{"id":654,"date":"2026-04-03T17:14:45","date_gmt":"2026-04-03T14:14:45","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/kovalan_jakokunta\/"},"modified":"2026-04-22T21:27:22","modified_gmt":"2026-04-22T18:27:22","slug":"kovalan_jakokunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/kovalan_jakokunta\/","title":{"rendered":"Kovalan jakokunta"},"content":{"rendered":"\n

Jakokunnan alueella oli vuonna 1776 kaksi taloa. Kovala Keiteleen rannalla ja siit\u00e4 halottu Mannila \u00c4\u00e4nekosken rannalla. Veljekset hallitsivat kumpaakin taloa ja noin 1780 Kovala jakaantui kahtia, jolloin syntyi Ruokolahden talo, jonka is\u00e4nn\u00e4ksi tuli kolmas veljes. Mannila jakaantui 1806 veljesten kesken kahtia, jolloin is\u00e4n Lauri Laurinpojan antaman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan vanhempi poika Juhana, joka sai 2\/3 talosta, j\u00e4i vanhalle paikalle ja nuorempi poika Matti, joka sai 1\/3 talosta, teki muuton l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 olevalle Koskenalusahomaalle Sarvelan taloon. Isoonjakoon ryhdytt\u00e4ess\u00e4 tai sen toimittamisen aikoihin jakaantuivat Kovalan ja Ruokolahden talot kumpikin kolmeen osaan, joten osakkaita jaossa tuli olemaan kaikkiaan kahdeksan taloa.<\/p>\n\n\n\n

Jakokunnan maat kartoitettiin vuonna 1831 ja isojako toimitettiin 1840. Maanjako-oikeus teki 1842 er\u00e4it\u00e4 muutoksia rajoihin. Senaatin hyv\u00e4ksym\u00e4n kuvern\u00f6\u00f6rin tekem\u00e4n esityksen mukaan jakokunnan kaikki maat oli saatu jakaa taloille. Veronalaista maata oli 2854 tynnyrinalaa 26 kapanalaa eli nykymitoissa noin 1410 hehtaaria. T\u00e4m\u00e4 oli huomattavasti enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 talojen yhteinen 1\/2 manttaalia edellytti niiden saavan. Kuvern\u00f6\u00f6rin voidessa hyv\u00e4ksy\u00e4 korkeintaan 1700 tynnyrinalaa manttaalia kohti senaatti korotti t\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n 2000 tynnyrinalaan v\u00e4h\u00e4isen joutomaan johdosta, jota ei oltu erotettu veronalaisesta maasta ja lis\u00e4ksi korotettiin talojen yhteinen manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4 1 manttaaliin. J\u00e4\u00e4nn\u00f6s 854 tynnyrinalaa 26 kapanalaa, mit\u00e4 pidettiin sopimattomana uudistalojen muodostamiseen, jaettiin taloille mets\u00e4veroa vastaan, jota n\u00e4m\u00e4 joutuivat vuosittain suorittamaan 1\/4 kopeekkaa tynnyrinalaa kohti.<\/p>\n\n\n\n

Jakokunnan talot sopivat siit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat talot Kovala, Ruokolahti, Mannila ja Sarvela j\u00e4iv\u00e4t Paadensalon kotialueelle, joka jaettiin niiden kesken. Uudet talot Koliseva, Jokela, Hein\u00e4aho ja Kyt\u00f6l\u00e4 tekiv\u00e4t muuton Keiteleen takaiselle takamaalle, joka jaettiin kaikkien kahdeksan talon kesken kapeina kaistoina, jotka alkoivat Suomenniemen jakokunnan takamaan rajalta. Talot saivat pit\u00e4\u00e4 joitakin toisen talon maakappaleelle joutuneita niittylohkojaan. Keiteleen saaret tulivat olemaan talojen yhteisi\u00e4 ja lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 kukin talo saisi ikuisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 takamaalle raivaamiaan suopeltoja, vaikka ne jaossa olisivat joutuneet jonkin toisen talon maalle. Laidunmaan tulisi kuten aikaisemminkin olla yhteist\u00e4. Kantatalo oli jo edellisell\u00e4 kaudella ostettu perint\u00f6taloksi. 1600-luvulla talon is\u00e4nnyyteen tulleen Kovasen suvun j\u00e4lkel\u00e4iset hallitsivat Ruokolahden ja Mannilan osataloja koko kyseisen ajan. Kantatalo ja siit\u00e4 my\u00f6hemmin halotut talot joutuivat vieraisiin k\u00e4siin. Takamaalle siirretyist\u00e4 taloista halottiin kyseisen\u00e4 aikana kaksi taloa kahtia.<\/p>\n\n\n\n

Kovalan talon jakohistoria<\/p>\n\n\n\n

Kovalan kantatalosta vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sek\u00e4 niiden is\u00e4ntien tai torppareiden talonhallintavuodet.<\/p>\n\n\n\n