{"id":643,"date":"2026-04-21T19:22:53","date_gmt":"2026-04-21T16:22:53","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/keita_olivat\/"},"modified":"2026-04-21T19:23:42","modified_gmt":"2026-04-21T16:23:42","slug":"suojeluskuntalaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/suojeluskuntalaiset\/","title":{"rendered":"Suojeluskunta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 1918\u20131944<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kysymys siit\u00e4, keit\u00e4 suojeluskuntalaiset oikeastaan olivat, on askarruttanut vuosikymmenien ajan varsinkin suojeluskuntiin kuulumattomia. Osasyy t\u00e4h\u00e4n on varmasti ollut aikalaisten esitt\u00e4m\u00e4t ristiriitaiset tulkinnat etenkin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kuulumisesta suojeluskuntiin. Vapaus- ja sis\u00e4llissodan sek\u00e4 sen katkeran j\u00e4lkiselvittelyn seurauksena suojeluskunnat koettiin vasemmistossa tavanomaisimmin porvari-, lahtari- ja verikaartina, jotka kovimman kritiikin mukaan janosivat etenkin ty\u00f6l\u00e4isten verta. Maltillisemmissa kommenteissa, kuten esimerkiksi sosiaalidemokraattisen puolueen julkilausumissa, suojeluskunnat taas esitettiin porvarillisena luokkakaartina, johon ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 ei juurikaan oletettu kuuluneen. Se koettiin poliittisen vasemmiston ideologisena vastustajana ja siten sopivan huonosti vasemmiston ihanteisiin ja tavoitteisiin. Lopulta kuitenkin t\u00e4ss\u00e4kin totuus ei ollut tarua ihmeellisempi ja poliittisen vasemmistonkin kannattajia kuului suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n sen loppuvuosina hyvinkin paljon. Teollisuuspaikkakuntien vuosien 1939-1944 suojeluskuntien uusista j\u00e4senist\u00e4 noin joka toisen voitiin katsoa kuuluneen vasemmistoon.<\/p>\n\n\n\n

Suojeluskuntien henkil\u00f6kortisto<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n yhteiskunnallisesti pitk\u00e4n aikaa araksi koetun kysymyksen selvitt\u00e4miseksi on 34 suojeluskunnan ja niiden 12546 suojeluskuntalaisen henkil\u00f6korttitiedot analysoitu. N\u00e4in syntyneen tietokannan avulla voidaan tutkia paitsi edell\u00e4 mainittua kysymyst\u00e4 my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 laajemmin suojeluskuntalaisten sosiaalista kerrostuneisuutta. Tarkastelujaksolla 1918-1944 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 oli vuosittain keskim\u00e4\u00e4rin yli 90000 j\u00e4sent\u00e4, joten otos kattaa noin 14 prosenttia yksitt\u00e4isen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen vuoden l\u00e4sn\u00e4 olleesta j\u00e4senist\u00f6st\u00e4. V\u00e4himmill\u00e4\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 oli vuonna 1918 noin 59000 ja enimmill\u00e4\u00e4n tiett\u00e4v\u00e4sti vuonna 1941 vajaat 127000. Jos arvioidaan, ett\u00e4 suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n olisi kuulunut vuosina 1918-1944 yhteens\u00e4 noin 150000 j\u00e4sent\u00e4, otos kattaa koko j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 noin 8 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Jokainen tutkittava aikakausi vaatisi periaatteessa oman sosiaalisten kerrostumien luokittelunsa. Klassiseksi tulleen Heikki Wariksen vuonna 1948 teoksessaan\u00a0Suomalaisen yhteiskunnan rakenne<\/em>, ja Hallintohistoriakomitea vuonna 1995 esitt\u00e4m\u00e4n jaottelun parhaimmat puolet yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 informatiivisempia maailmansotien v\u00e4lisen ajan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalista kerrostuneisuutta kuvaavia luokituksia kuten ty\u00f6v\u00e4est\u00f6, talonpojat, aiempi keskiluokka, ylempi keskiluokka ja eliitti.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliset kerrostumat Suomessa vuoteen 1944<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
\u00c4\u00e4nekosken suojeluskuntalaisia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sosiaalinen kerrostuneisuus t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa perustuu ensisijaisesti otoksen henkil\u00f6iden toimeentulol\u00e4hteeseen eli ammattiin. Sosiaaliset kerrokset tai luokat eiv\u00e4t ole selv\u00e4rajaisia: kunkin henkil\u00f6n sijoittaminen tiettyyn sosiaaliseen asemaan ja kerrostumaan on tehty l\u00e4hteiden informaatiosis\u00e4ll\u00f6n mukaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi talonpojan pojat on tarkempien perusteiden puuttuessa luokiteltu talonpoikiin. Suojeluskuntalaiset, jotka ovat ilmoittaneet ammatikseen torppari on luettu talonpojiksi maanviljelij\u00f6in\u00e4, koska varsinaisia torppareita ei vuoden 1918 j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 ollut. Pienviljelij\u00f6iden ja n\u00e4iden poikien luokittelusta osaksi talonpoikia on seurauksena t\u00e4m\u00e4n kerrostuman paisuminen osittain ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kustannuksella, koska monet heist\u00e4 saivat suuren osan tai kenties p\u00e4\u00e4osan tuloistaan ruumiillisesta palkkaty\u00f6st\u00e4 ja kuuluisivat siten paremminkin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Vastaavasti osa suurtilallisista, jotka kuuluisivat sosiaalisen asemansa puolesta todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan, on ollut henkil\u00f6kortiston puutteiden vuoksi sijoitettava talonpoikien kerrostumaan.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n on varsinaisen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n lis\u00e4ksi sijoitettu joitakin vapaiden ammattien harjoittajia kuten vahtimestarit, talonmiehet, suutarit, r\u00e4\u00e4t\u00e4lit sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 yksityisen tai julkisen sektorin palveluksessa olevia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kuten kauppa-apulaiset, autonkuljettajat, veturinkuljettajat, junamiehet, merimiehet, postinkantajat, harjoittelijat ilman ilmoitettua ammattialaa sek\u00e4 ammattity\u00f6l\u00e4iset kuten muurarit ja maalarit. Osa n\u00e4ist\u00e4, esimerkiksi muurareista, saattaisi asiallisesti kuulua alempaan keskiluokkaan pienyritt\u00e4jin\u00e4, mutta puutteellisten tietojen vuoksi sit\u00e4 ei ole voitu todentaa. Toisaalta k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten, kirjapainoalalla ty\u00f6skentelevien, ratavartijoiden, asentajien, palomiesten ja poliisimiesten sek\u00e4 sairaanhoitajien, pankkity\u00f6ntekij\u00f6iden, varastonhoitajien ja torikauppiaiden lukeminen alempaan keskiluokkaan oletettavasti tasaa luokitusta siten, ettei sanottavaa virhett\u00e4 alemman keskiluokan ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kesken synny.<\/p>\n\n\n\n

Luokkakaarti<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Honkolan suojeluskuntalainen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On aiheellista palata viel\u00e4 hieman luokka-k\u00e4sitteeseen, koska se saattaa aiheuttaa muuten sekaannusta. Vasemmiston taholla suojeluskunnat esitettiinkin siis poliittisen tarkoitushakuisesti luokkakaartina, johon ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 ei sanottavasti kelpuutettu. Luokka-termin k\u00e4ytt\u00f6 muussa kuin sosiaalihistoriallisen kielenk\u00e4yt\u00f6n yhteydess\u00e4 on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska Suomessa ei viel\u00e4 tuohon aikaan ollut poliittisesti yhten\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enluokkaa tai yl\u00e4luokkaa. Osa suojeluskuntalaisistakin kuului ty\u00f6v\u00e4enluokkaan ja osa poliittisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen edustajista kuului vastaavasti yl\u00e4luokkaan. Rehellisemp\u00e4\u00e4 olisikin ollut todeta, ett\u00e4 suojeluskuntiin ei kelpuutettu ty\u00f6v\u00e4enliikkeen j\u00e4seni\u00e4 ja sit\u00e4 julkisesti kannattavia. Luokkakaarti-termi\u00e4 k\u00e4ytettiin t\u00e4ysin harhaanjohtavasti osoittamaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kuulumattomuutta suojeluskuntiin.<\/p>\n\n\n\n

Suojeluskuntalaiset ennen j\u00e4rjest\u00f6n perustamista<\/h2>\n\n\n\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 perustettiin 2.8.1918 Suomen Senaatin asetuksella. Kun suojeluskunnilla kuitenkin oli alkumuotonsa varhaisemmissa tapahtumissa, on perusteltua koettaa piirt\u00e4\u00e4 yleiskuva my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6vaihetta edelt\u00e4neen ajan suojeluskuntalaisten sosiaalisesta kerrostuneisuudesta. J\u00e4senluetteloita t\u00e4lt\u00e4 ajalta on s\u00e4ilynyt vain hajanaisesti, eiv\u00e4tk\u00e4 nek\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina luotettavia. Toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4jist\u00e4 tietoja on sen sijaan saatavissa runsaammin: He ovat luokiteltavissa p\u00e4\u00e4osin lukeneistoon ja keskiluokkaan. Suojeluskunnan my\u00f6hemm\u00e4n ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Lauri Malmbergin tarkoitushakuisen lausunnon mukaan suojeluskuntiin kuului kes\u00e4ll\u00e4 1917 paljon ty\u00f6v\u00e4enluokankin miehi\u00e4. Paikka paikoin n\u00e4in olikin, varsinkin loppukes\u00e4ll\u00e4 ja alkusyksyst\u00e4, mutta monet heist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t pois toiminnasta viel\u00e4 syksyn kuluessa ty\u00f6v\u00e4en ryhmittyess\u00e4 runsaslukuisesti tunnustensa alle.<\/p>\n\n\n\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuuluneista suojeluskuntalaisista laadittu henkil\u00f6korttiotos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoja my\u00f6s vuonna 1917 suojeluskuntiin liittyneist\u00e4. Jos otokseen, joka on n\u00e4ilt\u00e4 osin v\u00e4h\u00e4inen, on luottamista, niin vuonna 1918 perustettuun suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuuluneista ja jo vuoden 1917 suojeluskuntiin liittyneist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin ainoastaan 5% ilmoitti elinkeinokseen ammatin, jonka perusteella heid\u00e4t voidaan luokitella ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Vain noin 4% ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvia liittyi suojeluskuntiin maaseudulla ja kaupungeissa vastaavasti luku oli noin 7%. N\u00e4m\u00e4 osuudet kuvastavat ilmeisen huonosti kes\u00e4n 1917 tilannetta, koska luokkataistelun alla syksyll\u00e4 eronneet ty\u00f6l\u00e4iset tuskin olivat innokkaimpina perustamassa uusia suojeluskuntia sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4 tilanteessa. Sen sijaan ne antavat luotettavamman kuvan vuonna 1917 suojeluskunta-aatteen pysyv\u00e4mmin omaksuneiden vapaaehtoisten j\u00e4senten sosiaalisesta kerrostuneisuudesta. Suurin yksitt\u00e4inen j\u00e4senryhm\u00e4n oli talonpojat 44%, mik\u00e4li alemman keskiluokan (33%) ja ylemm\u00e4n keskiluokan (17%) edustajat erotetaan omiksi ryhmikseen. Keskiluokkaan luokiteltavien yhteinen osuus otostuloksesta on kuitenkin mittavat 50%.<\/p>\n\n\n\n

Suojeluskunnista syksyll\u00e4 luokkataistelutunnusten alle eronneet ty\u00f6l\u00e4iset kavensivat suojeluskuntien j\u00e4senpohjan yhteiskunnallista monimuotoisuutta. Valkoiseen armeijaan liittyi kuitenkin pian asevelvollisuuskutsuntojen kautta puhtaita ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kannattajiakin. Taistelujen alkaessa suojeluskuntalaisia oli mukana vapaaehtoisina noin 17000-18000 miest\u00e4. Mannerheimin johtamien hallituksen vakinaisessa palveluksessa olleiden joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kohosi my\u00f6hemmin v\u00e4rv\u00e4ystoiminnan ja asevelvollisuuskutsuntojen johdosta 55000-60000 mieheen. Otos vahvistaa aiemman tutkimuksen k\u00e4sityksen, jonka mukaan valkoiseen armeijaan kuuluneen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n osuus kasvoi etenkin asevelvollisuuspakotteiden my\u00f6t\u00e4 kev\u00e4ttalvella 1918.<\/p>\n\n\n\n

Valkoisessa armeijassa ty\u00f6miehet, ty\u00f6l\u00e4iset, itselliset, loiset ja irtolaiset muodostivat lopulta reilun viidenneksen tai vajaan nelj\u00e4nneksen rintamajoukoista ja punaisella puolella taas reilut kolme nelj\u00e4nnest\u00e4. Suojeluskunnissa, jotka aluksi muodostivat valkoisen armeijan rungon, ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n osuus oli suojeluskuntien vapaussoturij\u00e4senten tarkastelun perusteella sodan aikana v\u00e4h\u00e4isempi noin kymmenen prosentin luokkaa. Otosarvioihin on n\u00e4ilt\u00e4 osin kuitenkin suhtauduttava hyvin varovaisesti, sill\u00e4 luotettavien tietojen saaminen suojeluskuntalaisten sosiaalisesta kerrostuneisuudesta vapaus- ja sis\u00e4llissodan sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta on l\u00e4hdeongelmien vuoksi huomattavasti vaikeampaa kuin suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n perustamisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta.<\/p>\n\n\n\n

Suojeluskuntien j\u00e4senrakenteen muutokset 1922-1944<\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa tarkastellaan kuinka suojeluskuntien j\u00e4senist\u00f6n rakenne muuttui erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 vaikuttaneissa suojeluskunnissa aikajaksolla 1922-1944. Aineisto pohjautuu Kari Sel\u00e9nin ja Ari Pylkk\u00e4sen vuonna 2004 julkaisemassa kirjassa\u00a0Sarkatakkien armeija, suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944<\/em>\u00a0esitettyihin p\u00e4\u00e4telmiin. Taulukoissa olevat sosiaaliset kerrostumat ovat aiemmin t\u00e4ss\u00e4 esitettyjen periaatteiden mukaiset. Alkuper\u00e4isen aineiston laajuuden vuoksi tarkastellaan suojeluskuntien j\u00e4senrakenteiden muutosta vain tarkastelujakson alku- ja loppupisteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkisuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1922<\/h2>\n\n\n\n

Kaupunkisuojeluskuntien l\u00e4sn\u00e4 olevan j\u00e4senist\u00f6n rakenne vuoden 1922 lopussa heijasti hyvin vuosina 1918-1922 liittyneiden osuuksia: Joka toinen j\u00e4sen (49%) oli luokiteltavissa alemman keskiluokan elinkeinon tai ammatinharjoittajaksi, vajaa nelj\u00e4nnes (24%) kuului ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan, vajaa viidennes (19%) ty\u00f6v\u00e4keen. Talonpoikien (4%) ja yhteiskunnan ter\u00e4vimm\u00e4n eliitin (2%) osuus oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti hyvin v\u00e4h\u00e4inen. Merkille pantavaa kaupungeissa oli, ett\u00e4 75% suojeluskunnissa l\u00e4sn\u00e4 olleista kuului alempaan ja ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan sek\u00e4 yhteiskunnalliseen eliittiin. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n osuus kaupunkisuojeluskuntalaisista taas oli hyvin l\u00e4hell\u00e4 vuoden 1918 valkoisessa armeijassa taistelleiden ty\u00f6l\u00e4isten suhteellista osuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkisuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
\u00c4\u00e4nekosken suojeluskunnan esikunta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkisuojeluskunnissa sotavuodet aiheuttivat otoksen valossa todellisen j\u00e4senrynt\u00e4yksen. Uusia tulokkaita virtasi j\u00e4senist\u00f6\u00f6n paljon kaikista sosiaalikerroksista, ottamatta lukuun talonpoikia, lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n kuin kertaakaan aiemmin. Talonpoikien osaltakaan kysymys ei ollut haluttomuudesta vaan paremminkin siit\u00e4, ettei kaupungeissa juurikaan ollut suojeluskuntaan kuulumattomia maanviljelij\u00f6it\u00e4. Enimmill\u00e4\u00e4n kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n talonpoikien liittyminen suojeluskuntiin oli ollut j\u00e4rjest\u00f6n perustamisen aikoihin ja toiminnan alkuvuosina 1918-1922. Sotavuosien 1939-1944 uusissa j\u00e4seniss\u00e4 talonpoikia oli ainoastaan vajaat puoli prosenttia. Alempaan keskiluokkaan (43%) kuuluvien ja ty\u00f6l\u00e4isten (28%) suhteellinen osuus oli sotavuosia edelt\u00e4neell\u00e4 tasolla, mutta ylemm\u00e4st\u00e4 keskiluokasta (23%) kaupunkisuojeluskunnat saivat suhteellisesti liki saman verran uusia j\u00e4seni\u00e4 kuin j\u00e4rjest\u00f6n perustamisen ensi vuosina, jolloin ylemm\u00e4n keskiluokan edustajien liittyminen oli suhteellisesti tarkasteltuna vilkkaimmillaan. My\u00f6s yhteiskunnallisen eliitin (4%) ryhm\u00e4st\u00e4 saavuttiin h\u00e4d\u00e4n koittaessa vilkkaammin kuin kertaakaan aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkisuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/th><\/tr>
Vuosi<\/td>Eliitti %<\/td>Yl.keskil. %<\/td>Al.keskil. %<\/td>Talonp. %<\/td>Ty\u00f6v\u00e4ki %<\/td>Ei tietoa %<\/td>Kaikki %<\/td><\/tr>
1922<\/td>2,41<\/td>23,86<\/td>49,33<\/td>3,75<\/td>19,03<\/td>1,61<\/td>100<\/td><\/tr>
1939-1944<\/td>3,71<\/td>23,14<\/td>43,45<\/td>0,44<\/td>27,51<\/td>1,75<\/td>100<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Kauppalasuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1922<\/h2>\n\n\n\n

Kauppalasuojeluskunnissa suojeluskuntien perustamiskaudella liittyneiden ja vuoden 1922 lopulla l\u00e4sn\u00e4 olevien j\u00e4senten sosiaalisessa kerrostuneisuudessa ei ollut suuria eroja. Alemman (48 %) ja ylemm\u00e4n (26%) keskiluokan sek\u00e4 eliitin (1%) yhteenlaskettu osuus oli samaa hallitsevaa tasoa kuin kaupungeissa (75%). Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 kauppalasuojeluskunnissa oli l\u00e4sn\u00e4 selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n (15%). Talonpoikaistoon kuului kauppalasuojeluskuntalaisista noin joka kymmenes.<\/p>\n\n\n\n

Kauppalasuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/h2>\n\n\n\n

Kauppalasuojeluskunnissa sosiaalisen kerrostuneisuuden kehitys muistutti hyvin paljon kaupunkisuojeluskuntien tilannetta. Ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan luokiteltavien m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suurin liittymisaktiivisuus ajoittui j\u00e4rjest\u00f6n perustamisen yhteyteen vuosiin 1918-1922 ja talonpojilla sis\u00e4poliittisen eheytymisen kaudelle vuosiin 1934-1938. Alempaan keskiluokkaan luokiteltavat (39%) muodostivat edellisvuosien tapaan sotavuosina suhteellisesti tarkasteltuna suurimman ryhm\u00e4n. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n suhteellinen osuus kohosi 37% liittyneist\u00e4. Muutos vertailukohtaan vuodelta 1922 oli 2,5-kertainen. Ylemm\u00e4n keskiluokan osuus (9%) putosi kolmannekseen vuoden 1922 tasosta ja talonpoikien laski viiteen prosenttiin. Ylemm\u00e4n luokan ja talonpoikien osalta syy lienee ollut sama kuin kaupungeissakin: suuri osa oli jo liittynyt toimintaan aiemmin. Eliittiin laskettavien liittymisaktiivisuus saavutti sotavuosina suhteellisestikin tarkastellen suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n aikaisen huippunsa (1%). Sosiaaliselta kerrostuneisuudeltaan tunnistamattomien osuus oli korkea (9%), mihin vaikuttivat varmaankin sota-ajan kiireet, jossa ammattitietojen kirjaamista pidettiin ehk\u00e4 toisarvoisena.<\/p>\n\n\n\n

Kauppalasuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/th><\/tr>
Vuosi<\/td>Eliitti %<\/td>Yl.keskil. %<\/td>Al.keskil. %<\/td>Talonp. %<\/td>Ty\u00f6v\u00e4ki %<\/td>Ei tietoa %<\/td>Kaikki %<\/td><\/tr>
1922<\/td>0,73<\/td>25,79<\/td>47,69<\/td>9,73<\/td>14,84<\/td>1,22<\/td>100<\/td><\/tr>
1939-1944<\/td>0,94<\/td>8,63<\/td>39,40<\/td>4,69<\/td>36,96<\/td>9,38<\/td>100<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Tehdassuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1922<\/h2>\n\n\n\n

Tehdassuojeluskuntien j\u00e4senkunnan enemmist\u00f6, joskaan ei niin selke\u00e4sti kuin kaupungeissa ja kauppaloissa, rakentui vuoden 1922 lopussa alemman (40%) ja ylemm\u00e4n keskiluokan (14%) sek\u00e4 eliitin (0,3 %) kaltaisten viran- ja toimenhaltijoiden varaan. Alemman keskiluokan j\u00e4lkeen toiseksi suurimman ryhmittym\u00e4n muodostivat tehdasymp\u00e4rist\u00f6n talonpojat (28%), jonka j\u00e4lkeen vasta tuli ty\u00f6v\u00e4ki (17%). Yhteist\u00e4 otoksen kaupunkimaisille suojeluskunnille oli alemman ja ylemm\u00e4n keskiluokan runsaan edustuksen lis\u00e4ksi ty\u00f6l\u00e4isten suhteellisen korkea osuus j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 ja se, ett\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan kuuluvat pysyiv\u00e4t suojeluskuntien j\u00e4senin\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin kuin heid\u00e4n liittymisosuutensa antoi odottaa. Erityisesti kaupunki- ja tehdassuojeluskunnissa pysyvimpi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 olivat alemman keskiluokan elinkeinon- ja ammatinharjoittajat.<\/p>\n\n\n\n

Tehdassuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/h2>\n\n\n\n

Tehdassuojeluskunnissa vuosina 1939-1944 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n suhteellinen osuus liittyneist\u00e4 oli korkea (53%). Muutos vertailujakson alkuun oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa l\u00e4hes 3-kertainen. Sotavuosina joka toinen liittynyt uusi j\u00e4sen olikin siten ty\u00f6v\u00e4enluokkaan kuulunut. T\u00e4t\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 hyvin sill\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kerroksessa oli paljon potentiaalia uusiksi j\u00e4seniksi. N\u00e4in ollen on hyvinkin mahdollista, ett\u00e4 sotavuosien kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 runsaassa ty\u00f6l\u00e4isjoukossa tehdassuojeluskunnissa olisi ollut muitakin kuin ei-sosialisteja.<\/p>\n\n\n\n

Tehdassuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/th><\/tr>
Vuosi<\/td>Eliitti %<\/td>Yl.keskil. %<\/td>Al.keskil. %<\/td>Talonp. %<\/td>Ty\u00f6v\u00e4ki %<\/td>Ei tietoa %<\/td>Kaikki %<\/td><\/tr>
1922<\/td>0,29<\/td>14,24<\/td>40,12<\/td>27,62<\/td>17,15<\/td>0,58<\/td>100<\/td><\/tr>
1939-1944<\/td>0,00<\/td>3,19<\/td>31,38<\/td>11,70<\/td>53,19<\/td>0,53<\/td>100<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Maalaissuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1922<\/h2>\n\n\n\n

Maalaissuojeluskunnissa talonpojat muodostivat liittymistietojen perusteella odotetusti reilut kaksi kolmasosaa (64%) l\u00e4sn\u00e4 olevasta j\u00e4senkunnasta, alempi keskiluokka vajaan viidenneksen (19 %) ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 kymmenesosan (10%). Ylemm\u00e4n keskiluokan (6%) ja eliitin (0,2%) osuus oli maaseudulla ammatti- ja elinkeinojakauman vuoksi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maalaissuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/h2>\n\n\n\n

Maalaissuojeluskunnissa talonpoikien, alemman ja ylemm\u00e4n keskiluokan absoluuttisin m\u00e4\u00e4rin tarkasteltuna vilkkainta liittymisalkaa suojeluskuntiin olivat otoksen valossa vuodet 1918-1922. Maaseudun v\u00e4h\u00e4iselle eliitille ei muodostunut mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4, vaan heit\u00e4 tuli suojeluskuntalaisiksi v\u00e4hin erin ja vuosien saatossa. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti aktiivisinta liittymisaikaa olivat odotetusti sotavuodet 1939-1944. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n suhteellinen osuus maalaissuojeluskuntiin liittyneist\u00e4 oli kasvanut aina vuodesta 1918 alkaen viidess\u00e4 vuodessa noin kolmella prosentilla, mutta vuosina 1939-1944 per\u00e4ti kahdeksalla prosentilla ja l\u00e4hestyi 29%. N\u00e4in ollen voitaneen p\u00e4\u00e4osin yhty\u00e4 aiemman tutkimuksen tulokseen, jonka mukaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n liittyminen maalaissuojeluskuntiin oli n\u00e4kyvint\u00e4 vuoden 1938 j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Maalaissuojeluskuntien uudet j\u00e4senet 1939-1944<\/th><\/tr>
Vuosi<\/td>Eliitti %<\/td>Yl.keskil. %<\/td>Al.keskil. %<\/td>Talonp. %<\/td>Ty\u00f6v\u00e4ki %<\/td>Ei tietoa %<\/td>Kaikki %<\/td><\/tr>
1922<\/td>0,23<\/td>5,92<\/td>19,06<\/td>63,77<\/td>10,30<\/td>0,74<\/td>100<\/td><\/tr>
1939-1944<\/td>0,22<\/td>2,54<\/td>13,36<\/td>48,79<\/td>28,70<\/td>6,40<\/td>100<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Keit\u00e4 suojeluskuntalaiset siis olivat<\/h2>\n\n\n\n

Suojeluskunta oli Suomessa j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 toiminnassa noin 27-vuotta. Suojeluskunnan j\u00e4senist\u00f6n rakenne muuttui sen toiminta-aikana hyvin voimakkaasti. J\u00e4rjest\u00f6n alkuaikoja sis\u00e4llissodan aikana ja viel\u00e4 sen j\u00e4lkeenkin leimasi valkoisuus ja etenkin \u00e4\u00e4rivasemmiston puolelta pyrittiin luomaan kuvaa j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, joka oli lahtari- ja verikaarti. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n juuret olivat sis\u00e4llissodan voittaneessa talonpoikaisarmeijassa ja alkuaikoina sen j\u00e4seniksi otettiin vain sellaisia miehi\u00e4, joiden uskollisuuteen laillista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 kohtaan voidaan luottaa.<\/p>\n\n\n\n

Tilanne alkoi kuitenkin pikkuhiljaa muuttua, kun 1930-luvun alkupuolella kommunistien toiminta kiellettiin ja sosiaalidemokraattinen ty\u00f6v\u00e4enliike alkoi l\u00e4hesty\u00e4 suojeluskuntaliikett\u00e4. Talvisodan henki ja maanpuolustuksen tarpeet aiheuttivat my\u00f6s suuria muutospaineita itse suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6nkin. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 ja Sosialidemokraattinen puolue neutraloivat suhteensa helmikuussa 1940. Puolue julisti, ett\u00e4 suojeluskuntaan liittyminen oli kunkin oma yksityisasia ja suojeluskunnat luopuivat samalla pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 vasemmistolaisuutta ep\u00e4is\u00e4nmaallisuutena ja esteen\u00e4 j\u00e4senyydelle. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen seurauksena vuosien 1939-1944 suojeluskuntiin liittyneiden miesten sosiaalinen jakautuma painottui voimakkaasti ty\u00f6v\u00e4enluokan puolelle ja joka toinen teollisuuspaikkakuntien suojeluskuntiin liittynyt uusi mies voitiinkin katsoa ty\u00f6v\u00e4enluokkaan kuuluvaksi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 suojeluskuntien lopettamisajankohtaa j\u00e4senist\u00f6n rakenne oli muuttunut sosiaaliselta kerrostuneisuudeltaan laajaksi. Toiminnassa oli mukana runsaasti yksityisi\u00e4 elinkeinonharjoittajia, kauppiaita, opettajia, virkamiehi\u00e4 ja toimihenkil\u00f6it\u00e4. Mukana oli kuitenkin my\u00f6s paljon teollisuuden ty\u00f6ntekij\u00f6iksi luokiteltavia ja maanviljelij\u00f6it\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6n poliittinen luonne oli himmentynyt ja j\u00e4senist\u00f6\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi oli muodostunut is\u00e4nmaan h\u00e4d\u00e4nalainen tila ja voimakas halu puolustaa sit\u00e4 laajalti ep\u00e4oikeudenmukaiseksi koettua hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Sarkatakkien armeija, Kari Sel\u00e9n, Ari Pylkk\u00e4nen, 2004<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. Valokuvat V\u00e4ksy<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[303,322],"tags":[142],"class_list":["post-643","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-suojeluskunta","tag-suojeluskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=643"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3244,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions\/3244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}