{"id":667,"date":"2026-04-03T17:20:01","date_gmt":"2026-04-03T14:20:01","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/mammenniemen_jakokunta\/"},"modified":"2026-04-22T21:25:12","modified_gmt":"2026-04-22T18:25:12","slug":"mammenniemen_jakokunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/mammenniemen_jakokunta\/","title":{"rendered":"M\u00e4mmenniemen jakokunta"},"content":{"rendered":"\n

Jakokunnassa oli vuonna 1776 kaksi taloa M\u00e4mmenniemen kantatalo ja siit\u00e4 halottu Jaakonautio. M\u00e4mmenniemen is\u00e4nt\u00e4 Eerik Eerikinpoika Kautto, joka lunasti talonsa perinn\u00f6ksi 1791, m\u00e4\u00e4r\u00e4si yhdess\u00e4 vaimonsa kanssa 1798 antamassaan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 talon jaettavaksi kolmeen osaan. Jako m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tekem\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 vanhin poika Eerik j\u00e4isi vanhalle paikalle, toinen poika Heikki tekisi muuton Lahdenpohjan Kankaalle eli Huhtam\u00e4keen ja kolmas poika samoin t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi tultuaan Syv\u00e4lahdenahon Salonmaalle eli Pohjaan. Huhtam\u00e4en talo jaettiin edelleen 1844 kahtia Heikin poikien kesken, jolloin nuorempi poika joutui tekem\u00e4\u00e4n muuton uudelle paikalle Paloniemeen. Jaakonautioon asettuneen Juhana Juhananpoika Kauton pojanpojat Juhana ja Eerik ostivat talon 1797 perinn\u00f6ksi halkoen sen samalla kahteen osaan Alataloon ja Harjulaan, jotka 1846 edelleen halottiin kahtia. Alatalo, siit\u00e4 halottu Sepp\u00e4l\u00e4 ja Harjula pysyiv\u00e4t Jaakonaution vanhalla tonttialueella Harjulasta halotun Saarlahden tullessa perustetuksi takamaalle. Jakokunnassa oli t\u00e4ten isoajakoa toimitettaessa kahdeksan taloa.<\/p>\n\n\n\n

Kartoitusty\u00f6 isoajakoa varten aloitettiin jakokunnassa 1815, mutta se j\u00e4i kesken ja 1842 saatiin koko alue kartoitetuksi. Jakokunnan osakasten tekem\u00e4n sopimuksen perusteella maanmittari suoritti 1851 jakotoimituksen, mink\u00e4 kihlakunnanoikeus 1855 vahvisti. Talojen yhteiseen 1\/3 manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden jakokunnan maat olivat tavattoman laajat k\u00e4sitt\u00e4en 10903 tynnyrinalaa eli nykymitoissa l\u00e4hes 5500 ha, josta tosin 5212 oli joutomaata, mit\u00e4 jaossa ei otettu huomioon. Talojen yhteinen manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4 korotettiinkin ennen jakoa nelinkertaiseksi niin, ett\u00e4 se tuli olemaan 1 1\/3 manttaalia. Jakokunnan pohjoisosa k\u00e4sitt\u00e4en 1680 tynnyrinalaa viljelyskelpoista ja 1851 tynnyrinalaa joutomaata pid\u00e4tettiin liikamaana valtiolle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen j\u00e4i viel\u00e4 taloille jaettavaksi 4010 tynnyrinalaa viljelyskelpoista ja lis\u00e4ksi 3361 tynnyrinalaa joutomaata, mik\u00e4 viel\u00e4 oli huomattavasti enemm\u00e4n kuin talojen manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi edellytt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Talot joutuivat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti saamastaan maasta maksamaan mets\u00e4veroa, mik\u00e4 esim. M\u00e4mmenniemen 1\/4 manttaalin talon kohdalla tuli olemaan 5 ruplaa 80 kopeekkaa vuodessa. Vanhalta tonttialueelta jouduttiin Sepp\u00e4l\u00e4n talo siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n parin kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Viisi taloa sai kotilohkossa olevan mets\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ulkomets\u00e4palstan ja yht\u00e4 monta taloa sai 1-3 niittylohkoa. Ainoastaan Sepp\u00e4l\u00e4n talo sai kaiken maansa yhten\u00e4 lohkona. Talojen yhteiseksi myllypaikaksi j\u00e4tettiin kolmihaaraisen M\u00e4mmenkosken alue. Kruunun saamalle liikamaalle suunniteltiin perustettavaksi parikin uudistaloa, mik\u00e4 ei kuitenkaan toteutunut ja alue j\u00e4i valtionpuistoksi. Jakokunnan useimmat talot pysyiv\u00e4t koko kyseisen ajan Kauton suvun tai sen v\u00e4vyjen sukujen hallussa, sill\u00e4 ainoastaan Harjulan ja Saarlahden talot siirtyiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 aikana vieraisiin k\u00e4siin. M\u00e4mmenniemen ja Pohjan taloja Kauton suku on hallinnut meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4mmenniemen jakohistoria<\/h2>\n\n\n\n

M\u00e4mmenniemen vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sek\u00e4 niiden is\u00e4ntien tai torppareiden talonhallintavuodet.<\/p>\n\n\n\n