{"id":669,"date":"2025-06-23T19:51:12","date_gmt":"2025-06-23T19:51:12","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/martti_makinen\/"},"modified":"2026-04-22T22:16:41","modified_gmt":"2026-04-22T19:16:41","slug":"martti_makinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/martti_makinen\/","title":{"rendered":"Martti M\u00e4kinen"},"content":{"rendered":"\n
\n

Tunnettuja \u00c4\u00e4nekoskel aisia<\/h2>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"
Martti M\u00e4kinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua 98-vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Martti M\u00e4kinen syntyi 15.10.1918 nykyisess\u00e4 Viiskulmassa olleessa Ahlgrenin talossa. Se sijaitsi entisen Yhdyspankin talon it\u00e4puolella olevan matalan siipirakennuksen paikkeilla. Niill\u00e4 kohdin toimii nykyisin \u00c4\u00e4nekosken autokoulu ja Keskisuomalaisen toimitus. Joulun alla vuonna 1921 M\u00e4kisen perhe p\u00e4\u00e4si muuttamaan Pukkim\u00e4elle juuri valmistuneen talon B316 lounaisnurkalle. Perheeseen kuuluivat tuolloin hiomolla massaf\u00f6\u00f6rin\u00e4 ty\u00f6skennellyt is\u00e4 Otto, \u00e4iti Anna ja lapset Siiri, Sylvi, Pauli ja Martti. Massaf\u00f6\u00f6ri oli ennen vakanssinimitys massahiomon ty\u00f6h\u00f6n osallistuvalle esimiehelle, jonka teht\u00e4viin kuului mm. hiokkeen laadun varmistaminen ja hiomonkivien teroitus.<\/p>\n\n\n\n

Sen aikaisia pukkim\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 Martti muistaa esimerkiksi talossa B315 asuneet Lindemanit ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 samaan asuntoon tulleen paperimestari Ojalan perheen. Talossa B316 asuneet Kovaset, Pajuset, \u00c5kerlundit ja Lepp\u00e4set. Talossa B317 asuneet Sipposet ja Carlsonit sek\u00e4 muurari Liimataisen perheen. Heid\u00e4n yl\u00e4kulmassaan talon koillisnurkalla asuivat ensin N\u00e4rhet ja sitten my\u00f6hemmin viilari Kauton perhe.<\/p>\n\n\n\n

Kansakoulu ja yhteiskoulu<\/h2>\n\n\n\n

Martin M\u00e4kisen koulutaival alkoi 7-vuotiaana Piilolan vanhalla koululla vuonna 1925. Siihen aikaan samalla luokalla oli hyvinkin eri-ik\u00e4isi\u00e4 oppilaita, joten luokat olivat suuria ja oppilaat eri tasoisia kesken\u00e4\u00e4n. Piilolanniemess\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi koulua vain yhden vuoden ja siirtyi toiselle luokalle Hiskinm\u00e4en kansakouluun. Tilanahtaus vaivasi tuohon aikaan \u00c4\u00e4nekosken kansakoulutoimintaa pahoin ja paheni vain entisest\u00e4\u00e4n oppivelvollisuuslain vaikuttaessa. Vuoroluku lis\u00e4\u00e4ntyi kirkonkyl\u00e4n kansakoulussa 1920-luvun alussa ja koulua jouduttiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jopa kahdessa vuorossa.<\/p>\n\n\n\n

Martti sai 6-vuotisesta kansakoulusta p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen vuonna 1931, jolloin my\u00f6s \u00c4\u00e4nekosken yhteiskoulu aloitti toimintansa. H\u00e4n ei toiveistaan huolimatta p\u00e4\u00e4ssyt kuitenkaan silloin jatkamaan yhteiskoulussa, koska perheell\u00e4 ei Otto-is\u00e4n mielest\u00e4 ollut varoja koulumaksuihin. T\u00e4m\u00e4 harmitti poikaa kovasti, sill\u00e4 monet h\u00e4nen entisist\u00e4 luokkatovereista meniv\u00e4t samantien jatkamaan opintojaan yhteiskouluun. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1932 Martti p\u00e4\u00e4tti kuitenkin pyrki\u00e4 yhteiskouluun ja hankkia tarvittavat koulurahat itse.<\/p>\n\n\n\n

Martti aikoi hankkia koulurahoja kes\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja myym\u00e4ll\u00e4 kastematoja. Sateen j\u00e4lkeen iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 niit\u00e4 saattoi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jopa satam\u00e4\u00e4rin. H\u00e4nell\u00e4 oli kotinsa pihalla pari maahan upotettua tiinua, joissa el\u00e4tti ja ruokki matojaan myynti\u00e4 varten. Tavallinen taksa silloin oli 3 markkaa per sata kappaletta, mutta pitkien poutien aikana hinta saattoi nousta jopa 15 markkaan. Martin oppikoulu alkoi syksyll\u00e4 1932. Kes\u00e4ansiot riittiv\u00e4t hyvin ensimm\u00e4isen vuoden oppikirjoihin ja muihin koulutarvikkeisiin. Lopulta tuli kuitenkin lukukausimaksun aika ja asiasta piti kertoa is\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4nnitti Marttia kovasti ja h\u00e4n pelk\u00e4si is\u00e4n suuttuvan. Yll\u00e4tys oli suuri, kun is\u00e4 ei ollutkaan vihainen.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken yhteiskoulussa oli syksyll\u00e4 1932 vain ensimm\u00e4inen ja toinen luokka ja se oli suunniteltu nelivuotiseksi keskikouluksi, jonne p\u00e4\u00e4syvaatimuksena oli kuusi luokkaa kansakoulua. Martin entisist\u00e4 kansakoulun luokkatovereista olivat nyt toisella luokalla muun muassa Tauno Huovelin, Yrj\u00f6 Kovanen, Heikki Noronen, Aake Uusitalo ja Tauno \u00d6hman. Yhteiskoulun p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen h\u00e4n sai kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1936. Saman kes\u00e4n syksyll\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si sulfiittisellutehtaan rakennusty\u00f6maalle apumieheksi. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jatkui vuoden loppuun saakka, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4si Tikkakosken Oy:n asetehtaalle ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Tikkakoski Oy ja Teknillinen koulu<\/h2>\n\n\n\n

Tikkakosken tehdas kiinnosti Marttia, koska h\u00e4n halusi oppia metallimiehen ammatin ja lis\u00e4ksi siell\u00e4 maksettiin parempaa palkaa. Jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa h\u00e4nell\u00e4 oli haaveissa p\u00e4\u00e4st\u00e4 teknilliseen kouluun sis\u00e4lle. P\u00e4\u00e4sykokeita teknilliseen Martti muistelee vaativiksi. Harjoittelu ennen opiskelua oli jo tuolloin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. H\u00e4n oli saanut tehd\u00e4 Tikkakoskella mm. jyrsij\u00e4n, ty\u00f6kalumiehen ja remonttimiehen t\u00f6it\u00e4. Samaan aikaan vuoden 1946 alussa oli Tikkakosken tehtaalta pyrkim\u00e4ss\u00e4 teknilliseen kouluun seitsem\u00e4n poikaa ja Martti ainoana p\u00e4\u00e4si sis\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Teknillisen koulun j\u00e4lkeen Martti palasi Tikkakosken tehtaalle ja meni siell\u00e4 juuri perustettuun ty\u00f6suunnittelukonttoriin ty\u00f6h\u00f6n. Hieman my\u00f6hemmin henkil\u00f6j\u00e4rjestyjen yhteydess\u00e4 Martti nimitettiin ty\u00f6suunnittelukonttorin p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n oli noin 15 vuotta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n toimi yhti\u00f6n sosiaalip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja lopuksi Tikkakoski Oy:n henkil\u00f6st\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, josta h\u00e4n j\u00e4i el\u00e4kkeelle. Liikunta ja urheilu ovat aina olleet l\u00e4hell\u00e4 Martti M\u00e4kisen syd\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n onkin yksi \u00c4\u00e4nekosken urheilijoiden perustajaj\u00e4senist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteet<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 \u00e4\u00e4nitteess\u00e4 Martti M\u00e4kinen muistelee \u00c4\u00e4nekosken tapahtumia 1920- ja 1930- luvuilta. \u00c4\u00e4nitteess\u00e4, jonka kesto on noin 23 minuuttia ja koko 22,3 Mt, kuvataan paikkakunnan alkuvaiheen teollisuuden ruotsinkielisten toimihenkil\u00f6iden ja heid\u00e4n perheittens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mukana ovat my\u00f6s sen aikaisten yhteiskuntaluokkien v\u00e4liset poliittiset j\u00e4nnitykset ja niiden v\u00e4hitt\u00e4inen laukeaminen 1930-luvun puolella. Kertomuksessa kuvataan my\u00f6s paikkakunnan suojeluskuntaa sek\u00e4 sen toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteess\u00e4 Martti M\u00e4kinen muistelee my\u00f6s perheens\u00e4 muuttamista Pukkim\u00e4elle vuoden 1921 lopussa juuri valmistuneeseen taloon B316. Kertomuksessa kuvataan my\u00f6s Martin massahiomolla f\u00f6\u00f6rin\u00e4 ty\u00f6skennelleen is\u00e4ns\u00e4 kuolema ja \u00e4idin h\u00e4\u00e4t\u00f6 yhti\u00f6n asunnosta is\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Mukaan on mahtunut my\u00f6s sen aikaisten l\u00e4hinaapureiden muistelua samoin kuin tarinaa siit\u00e4, millaista asuminen Pukkim\u00e4ell\u00e4 tuohon aikaan oli.
\nEl\u00e4m\u00e4\u00e4 pukkim\u00e4ell\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toisessa \u00e4\u00e4nitteess\u00e4 Martti M\u00e4kinen muistelee ty\u00f6vuosiaan \u00c4\u00e4nekosken sulfiittisellutehtaan rakennusty\u00f6maalla ja my\u00f6hemmin Tikkakoski Oy:n tehtaalla. Mukana on my\u00f6s muistelua Tampereen teknillisen koulun ajalta. Tallenteen kesto on noin 15 min ja koko 14,7 Mt.
\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Martti M\u00e4kisen haastattelu 2016<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[59],"class_list":["post-669","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuka-han-oli","tag-martti-makinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=669"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3839,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669\/revisions\/3839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=669"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=669"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}