/","title":{"rendered":"Ammattiyhdistys"},"content":{"rendered":"\n

Ty\u00f6suojelun puutteita<\/h2>\n\n\n\n

Vuosisadan vaihteessa oli ty\u00f6suojelu kaikkialla viel\u00e4 jokseenkin olematonta nykyiseen tasoon verrattuna. Joitakin uutisia \u00c4\u00e4nekosken tehtaalla sattuneista ty\u00f6tapaturmista l\u00f6ytyy, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikista ja varsinkin pienemmist\u00e4 vahingoista ei lehtiuutisia tehty. Esimerkiksi ty\u00f6sulun aikana vuosina 1908-1909 rikkureille sattuneista ty\u00f6tapaturmista oli Sorretun Voimassa vain hyvin ylimalkaista tietoa, koska sek\u00e4 rikkurit ett\u00e4 ty\u00f6nantaja halusivat niist\u00e4 vaieta. Kuitenkin viel\u00e4 vuosien per\u00e4st\u00e4 Heikki Kauton is\u00e4 sanoi, ett\u00e4 rikkurin tuntee siit\u00e4, ett\u00e4 silt\u00e4 puuttuu toinen k\u00e4si[1]<\/sup>. Sanonta oli tietysti suuresti liioiteltu, mutta luonnollisesti harjaantumattomalle ty\u00f6v\u00e4elle sattui paljon enemm\u00e4n tapaturmia kuin tottuneelle henkil\u00f6kunnalle. On lis\u00e4ksi muistettava, ett\u00e4 esimerkiksi koneiden ja laitteiden k\u00e4ytt\u00f6hinnat olivat siihen aikaan yleens\u00e4 varsin huonosti suojattuja.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tapaturmia<\/h2>\n\n\n\n

Vasta kolmisen viikkoa tehtaalla t\u00f6iss\u00e4 ollut nuorukainen murskaantui kuoliaaksi vuonna 1906 massasihdin \u00e4\u00e4rell\u00e4 takerruttuaan jostakin syyst\u00e4 koneen k\u00e4ytt\u00f6hihnaan. Syyksi tapaturmaan ep\u00e4iltiin huonoa valaistusta, koska ty\u00f6skentely oli s\u00e4hk\u00f6h\u00e4iri\u00f6n vuoksi tapahtunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kynttil\u00e4n valossa. Paria vuotta my\u00f6hemmin kerrotaan tehtaan ja vakuutusyhti\u00f6n maksaneen vain aivan nimelliset korvaukset ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi tapaturman takia tulleelle 70-vuotiaalle vanhukselle. Suojalaitteiden puuttuminen korjauspajalla aiheutti paljon tapaturmia ja vuonna 1914 kerrotaan useiden miesten sormien olleen samanaikaisesti sen vuoksi paketissa[2]<\/sup>. Sahalla sattui my\u00f6s paljon tapaturmia esimerkiksi koneista ponnahtaneista rimoista, laudoista ja lankuista[3]<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa Sorretun Voima -lehden artikkelissa 5.12.1906 kerrotaan kuinka 19-vuotias Pet\u00e4j\u00e4vedelt\u00e4 kotoisin ollut Urho Keskinen oli y\u00f6vuorossa noin klo 03-04 aikaan takertunut vahingossa kiinni massasihdin k\u00e4ytt\u00f6hihnaan ja murskautunut siin\u00e4 kuoliaaksi.<\/p>\n\n\n\n

\n
Sorretun voima 5.12.1906<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Alla olevassa Sorretun Voiman artikkelissa 6.11.1908 kerrotaan \u00c4\u00e4nekoski Oy:n 70-vuotiaan ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6tapaturmasta. H\u00e4nen jalalleen oli pudonnut rautatiekisko ja se oli aiheuttanyt jalkaan pahan vamman ja pitk\u00e4aikaisen ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden.<\/p>\n\n\n\n

\n
Sorretun voima 6.11.1908<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Tukkien k\u00e4sittely mets\u00e4st\u00e4 sahalle saakka oli vaarallista ty\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen pitk\u00e4aikainen puuhamies Fabian Rinne kuoli tukkikasan kaatuessa h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen 1920-luvun alussa. Sosialidemokraatit puuhasivat ty\u00f6suojelulakeja aivan yksikamarisen eduskunnan alkuajoista l\u00e4htien. Vuonna 1910 oltiin asiassa jo niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 lait olivat teollisuushallituksen virkamiesten k\u00e4sittelyss\u00e4. Siell\u00e4 porvarilliset virkamiehet ehdottivat niiden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Siit\u00e4 seurasi vastalausekokousten aalto koko maassa. \u00c4\u00e4nekoskenkin ty\u00f6l\u00e4iset kokoontuivat keskustelemaan ty\u00f6v\u00e4en suojelulakien kohtalosta. Kokous lausui syv\u00e4n paheksumisensa teollisuushallitukselle, joka vain harvojen etuja silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en ehdotti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6lle niin t\u00e4rke\u00e4t lait hyl\u00e4tt\u00e4viksi. Erinomaista yhteiskunnallista kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 todistaa julkilausuman jatko, jossa todetaan:<\/p>\n\n\n\n

\n

Samalla kokous teroittaa Suomen kansalaisten mieliin sen tosiasian, ett\u00e4 ne puutteellisetkin parannukset, mit\u00e4 kyseenalaiset lait voinevat ty\u00f6v\u00e4est\u00f6lle suoda, olisivat omiaan kohottamaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n sek\u00e4 henkist\u00e4 ett\u00e4 ruumiillista tarmoa, koska ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4n kansan kerrokset ovat se perustus, jolla koko yhteiskunnallinen el\u00e4m\u00e4 lep\u00e4\u00e4 ja siis n\u00e4in ollen nuo saavutetut edut v\u00e4lillisesti tulisivat kaikkien kansalaisten hy\u00f6dyksi. Kokouksessa l\u00e4sn\u00e4 olevat kansalaiset vaativat, ett\u00e4 ne lait ovat mit\u00e4 pikemmin lailliseen voimaan vahvistetta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kovin vaikeaa oli silloisissa olosuhteissa saada l\u00e4vitse edes pieni\u00e4 parannuksia niin ty\u00f6suojeluun kuin moneen muuhunkin asiaan. Ammattiyhdistysliikkeen ty\u00f6sarka oli alussa hyvin kivikkoinen osaksi kovan vastuksen ja osaksi huonon j\u00e4rjest\u00e4ytymisasteen takia.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. [1] Heikki Kauton haastattelu 1979<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. [2] SV 6.5.1914<\/em><\/li>\n\n\n\n
  3. [3] SV 3.9.1913<\/em><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

      \n
    1. Taisto Poikosen arkisto<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[9,74],"class_list":["post-721","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanekosken-tehtaat","tag-aanekosken-tehtaat","tag-ammattiyhdistys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/721","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=721"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/721\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}