Jakokunnan kolme taloa sijaitsi vuonna 1776 vanhalla tonttialueella Paatelan lahden rannalla. T\u00e4m\u00e4n laajan yli 15000 tynnyrinalaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n jakokunnan it\u00e4osa oli asumatonta er\u00e4maata. Vanha V\u00e4is\u00e4nen-Paatelaisen uudisraivaajasuku viljeli edelleen taloja. Kyseisen ajan alkupuolella tapahtui talojen halkomisia ja uudistalojen perustamisia. Taloihin asettui perheiden nuorempia veljeksi\u00e4. Vuoden 1783 k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 k\u00e4siteltiin leskiem\u00e4nt\u00e4 Katariina Paatelaisen hallitseman kruununtalonosuuden jakamista kolmeen osaan h\u00e4nen poikiensa Matin, Juhanan ja Heikin kesken. Uuden talon paikaksi esitettiin Tervakangasahon maakappaletta, miss\u00e4 oli viljelyskelpoista maata ja jota jo jonkin verran oli ryhdytty raivaamaan. Nimismies Belitzin suorittaman tarkastuksen perusteella siell\u00e4 oli mahdollisuus raivata 6 tynnyrinalaa savimultamaapeltoa. Mets\u00e4st\u00e4 voitiin saada tarpeeksi polttopuuta, hirsi\u00e4, aidaksia ja seip\u00e4it\u00e4 ym. tarvikkeita sek\u00e4 kalavett\u00e4 oli kotitarpeeksi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota paikalla suoritettuihin suoraivauksiin. Lis\u00e4ksi todettiin Tervakangasahon olevan rintamaata, joten ei ollut ajateltavissa, ett\u00e4 se isossajaossa otettaisiin liikamaaksi. Se oli varattava maanomistajille.<\/p>\n\n\n\n
Katariinan pojista Matti tuli kantapaikan is\u00e4nn\u00e4ksi ja Juhana sai haltuunsa Tervakangasaholle 1788 perustetun Aholan uudistalon, joka my\u00f6hemmin halottiin h\u00e4nen ja nuorimman veljen Heikin kesken. Kantapaikkakin jaettiin 1813 kahtia Matin pojan ja v\u00e4vyn kesken, jolloin syntyiv\u00e4t Oittila ja M\u00f6tt\u00f6nen. Paatelan Alatalosta perustettiin my\u00f6s uusia taloja. Talo halottiin 1782 Jaakko Niilonpojan ja t\u00e4m\u00e4n sed\u00e4n Jaakko Jaakonpojan kesken. Jaakko Niilonpojan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 vanhalle paikalle Harjulaan Jaakko Jaakonpoika muutti talonsa pohjoiseen Tervaharjulle l\u00e4helle edell\u00e4 mainittua Tervakangasahoa. Jaakko Niilonpojan nuorempi veli Juhana Niilonpoika taas siirtyi jakokunnan it\u00e4isille er\u00e4maille ja perusti 1793 Suoj\u00e4rven rannalle Suoj\u00e4rven uudistalon. Uudistalo jakaantui 1813 edelleen kahtia h\u00e4nen poikansa ja veljenpoikansa kesken.<\/p>\n\n\n\n
Paatelan kartano-nimisest\u00e4 talosta perustettiin my\u00f6s uudistalo. Talon is\u00e4nt\u00e4 Matti Paatelainen luopui is\u00e4nnyydest\u00e4 1794 ensimm\u00e4isest\u00e4 aviosta olevan poikansa Matin hyv\u00e4ksi ja perusti takamaalle Rapaalan uudistalon. Se sijoittui Suoj\u00e4rven pohjoisrannalle l\u00e4helle Suoj\u00e4rven uudistaloa. T\u00e4nne h\u00e4n asettui toisen perheens\u00e4 kanssa. Jakokunnan alueelle oli t\u00e4ten ennen isonjaon alkamista perustettu seitsem\u00e4n uutta taloa. Kolmen uudistalon ja yhden halotun talon perustaminen merkitsi todellista uudisraivausta.<\/p>\n\n\n\n
Isoajakoa varten kartoitettiin vanha peltoalue vuonna 1786 ja muu alue vuonna 1806 ja itse isojako toimitettiin 1824. Alueen laajuuden vuoksi ei liene ollut vaikeuksia isonjaon toimittamiseen. Useimmat uudet talot oli jo perustettu vanhan peltoalueen ulkopuolelle. Vanhoille paikoille j\u00e4iv\u00e4t Kartano ja Harjula. Vanhan tonttialueen taloista Oittila siirrettiin peltoalueen laitaan, mutta M\u00f6tt\u00f6nen siirrettiin takamaalle Suoj\u00e4rven l\u00e4nsirannalle. Paatelan talot M\u00f6tt\u00f6st\u00e4 lukuun ottamatta saivat maansa Keiteleen ja Kuhnamoj\u00e4rven v\u00e4liselt\u00e4 kannakselta. M\u00f6tt\u00f6sen maat tulivat edellisist\u00e4 it\u00e4\u00e4n uuden talouskeskuksen ymp\u00e4rille. Aholan taloille tuli kotilohkon lis\u00e4ksi maata Keiteleen takaa. Suoj\u00e4rven talojen maat ulottuivat Suoj\u00e4rvelt\u00e4 Syv\u00e4risen ja Lev\u00e4sen seudulle sek\u00e4 Rapaalan talojen Suoj\u00e4rvelt\u00e4 Saarikolle, Piehtiselle ja Sirkkalammelle. Talo saattoi saada kolmekin mets\u00e4lohkoa ja lis\u00e4ksi niittylohkoja.<\/p>\n\n\n\n
Jakotoimitukseen saapuneelle Sumiaisten M\u00e4kel\u00e4n is\u00e4nn\u00e4lle, jolle maaherra oli antanut luvan kuivattaa M\u00e4kel\u00e4n Suoj\u00e4rvi, luvattiin riitaisten neuvottelujen j\u00e4lkeen luovuttaa jonkin verran Suoj\u00e4rven suoper\u00e4ist\u00e4 rantamaata. Talojen saatua niiden manttaalien mukaiset maa-alueet loppuosa jakokunnan maista erotettiin liikamaana valtiolle. Paatelan talojen yhteist\u00e4 1\/3 manttaalia ei isonjaon aikana nostettu. Kruununmaata oli laajalti id\u00e4ss\u00e4 Sumiaisten ja Nurmij\u00e4rven kylien vastaisella rajalla ja t\u00e4lle alueelle perustettiin vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 kuusi uudistaloa: Niskala 1836, Hakom\u00e4ki 1836 ja Pitk\u00e4m\u00e4ki 1841. Ne olivat 1\/4 manttaalin taloja sek\u00e4 Jurvonm\u00e4ki 1849, Ahoniemi 1857 ja Yl\u00e4m\u00e4ki 1857, jotka olivat 1\/8 manttaalin taloja. Kyseisen ajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 vanhemmat talot olivat viel\u00e4 miltei poikkeuksetta Paatelaisen suvun tai sen j\u00e4lkel\u00e4isten hallussa, mutta mainitut uudistalot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo alunperin annetun ulkopuolisille henkil\u00f6ille. Talojen ensimm\u00e4iset perinn\u00f6ksiostot tapahtuivat vuonna 1791, jolloin lunastettiin Paatelan Matti Paatelaisen ja Matti Heikinpojan talot ja Aholan uudistalo. Paatelan muista taloista lunastettiin Harjula 1830 ja Tervala 1856. 1840-luvulla ostettiin perinn\u00f6ksi Suoj\u00e4rvi ja Pitk\u00e4m\u00e4ki ja 1860-luvulla Rapaala, Niskala, Ahoniemi, Jurvonm\u00e4ki ja Hakom\u00e4ki ja 1893 viimeisen\u00e4 Yl\u00e4m\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n
Paatelan vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sek\u00e4 niiden is\u00e4ntien tai torppareiden talonhallintavuodet.<\/p>\n\n\n\n