{"id":638,"date":"2026-04-20T21:02:00","date_gmt":"2026-04-20T18:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/kaupankaynti\/"},"modified":"2026-04-22T18:41:35","modified_gmt":"2026-04-22T15:41:35","slug":"kaupankaynti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/kaupankaynti\/","title":{"rendered":"Kauppapalvelut laajenevat"},"content":{"rendered":"\n

\u00c4\u00e4nekosken keskustassa<\/h2>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken elinkeinoel\u00e4m\u00e4n vilkastuminen toi paikkakunnalle lis\u00e4\u00e4 uusia asukkaita perheineen. T\u00e4m\u00e4 loi paineita uusien kauppaliikkeiden perustamiseen ja entisten laajentamiseen. Syrj\u00e4kylill\u00e4 olevat kaupat jatkoivat omaa toimintaansa, mutta varsinaiseksi kaupank\u00e4ynnin keskittym\u00e4ksi muodostui kuitenkin \u00c4\u00e4nekosken kunnan saaressa sijaitseva keskus.<\/p>\n\n\n\n

L-\u00c4\u00e4nekosken kauppaliikkit\u00e4 1910- ja 1920-luvuilla<\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa taulukossa on koottuna 1910- ja 1920-luvuilla toimineet keskeisimm\u00e4t kauppaliikkeet \u00c4\u00e4nekoskella.<\/p>\n\n\n\n

Kauppaliikkeit\u00e4 1910- ja 1920-luvuilla<\/th><\/tr>
Kauppaliike<\/td>Toimiala<\/td>Perustettu<\/td><\/tr>
Alle Wessmann<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1899-<\/td><\/tr>
Aarne Wessmann<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1930-<\/td><\/tr>
Pekka Lappalainen<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>n.1900-1912\/1913<\/td><\/tr>
Atte Toivanen<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>n.1910-1915<\/td><\/tr>
Otto Ahonen<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1895-<\/td><\/tr>
V\u00e4in\u00f6 Ahonen<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1918-<\/td><\/tr>
Lassi Elovaara<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>n.1913-1922<\/td><\/tr>
\u00c4\u00e4nekosken Osuuskauppa<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1904-<\/td><\/tr>
Jyv\u00e4skyl\u00e4n Osuusliike<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1921-<\/td><\/tr>
Juho Yl\u00f6nen<\/td>Ruokatavarakauppa<\/td>1921-1924<\/td><\/tr>
Maria Yl\u00f6nen<\/td>Ruokatavarakauppa<\/td>1925-<\/td><\/tr>
Albin Pylkk\u00e4nen<\/td>Ruokatavarakauppa<\/td>1924-1928<\/td><\/tr>
Maria Kumpu<\/td>Kahvila<\/td>1919<\/td><\/tr>
Hilma Siistonen<\/td>Leipomo<\/td>1922-<\/td><\/tr>
Ville Keurulainen<\/td>Kahvila<\/td>1923-1927<\/td><\/tr>
P.A. Huttunen<\/td>Sekatavarakauppa<\/td>1926-<\/td><\/tr>
Oskar Tammelin<\/td>Kello- ja kultasep\u00e4nliike<\/td>1911<\/td><\/tr>
Walter Sepp\u00e4nen<\/td>Kello- ja silm\u00e4lasiliike<\/td>1928-<\/td><\/tr>
Hilvana Vihuri<\/td>Kulkukauppias<\/td>1922-1926, oma liike 1926-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken vanhin toiminnassa oleva kauppaliike<\/h2>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken todenn\u00e4k\u00f6isesti vanhin ja samalla pisimm\u00e4n aikaa toiminnassa ollut kauppaliike on Oskar Tammelinin kello- ja kultasep\u00e4nliike. Oskar Tammelin perusti vuonna 1911 silloiseen \u00c4\u00e4nekosken kirkonkyl\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen kellosep\u00e4nliikkeen. H\u00e4n syntyi Saarij\u00e4rvell\u00e4 3.6.1879, jossa hankki kellosep\u00e4n oppinsa kellosepp\u00e4 R. Kuusistolta. Tammelinin kellosep\u00e4nliike sijaitsi ensimm\u00e4iset 72 vuotta ns. Tammelinin kulmassa. Nykyisiin liiketiloihin liike muutti vuonna 1983. Liikkeen nykyinen omistaja Kauko Tammelin on kellosepp\u00e4 kolmannessa polvessa. Alla olevalla linkill\u00e4 p\u00e4\u00e4see Oskar Tammelin perustaman Kello- ja kultasep\u00e4nliikkeen www-sivulle.<\/p>\n\n\n\n

\n
Oskar Tammelin<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken vanhojen kauppiaiden joukossa ei n\u00e4y en\u00e4\u00e4 Ville Rutasta. H\u00e4n kuoli vuonna 1911 testamentattuaan sit\u00e4 ennen huomattavan osan omaisuudestaan \u00c4\u00e4nekosken kunnalle. Kirkonkyl\u00e4n monipuolisimman tavaravalikoiman ja laajimman asiakaskunnan pit\u00e4vin\u00e4 yksityiskauppiaina jatkoivat Wessmanit ja Ahoset, joiden kaupanpidon muistavat viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin monet \u00e4\u00e4nekoskelaiset.<\/p>\n\n\n\n

Torikauppa \u00c4\u00e4nekoskella<\/h2>\n\n\n\n

Torikauppaa paikkakunnalla jatkettiin 1900-luvun alussa entiseen. Torip\u00e4ivi\u00e4 pidettiin \u00c4\u00e4nekosken tehdas- ja Suolahden asema-alueella tilip\u00e4ivin\u00e4 kahdesti kuukaudessa. Kunnanvaltuusto oli huolestunut vuonna 1922 sek\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken ett\u00e4 Suolahden torimyynnin sekavuudesta ja ep\u00e4siisteydest\u00e4. Kun torikaupalle haluttiin saada j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6t tuli ilmi, ett\u00e4 kauppa oli muodollisesti laitonta. \u00c4\u00e4nekosken torikaupan j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6t hyv\u00e4ksyttiin vuonna 1924 ja Kauppa- ja Teollisuusministeri\u00f6 vahvisti kummankin taajaman virallisiksi torip\u00e4iviksi jokaisen arkilauantain.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammatinharjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6pohjan laajentumien \u00c4\u00e4nekoskella teki mahdolliseksi my\u00f6s k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattien lis\u00e4\u00e4ntymisen. Suutarin- ja r\u00e4\u00e4t\u00e4lintaidoille tuli lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. My\u00f6s puun ja muidenkin rakennusmateriaalien taitajia tarvittiin yh\u00e4 useammin samoin kuin metallialan ammattilaisia seppi\u00e4 ja kengitt\u00e4ji\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa taulukossa on vuosien 1915-1930 v\u00e4lisen\u00e4 aikana pisimp\u00e4\u00e4n paikkakunnalla toimineita k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattien harjoittajia. Vuosiluvun etuviiva tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on harjoittanut ammattiaan jo ennen mainittua vuosilukuv\u00e4li\u00e4. Vuosiluvun j\u00e4lkeinen viiva taas tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ammatinharjoittaminen on jatkunut vuoden 1930 j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammatinharjoittajat<\/th><\/tr>
K\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen<\/td>Ammatti<\/td>Toiminta-aika<\/td><\/tr>
Aleksi Onkinen<\/td>Nahkuri<\/td>1917-1926<\/td><\/tr>
Verner Lepp\u00e4nen<\/td>Suutari<\/td>-1915-<\/td><\/tr>
Kaarle Sinerv\u00e4<\/td>Maalari<\/td>-1915-1928<\/td><\/tr>
Kaarlo Lindstr\u00f6m<\/td>Polkupy\u00f6r\u00e4korjaaja<\/td>-1915-<\/td><\/tr>
Otto Paalanen<\/td>Sepp\u00e4 ja muurari<\/td>-1915-<\/td><\/tr>
Juho \u00d6hman<\/td>Tehtaan myll\u00e4ri<\/td>1921-<\/td><\/tr>
Lauri Uittinen<\/td>Nuohooja<\/td>1921-<\/td><\/tr>
Jalmari Hyt\u00f6nen<\/td>Suutari<\/td>1920-1926<\/td><\/tr>
Aarne H\u00e4rk\u00f6nen<\/td>Leipuri<\/td>1923-<\/td><\/tr>
Otto J\u00e4ntti<\/td>Vaatturi<\/td>jo 1910-luvulla<\/td><\/tr>
Erland Ritanen<\/td>Tehtaan muurari<\/td>jo 1910-luvulla<\/td><\/tr>
August Salmelin<\/td>Sepp\u00e4<\/td>1923-<\/td><\/tr>
Matti Lindroos<\/td>Myll\u00e4ri<\/td>1923-<\/td><\/tr>
Emil Holmberg<\/td>Myll\u00e4ri<\/td>1925-<\/td><\/tr>
Asser Julkunen<\/td>Suutari<\/td>1925-1930<\/td><\/tr>
Urho Hurme<\/td>Muurari<\/td>1926-<\/td><\/tr>
Vihtori Kalenius<\/td>Maalari<\/td>1926-<\/td><\/tr>
Hilda Lehmonen<\/td>Ompelija<\/td>1926-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4en alueen kauppaliikkeit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4en alueella sijaitsi ennen useita liikehuoneistoja. V\u00e4in\u00f6 Ahosen ja Osuuskaupan liikkeet sijaitsivat aivan nykyisen Kotakenn\u00e4\u00e4ntien korkeimmalla paikalla. Osuuskauppa siirtyi my\u00f6hemmin Kotakenn\u00e4\u00e4ntien pohjoispuolelle Tiittalinnan viereen. Yhteistaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitsi kuorma-autokeskuksen varikko. My\u00f6hemmin rakennus hinattiin suunnilleen nykyisen kaupungintalon kohdalle. Kikkalalta vapauduttuaan rakennuksessa piti peltisep\u00e4n verstasta Unto Blom. Kotakenn\u00e4\u00e4ntien etel\u00e4puolella oli Flyktmanin kauppa ja Keskuksen kauppa. Viimeksi mainitun liikkeen Rakel Lustig hankki my\u00f6hemmin omistukseensa ja ryhtyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 omaa kauppaliikett\u00e4\u00e4n. Lustigin kaupparakennus purettiin vuonna 1972. Kunnanjohtaja Ahti K\u00e4rkk\u00e4isen talon l\u00e4nsipuolella olevan kerrostalon alakertaan Pentti Niskanen perusti 1950-luvulla ruokatavaraliikkeen. Pukkim\u00e4en Niskasen kaupassa oli jo silloin tavaroiden kotiinkuljetuspalvelu ja sit\u00e4 hoiti mopolla ainakin Vesa Nissinen. Samaisessa kiinteist\u00f6ss\u00e4 piti my\u00f6hemmin my\u00f6s Niilo Puusaari omaa kauppaliikett\u00e4\u00e4n. Nykyisin liikehuoneistossa on Cleoparta-niminen parturiliike. Hirven hotellia vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Kotakenn\u00e4ntien etel\u00e4puolella sijaitsi Lindstr\u00f6min polkupy\u00f6r\u00e4korjaamo ja sen vierell\u00e4 Valion maidon vastaanottamo. Kotakenn\u00e4\u00e4ntien alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vanhaa matkahuoltoa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitsi Kotabaari eli Rottala. Sekin oli jo varhain aikaansa edell\u00e4, koska sielt\u00e4 sai mukaansa herne- ja muitakin keittoja. Kotabaarin paikalla on nykyisin sammutinlaitteita myyv\u00e4 liike.<\/p>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4en alueen kauppaliikkeit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Pukkim\u00e4en Osuuskauppa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Rakel Lustigin kauppa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Pentti Niskasen kauppa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Lindstr\u00f6min py\u00f6r\u00e4korjaamo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Valion maidon vastaanottamo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Uusi Pukkim\u00e4en osuuskauppa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kotabaari eli Rottala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kikkalan tukikohta Yhteistaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. \u00c4\u00e4nekoskea ja \u00e4\u00e4nekoskelaisia, Erik Relander, 2011<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. \u00c4\u00e4nekosken-Suolahden historia vuoteen 1932, Jorma Wilmi,1991<\/em><\/li>\n\n\n\n
  3. Olli Oksasen kuvakokoelmat<\/em><\/li>\n\n\n\n
  4. V\u00e4in\u00f6 Kauton kuvakokoelmat<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[303,48],"tags":[131],"class_list":["post-638","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-paikallishistoria","tag-kauppa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=638"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/638\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3177,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/638\/revisions\/3177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}