Oli n\u00e4hty etteiv\u00e4t lapset jaksa seurata n\u00e4lk\u00e4isin\u00e4 6 tuntia opetusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Koulun keittolana ja ruokalana toimi ensin 1903 vihitty palokunnantalo sek\u00e4 jonkin aikaa my\u00f6s Keski-Suomen opisto ja Kauppias Rutasen huoneisto koulurakennuksessa. \u00c4\u00e4nekosken osakeyhti\u00f6 perusti viel\u00e4 yksityisen alakansakoulun vuonna 1907, johon sen alkaessa toimintansa ilmoittautui 41 oppilasta. Se toimi erillisen\u00e4 yksityisen\u00e4 kouluna siihen saakka kunnes se yhdistyi osaksi \u00c4\u00e4nekosken kunnan koululaitosta vuonna 1911. Kirkonkyl\u00e4n keskustan kansakoulun lis\u00e4ksi omia kansakouluja perustettiin Parantalaan vuonna 1923, Hietamalle vuonna 1891 ja Paadentaipaleen Suolahteen 1905.<\/p>\n\n\n\n
1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskella toimi sek\u00e4 kunnallinen ett\u00e4 \u00c4\u00e4nekoski Osakeyhti\u00f6n yksityisesti yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 kansakoulu. Tehtaiden toiminnan laajentuessa yh\u00e4 uusia perheit\u00e4 muutti kuntaan asumaan ja samalla kouluik\u00e4isten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hti kasvamaan. Vuosikymmenen lopulla opetustilat k\u00e4viv\u00e4t jo niin ahtaiksi, ett\u00e4 tehtaanpiirin koulun k\u00e4sity\u00f6t oli pakko siirt\u00e4\u00e4 koulun piharakennukseen ja vuonna 1909 koulun ensimm\u00e4inen ja toinen osasto jouduttiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n evakkoon kunnan kansakoulurakennukseen Piilolanniemeen. Oli siis t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuntaan piti saada uusi koulurakennus syntynytt\u00e4 tilanahtautta helpottamaan. Syntyneen tilanahtausongelma ratkaiseminen n\u00e4htiin ensisijaisesti ehk\u00e4 enemm\u00e4n \u00c4\u00e4nekoski Osakeyhti\u00f6n intressiksi ja siksi se olikin asiassa aloitteellinen osapuoli. P\u00e4\u00e4t\u00f6s uuden koulutalon rakentamisesta alkoikin kypsym\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 1909, kun \u00c4\u00e4nekosken Osakeyhti\u00f6 oli ilmoittanut seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n
\nLaukaan kunnalle annamme ja lahjoitamme me allekirjoittaneet t\u00e4m\u00e4n kautta ostamastamme ja nyt halussamme olevasta Mannilan tilasta N:o 5 Laukaan pit\u00e4j\u00e4n \u00c4\u00e4nekosken kyl\u00e4st\u00e4, kahdeksantuhannen (8000) m2 suuruisen koulupalstan \u00c4\u00e4nekosken it\u00e4rannalta Paatelaan viev\u00e4n tien pohjoispuolelta ehdolla, ett\u00e4 kansakoulu siihen Laukaan kunnan puolesta rakennetaan ennen elokuun 1 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 1910 tahi sellaisen jatketun ajan kuluessa, jonka Senaatti sit\u00e4 varten mahdollisesti my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4nekoski Osakeyhti\u00f6n tuotantolaitokset laajentuivat 1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Vuonna 1900 valmistui \u00c4\u00e4nekosken-Suolahden v\u00e4linen kapearaiteinen rautatie. Vuonna 1906 valmistui yhti\u00f6n energiantarvetta turvaamaan vesivoimalaitoksen laajennus. Viel\u00e4 samana vuonna l\u00e4hti k\u00e4yntiin uusi USA:sta hankittu tehokas paperikone. N\u00e4ist\u00e4 varsinkin viimeksimainittu toi paikkakunnalle uutta ty\u00f6voimaa, perheit\u00e4 ja lapsia. Niinp\u00e4 Laukaan \u00c4\u00e4nekosken tehdaskylien v\u00e4kiluku kasvoikin vuodesta 1902 vuoteen 1912 l\u00e4hes 49% ja vuodesta 1907 vuoteen 1912 yli 19%\u00a0[1]<\/sup>.<\/p>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen koulurakennus Hiskinm\u00e4elle<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\tAseman eli Hiskinm\u00e4en kansakoulu 1920-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKuntakokouksessa joulukuun lopulla 1909 hyv\u00e4ksyttiin Yrj\u00f6 Sadeniemen laatimat uuden koulun rakennuspiirustukset. Koulurakennuksen pystytys annettiin keuruulaiselle urakoitsija J\u00e4rviselle ja rakennust\u00f6it\u00e4 valvomaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin \u00e4\u00e4nekoskelainen rakennusmestari Kalle Kautto. Uudelle Muorinpelto-nimiselle tontille vuonna 1911 valmistuneeseen koulurakennukseen tuli kaksi erillist\u00e4 luokkahuonetta, veistosali ja asunnot sek\u00e4 mies- ett\u00e4 naisopettajaa varten. Koulutoiminta Hiskinm\u00e4ell\u00e4 voidaan siis katsoa alkaneeksi vuonna 1911. \u00c4\u00e4nekosken kuntakokouksessa syyskuussa 1911 kunnan alueella toimivat eri kansakoulut yhdistettiin hallinnollisesti ja syntyneen uuden kansakoulun viralliseksi nimeksi vahvistettiin \u00c4\u00e4nekosken kirkonkyl\u00e4n kansakoulu. Uusi kansakoulu joutui kuitenkin jatkamaan toimintaansa hajautettuna. Toinen puoli koulusta sijoittui uusiin tiloihin Hiskinm\u00e4elle toisen puolen jatkaessa edelleen Piilolanniemess\u00e4. Uudesta Hiskinm\u00e4ell\u00e4 olevasta koulusta alettiin kansan suussa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nime\u00e4 Uusikoulu tai Tehtaan koulu. My\u00f6s Asemankoulu tai Hiskinm\u00e4en koulu nime\u00e4 kuultiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n. \u00c4\u00e4nekosken kunnan kansakoululaitos oli nyt yhdistynyt hallinnollisesti, mutta joutui edelleen jatkamaan toimintaansa hajautettuna eri rakennuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Tilanahtaus vaivaa kouluty\u00f6t\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskella<\/h2>\n\n\n\n \u00c4\u00e4nekosken kansakoululaitoksen toiminta oli l\u00e4hes koko 1910-luvun ajan jakaantuneena kahteen eri rakennukseen Hiskinm\u00e4ell\u00e4 ja Piilolanniemess\u00e4. Kauppias Wille Rutanen oli testamentissaan m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt kunnalle nykyisess\u00e4 Viiskulmassa sijaitsevan talonsa. Kunnantoimisto siirtyi rakennukseen vuonna 1917, jonka j\u00e4lkeen taloa ruvettiin kutsumaan Kuntalaksi. Tilanahtaus koulutiloissa paheni ja vuonna 1919 oli pakko aloittaa osittainen vuoroluku. Tilanteen edelleen pahetessa kansakoulutoiminta palasi Kuntalaan ja sen piharakennukseen tehtiin monta pient\u00e4 huonetta, joissa pojat tekiv\u00e4t k\u00e4sit\u00f6it\u00e4. Vuoroluku lis\u00e4\u00e4ntyi kirkonkyl\u00e4n kansakoulussa 1921 ja koulua k\u00e4ytiin kahdessa vuorossa. Hiskinm\u00e4en koululla ei voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 poikien k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ollenkaan syyskaudella 1923. Kev\u00e4tkaudella yksi luokka p\u00e4\u00e4si Piilolanniemen koululle iltavuoroon ja poikien k\u00e4sity\u00f6t voitiin taas aloittaa. Tilanahtaus jatkui ja paheni 1920-lukun edetess\u00e4 oppivelvollisuuslain vaikuttaessa. J.A. Lepp\u00e4m\u00e4ki kirjoitti kev\u00e4\u00e4n 1928 v\u00e4liraporttiin:<\/p>\n\n\n\n
\nTy\u00f6skenteleminen uuden opetussuunnitelman mukaan on tuottanut koulullamme monen aineen alalla hankaluuksia, sill\u00e4 luokkahuoneita oppilaslukuun n\u00e4hden on liian v\u00e4h\u00e4n. Koulu on ty\u00f6skennellyt kolmessakin vuorossa ja kolmessa paikassa. Koululta puuttuu kokonaan voimisteluhuoneita ja leikkikent\u00e4t pihamaalla ovat liian pienet; samoin veistohuone on aivan sopimaton tarkoitukseensa. Havainto- ja opetusv\u00e4lineit\u00e4 olisi lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja entisi\u00e4 uudistettava. N\u00e4it\u00e4 on t\u00e4ytynyt kulettaa kahdessa koulutalossa edestakaisin, mik\u00e4 on ollut eritt\u00e4in hankalaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Erimielisyyksi\u00e4 uuden kansakoulun paikasta<\/h2>\n\n\n\n \u00c4\u00e4nekosken kirkonkyl\u00e4n koulutilanne vaikutti suorastaan siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja koulua oli pidetty jopa kolmessa vuorossa. Niinp\u00e4 kunnanvaltuusto valitsi uuden koulun rakentamista valmistelemaan rakennustoimikunnan, johon kuuluivat sahanhoitaja J.B. Lund, tohtori T.A. Salonen, rakennusmestari K. Kautto, kamreeri A. K\u00e4rkk\u00e4inen, opettajat V. R\u00e4ih\u00e4 ja J.A. Lepp\u00e4m\u00e4ki. Toimikunta, johon valittiin viel\u00e4 my\u00f6hemmin johtaja J. Savolainen ja kirvesmies V. H\u00e4kkinen, piti asian tiimoilta ensimm\u00e4isen kokouksensa 8.9.1927.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4nekosken kunta oli ostanut koulutaloa varten Ilmari Honkoselta 203 metri\u00e4 pitk\u00e4n, kahden hehtaarin Oppikangas-nimisen tonttialueen. Toisena sijaintipaikkana oli ollut esill\u00e4 ns. Limstenin tontti, joka oli nykyisen KOP:n ja Apra-talon paikalla sek\u00e4 osittain \u00c4\u00e4nej\u00e4rvelle viett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rinteess\u00e4. Kansakoulun johtokunta ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt kunnan johtohenkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat valinneet uuden koulurakennuksen tontin kirkonkyl\u00e4n takamailta. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n koulu sinne rakennettuna tulisi kyl\u00e4n sivuun ja rumimpaan mahdolliseen paikkaan. Ainoa n\u00e4k\u00f6alana sielt\u00e4 olisi kymmenet, ehk\u00e4 sadat laitakyl\u00e4n ulkohuonerakennukset. Johtokunta tekikin vastaesityksen ja ehdotti Limstenin tontin ostamista. Kunnallislautakunta puolusteli aikaisempaa ratkaisuaan:<\/p>\n\n\n\n
\nKunnallislautakunta on k\u00e4sitellyt t\u00e4m\u00e4n asian kokouksessaan ja ihmettelee miten koulun johtokunnan j\u00e4senet eiv\u00e4t n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n tunne ollenkaan sit\u00e4 paikkaa mink\u00e4 kunta on Kirkonkyl\u00e4n kansakoulua varten ostanut ja jo erottanut. Se paikka ei nimitt\u00e4in sijaitse ollenkaan kyl\u00e4n takalistolla, vaan noin 200 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kellosepp\u00e4 Tammelinin kohdalta laskien M\u00e4mmenkoskelle johtavan kyl\u00e4tien varrella. Paikka, johon koulu tullaan rakentamaan, on yl\u00e4v\u00e4 m\u00e4nnikk\u00f6harju, verrattain tasainen ja tarkoitukseen eritt\u00e4in sopiva. Mink\u00e4lainen on ehdotettu Limstenin alue? Rumaymp\u00e4ryksinen savikkomaakappale, jonka kaikki kyl\u00e4l\u00e4iset tuntevat. Maapohja on vetel\u00e4 savikko, joka kev\u00e4isin kuohuu ja kelluu kauvan aikaa ennenkuin kuivaa ja tasoittuu. Kaikille on tunnettua mink\u00e4lainen on ollut sill\u00e4 kohdalla oleva maantie ja mit\u00e4 suuria kustannuksia tien kunnossapit\u00e4minen vuosittain tuottaa. Uusi koulurakennus, joka t\u00e4ytyy suunnitella vuosikymmenien varalle, on muutaman vuosikymmenen kuluttua keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4. Oppilaille ja opettajille on varmasti paljon edullisempaa saada koulurakennus rauhalliselle ja terveelliselle paikalle kuin aivan maantien varrelle jossa ei olisi muuta etua kuin ett\u00e4 liikenne ja h\u00e4lin\u00e4 riehuisi koulun ymp\u00e4rill\u00e4 kouluty\u00f6t\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4sti.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Talvella 1928 kunnallislautakunta teki esityksen kirkonkyl\u00e4n kansakoulun tonttiasiaa tutkivan ja sovittelevan toimikunnan asettamisesta.<\/p>\n\n\n\n
Uusi kansakoulu valmistuu ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\tKes\u00e4ll\u00e4 1931 valmistunut uusi kansakoulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nSopu uuden koulun paikasta syntyi lopulta ja Arkkitehti Toivo Salervo piirsi uuden kansakoulun Oppikankaan tontille. Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen Aleksis Kuula toimi urakoitsijana ja V\u00e4in\u00f6 Lindroos valvoi t\u00f6it\u00e4. Vuosikertomuksessa 1931-1932 ilmaistiin ilo, kun koululle oli saatu kymmenen varsinaista luokkahuonetta, k\u00e4sity\u00f6- ja voimistelusalit pinta-aloiltaan 112,5 ja 58,5 m2 ja pihaa noin 5 370 m2 Lis\u00e4ksi oli erikoisluokat luonnonoppia ja musiikkia varten sek\u00e4 avara juhlasali, johtajaopettajan ja vahtimestarin asunnot. Kouluty\u00f6 alkoi uusissa tiloissa 28.8.1931, jolloin oppilaita oli 442 ja opettajia kymmenen. Koulun vihki\u00e4iset olivat 29.11.1931. Vuoden 1932 alusta lukien oppilaitos sai nimekseen \u00c4\u00e4nekosken kauppalan kansakoulu.<\/p>\n\n\n\n
Kouluty\u00f6 uudessa hyvin toimivassa kansakoulurakennuksessa alkoi. Kunnanjohtaja Ahti K\u00e4rkk\u00e4inen kirjoitti sanomalehti Ty\u00f6n Voimassa 1934:<\/p>\n\n\n\n
\nKouluolot ovat kauppalassamme mit\u00e4 parhaimmassa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Kansakoulumme on t\u00e4ydellisimpi\u00e4 kouluja koko maamme maaseutukouluista. Se on varustettu keskusl\u00e4mmityksell\u00e4, vesijohdolla y.m. nykyajan mukavuuksilla, sis\u00e4lt\u00e4en 18 opetushuonetta ja 13 opettajaa. Oppilaita on koulussa t\u00e4ll\u00e4 kertaa noin 500.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
1930-luvun lopun l\u00e4hestyess\u00e4 oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja v\u00e4hitellen uusikin rakennus k\u00e4vi pieneksi. Lepp\u00e4m\u00e4et muuttivat koululla olleesta asunnostaan 1937 ja vuoroluku alkoi heti seuraavana vuonna. Kahdesta isosta kaivosta, jotka olivat suunnilleen nykyisen ruokasalin kohdalla, painettiin vesi s\u00e4hk\u00f6pumpuilla koulun verkostoon. Kun vesi kaivoissa v\u00e4heni, sit\u00e4 jouduttiin ajamaan alakerrassa olleeseen, puiseen ja pellill\u00e4 vuorattuun, monen kuution s\u00e4ili\u00f6\u00f6n. Er\u00e4s \u00e4\u00e4nekoskelainen muisteli tuota aikaa:<\/p>\n\n\n\n
\nKoululla oli hirve\u00e4 halakosouvi ja Kankais-Kalle ajoi hevospelill\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Kun koulu oli palvellut 22 vuotta, kiinteist\u00f6tarkastajat totesivat talvella 1953, ett\u00e4 l\u00e4mminvesis\u00e4ili\u00f6 oli ep\u00e4kunnossa, putket puhkeilivat, peltikatossa oli pahasti reiki\u00e4 ja kellarin k\u00e4sity\u00f6salissa eli Manalassa oli pakkasilla vain +7 astetta. Kaiken lis\u00e4ksi suuren koulun tilat olivat k\u00e4yneet t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Koulu ja koulutilat olivat siis selv\u00e4sti korjauksen ja j\u00e4lleen kerran laajennuksen tarpeessa.<\/p>\n\n\n\n
Koulunm\u00e4elle tarvitaan lis\u00e4tiloja<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\t1957 valmistunut Koulunm\u00e4en lis\u00e4rakennus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKauppalanvaltuusto oli asettanut jo 1948 tulevaa kansakoulutilojen laajennusta suunnittelemaan rakennuslautakunnan, jonka puheenjohtajana oli rakennusmestari Eino Caj\u00e5n. Valmisteltuaan perusteellisesti kansakoulun laajentamisasiaa toimikunta esittikin, ett\u00e4 kouluty\u00f6n tulisi keskitty\u00e4 yhteen paikkaan, jolloin se tulisi kauppalalle halvemmaksi ja tehokkaammaksi kuin pieniss\u00e4 kouluissa. Suunnitelman mukaisesti uusi koulurakennus valmistuikin maaliskuussa 1957 vanhan koulun it\u00e4puoliselle alueelle. Sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Kaarlo K\u00f6n\u00f6nen ja Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen Kerrosty\u00f6 sai p\u00e4\u00e4urakan. Koulurakennuksessa oli tavallisia luokkatiloja 13, kauppaopinluokka n\u00e4yteikkunoineen, kuvaamataidon ja luonnonopin erikoisluokat sek\u00e4 poikien avarat ja hyvinvarustetut puu- ja metallity\u00f6tilat. Tyt\u00f6ille oli tehty omaan siipirakennukseensa nelj\u00e4 kappaletta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4sity\u00f6- ja kotitalousluokkia, joissa oli uusia ompelukoneita, kangaspuita, hienot hellat ja uunit. Kouluty\u00f6t\u00e4 Koulunm\u00e4ell\u00e4 voitiin t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jatkaa laajennetuissa kaikkiaan 29-luokkahuonetta k\u00e4sitt\u00e4viss\u00e4 tiloissa.<\/p>\n\n\n\n
Koulunm\u00e4elle tarvitaan viel\u00e4 lis\u00e4tiloja<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\t1978 valmistunut Koulunm\u00e4en lis\u00e4rakennus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nOpetustoiminta \u00c4\u00e4nekosken keskuskoululla lis\u00e4\u00e4ntyi apukoulun laajetessa sek\u00e4 muunkin erityisopetuksen monipuolistuessa. Koululle tuli lis\u00e4\u00e4 oppilaita sek\u00e4 opettajia. Kansalaiskoululaiset Konginkankaalta ja muualtakin viheralueilta siirtyiv\u00e4t Koulunm\u00e4elle. Aiemmin tehdyist\u00e4 laajennuksista huolimatta tilanahtaus alkoi taas vaivata Koulunm\u00e4ell\u00e4 1970-luvun alussa. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 erikoisluokista oli luovuttava, varastoja ja asuntoja oli muutettava opetustiloiksi. Kansalaiskoulun pakolliseksi tullut yhdeks\u00e4s luokka, peruskoulun aine- ja kurssivalintainen opetussuunnitelma sek\u00e4 luokkien oppilasmaksimin pudotus 32-oppilaaseen viel\u00e4 pahensivat tilannetta.<\/p>\n\n\n\n
Kansakoulun johtokunta esittikin yksimielisesti uuden koulun rakentamista ja tonttialueeksi Sibelius-puistoa. Peruskoululain mukainen koululautakunta oli my\u00f6s rakentamisen kannalla ja se tekikin esityksen 1974 yleisen suunnittelukilpailun julistamisesta koulun lis\u00e4rakennuksista ja niiden sijoituksesta. Kilpailun voitti arkkitehti Jorma Vesanen. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 oli sitten jatkosuunnittelun pohjana. Rakentamisella alkoi olla kiire, sill\u00e4 syyslukukaudella 1975 peruskoulun ala-aste oli jo osittaisessa vuoroluvussa. Kev\u00e4tlukukaudella toiminnan hajauttaminen katsottiin vuorolukua paremmaksi ratkaisuksi. Ala-asteen poikien k\u00e4sity\u00f6nnopetus tapahtui t\u00e4ll\u00f6in omakotitalossa Keskuskadun varrella. Luokkaopetusta ja liikuntatunteja sijoitettiin Koskelaan, niin paljon kuin talo kykeni vastaanottamaan. Kaksi luokkaa muutti Hiskinm\u00e4elle sek\u00e4 tarkkailuopetus ja yksi kokonainen luokka-aste eli 171 oppilasta siirrettiin kauppaoppilaitokselle. Saaren koulu toimi edelleen erill\u00e4\u00e4n Yhteistalolla. Varsinaisesti 1976 alkanut hajasijoitus jatkui saneerausten vuoksi kev\u00e4\u00e4seen 1979 asti. Kauppaoppilaitokselle siirretyt luokat olivat viimeisen ty\u00f6vuoden vuoroluvussa.<\/p>\n\n\n\n
Erikoisenn\u00e4k\u00f6inen 1is\u00e4osa valmistui rakennusliike Porrassalmen ty\u00f6n\u00e4 vanhojen koulutalojen v\u00e4liin 1978. Siin\u00e4 oli alun toistakymment\u00e4 perusopetustilaa, kaksi erikoisluokkaa, sis\u00e4vessat, opettajainhuoneet, kanslia, monistamo sekii opetus- ja siivousv\u00e4linevarastot. Koulukeskukseen saatiin my\u00f6s tilava keittola ja ruokasali, jonka yhteyteen tuli pieni, nouseva n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja kaksi musiikkiluokkaa. Samalla pyrittiin sijoittamaan ala-asteen eri-ik\u00e4iset oppilasryhm\u00e4t omiin soluihinsa. Saaren koulu luokka- ja aputiloineen muodosti luontevasti yhden yksik\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Vanhan koulun saneerauksessa jouduttiin uusimaan kaikki s\u00e4hk\u00f6johdot ja putkitukset. Rakennukseen tuli my\u00f6s tilat auditoriolle ja kirjastolle sek\u00e4 koko koulukeskuksen terveydenhuoltopalveluille. My\u00f6s yl\u00e4asteen puolella oli edess\u00e4 mittavat saneeraukset ja parannukset. Yl\u00e4aste sai mm. kielistudion ja kelvolliset luokkatilat sek\u00e4 konekirjoitukselle ett\u00e4 kone- ja s\u00e4hk\u00f6opille. Molemmat talot varustettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisilla raskailla palo-ovilla. Vanhan Pohjantien varteen rakennettiin uusi, kaksikerroksinen ja viisiluokkainen siipirakennus maantieto-biologian ja fysiikka-kemian opiskelua varten. Samalla \u00c4\u00e4nekosken koulukeskus sai yhteydenpitoa helpottamaan sis\u00e4isen puhelinj\u00e4rjestelm\u00e4n, jotta tarpeelliset tietoyhteydet toimisivat kanslioiden, kymmenien opetustilojen, oppi1ashuoltopisteiden ja eri koulurakennusten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Opettajia kautta aikojen \u00c4\u00e4nekoskella<\/p>\n\n\n\nLaukaan \u00c4\u00e4nekosken kansakoulussa vuosina 1885-1911<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Koistinen Kaarlo<\/td> 1885-1911<\/td><\/tr> Koistinen Maria<\/td> 1895-1907<\/td><\/tr> Salokangas Hilja<\/td> 1907-1908<\/td><\/tr> Kes\u00e4niemi Eeva<\/td> 1908-1911<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken tehtaanpiirin kansakoulussa vuosina 1901-1911<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Ahti Elli<\/td> 1901-1906<\/td><\/tr> Tapio Jaakko<\/td> 1904-1907<\/td><\/tr> Koistinen Maria<\/td> 1906-1909<\/td><\/tr> Virtamo Juho<\/td> 1907-1908<\/td><\/tr> Janhonen Hanna<\/td> 1907-1908<\/td><\/tr> Leinonen Matti<\/td> 1908-1911<\/td><\/tr> Kulvik Saimi<\/td> 1908-1910<\/td><\/tr> Leinonen Stina<\/td> 1909-1911<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken kirkonkyl\u00e4n ja kauppalan kansakoulussa vuosina 1911-1973<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Koistinen Kaarlo<\/td> 1911-1913<\/td><\/tr> Lainonen Matti<\/td> 1911-1915<\/td><\/tr> Leinonen Stina<\/td> 1911-1913<\/td><\/tr> Waurio Rauha<\/td> 1911-1912<\/td><\/tr> Uotila Johanna<\/td> 1912-1919<\/td><\/tr> Leinonen Nikolai<\/td> 1913-1919<\/td><\/tr> Leinonen Tyyne<\/td> 1913-1919<\/td><\/tr> M\u00e4kinen Aarne<\/td> 1915-1916<\/td><\/tr> Knuutila Frans<\/td> 1916-1918<\/td><\/tr> R\u00e4ih\u00e4 Viljo<\/td> 1918-1928<\/td><\/tr> R\u00e4ih\u00e4 Edith<\/td> 1919-1954<\/td><\/tr> Lepp\u00e4m\u00e4ki J.A.<\/td> 1919-1961<\/td><\/tr> Lepp\u00e4m\u00e4ki Vilma<\/td> 1919-1954<\/td><\/tr> Mattila Eeva<\/td> 1919-1920<\/td><\/tr> Jokipii Maiju<\/td> 1920-1962<\/td><\/tr> Kivek\u00e4s Aino<\/td> 1921-1948<\/td><\/tr> N\u00e4ykki Laina<\/td> 1921-1922<\/td><\/tr> Wahrmann Annikka<\/td> 1922-1962<\/td><\/tr> Hietam\u00e4ki Ruusa<\/td> 1922-1923<\/td><\/tr> Leinonen Elli<\/td> 1923-1951<\/td><\/tr> Salmi Einari<\/td> 1923-1951<\/td><\/tr> Viljanen Urho<\/td> 1928-1929<\/td><\/tr> Virtanen Kaarlo<\/td> 1928-1929<\/td><\/tr> Snellman August<\/td> 1929-1935<\/td><\/tr> Hyt\u00f6nen Martta<\/td> 1929-1930<\/td><\/tr> Toivonen Elsa<\/td> 1929-1930<\/td><\/tr> Jokipii Herman<\/td> 1930-1963<\/td><\/tr> Sarkkama Maija<\/td> 1930-1935<\/td><\/tr> Tikkanen Laila<\/td> 1932-1933<\/td><\/tr> Puura Helmi<\/td> 1932-1933<\/td><\/tr> Vuorinen Miika<\/td> 1933-1967<\/td><\/tr> Jaatinen Lempi<\/td> 1933-1934<\/td><\/tr> H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Kirsti<\/td> 1934-1946<\/td><\/tr> Korte Hilda<\/td> 1934-1935<\/td><\/tr> Hakkarainen Veikko<\/td> 1935-1936<\/td><\/tr> M\u00e4ki Rauha<\/td> 1935-1936<\/td><\/tr> Korhonen Aini<\/td> 1936-1971<\/td><\/tr> Korhonen Matti<\/td> 1936-1955<\/td><\/tr> Laukkanen Aura<\/td> 1937-1952<\/td><\/tr> Vuorinen Bertta<\/td> 1939-1973<\/td><\/tr> Pietarinen Elsa<\/td> 1940-1943<\/td><\/tr> K\u00e4rkk\u00e4inen Helvi<\/td> 1945-1946<\/td><\/tr> Tuomola Taimi<\/td> 1945-1946<\/td><\/tr> Peltonen Lea<\/td> 1946-1971<\/td><\/tr> Wir\u00e9n Maire<\/td> 1946-1951<\/td><\/tr> Koponen Aimo<\/td> 1946-1947<\/td><\/tr> Tiainen Elsa<\/td> 1947-1968<\/td><\/tr> Markkanen Pirjo<\/td> 1947-1955<\/td><\/tr> Salmelin Aili<\/td> 1947-1950<\/td><\/tr> Raatikainen Helvi<\/td> 1948-1964<\/td><\/tr> Lavikainen Raija<\/td> 1949-1950<\/td><\/tr> Kivim\u00e4ki Mirja<\/td> 1950-1973<\/td><\/tr> Peura Liisa<\/td> 1950-1953<\/td><\/tr> Pulkkinen Sirkka<\/td> 1951-1973<\/td><\/tr> Taipale Lyyli<\/td> 1951-1960<\/td><\/tr> Lindqvist Maria<\/td> 1952-1973<\/td><\/tr> Parkkonen Sirkka<\/td> 1952-1954<\/td><\/tr> Aalto Anna-Maija<\/td> 1952-1953<\/td><\/tr> Pesola Kaarina<\/td> 1953-1973<\/td><\/tr> Ohra-aho Pirkko<\/td> 1953-1973<\/td><\/tr> Ritvanen Kaarina<\/td> 1953-1973<\/td><\/tr> Toivonen Kirsti<\/td> 1953-1955<\/td><\/tr> Hyyrynen Matti<\/td> 1953-1954<\/td><\/tr> Rinne Annikki<\/td> 1954-1962<\/td><\/tr> Hautam\u00e4ki Raija<\/td> 1954-1971<\/td><\/tr> Sparf Urpo<\/td> 1955-1973<\/td><\/tr> Ohra-aho Erkki<\/td> 1955-1966<\/td><\/tr> Rosendahl Anita<\/td> 1955-1956<\/td><\/tr> Saari Ritva<\/td> 1955-1956<\/td><\/tr> Sparf Aune<\/td> 1956-1973<\/td><\/tr> R\u00e4tty\u00e4 Anni<\/td> 1956-1958<\/td><\/tr> Sparf Meeri<\/td> 1956-1957<\/td><\/tr> Pesola Veikko<\/td> 1957-1973<\/td><\/tr> Lahtinen Pirkko<\/td> 1957-1973<\/td><\/tr> Lehtinen Martta<\/td> 1958-1968<\/td><\/tr> Kamppila Saimi<\/td> 1959-1973<\/td><\/tr> J\u00e4rvinen Anja<\/td> 1960-1973<\/td><\/tr> Viirret Laura<\/td> 1960-1972<\/td><\/tr> Uimonen Anneli<\/td> 1960-1962<\/td><\/tr> Nikula Anja<\/td> 1961-1973<\/td><\/tr> Mannila Ilmari<\/td> 1961-1973<\/td><\/tr> Mannila Helena<\/td> 1962-1973<\/td><\/tr> Lindqvist Tapio<\/td> 1962-1973<\/td><\/tr> M\u00e4ntynen Aira<\/td> 1962-1973<\/td><\/tr> Koskinen Erkki<\/td> 1963-1973<\/td><\/tr> Viinam\u00e4ki Aili<\/td> 1965-1973<\/td><\/tr> Leinonen Ritva<\/td> 1968-1972<\/td><\/tr> Leinonen Tauno<\/td> 1968-1970<\/td><\/tr> Salovius Sinikka<\/td> 1968-1970<\/td><\/tr> Salovius Esa<\/td> 1968-1969<\/td><\/tr> Hokkanen Erkki<\/td> 1968-1969<\/td><\/tr> Rauhala Erkki<\/td> 1969-1970<\/td><\/tr> Leminen Sirkku<\/td> 1969-1970<\/td><\/tr> Tuominen Eino<\/td> 1970-1973<\/td><\/tr> Vihri\u00e4l\u00e4 Marja-Liisa<\/td> 1970-1973<\/td><\/tr> Hyt\u00f6nen Aune<\/td> 1971-1973<\/td><\/tr> Huhtakangas Aino<\/td> 1972-1973<\/td><\/tr> Hynninen Ella<\/td> 1972-1973<\/td><\/tr> Mikkola Marjut<\/td> 1972-1973<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken jatkoluokilla ja kansalaiskoulussa vuosina 1932-1973<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Suortti Raili<\/td> 1932-1933<\/td><\/tr> Virtanen Kaarlo<\/td> 1932-1933<\/td><\/tr> Haaranen Helmi<\/td> 1935-1937<\/td><\/tr> Markkanen Tyyne<\/td> 1937-1938<\/td><\/tr> Virtanen Jalmari<\/td> 1937-1938<\/td><\/tr> Eerola Paula<\/td> 1938-1961<\/td><\/tr> Halme Veikko<\/td> 1938-1946<\/td><\/tr> Lipsanen Kaarlo<\/td> 1940-1951<\/td><\/tr> Anttinen Mirjam<\/td> 1940-1946<\/td><\/tr> R\u00e4s\u00e4nen Erkki<\/td> 1945-1954<\/td><\/tr> Kekki Kaarina<\/td> 1946-1947<\/td><\/tr> Pakarinen Veikko<\/td> 1946-1947<\/td><\/tr> Siivola Maija<\/td> 1947-1948<\/td><\/tr> Valjus Pauli<\/td> 1948-1952<\/td><\/tr> Airanne Aili<\/td> 1948-1949<\/td><\/tr> Halmekari Eila<\/td> 1949-1973<\/td><\/tr> Anttila Harri<\/td> 1949-1950<\/td><\/tr> J\u00e4rvinen Aimo<\/td> 1951-1973<\/td><\/tr> Halmekari Viljo mm.<\/td> 1951-1952<\/td><\/tr> Aalto Pentti<\/td> 1952-1953<\/td><\/tr> Pesola Veikko<\/td> 1953-1957<\/td><\/tr> Peltovirta Juhani<\/td> 1954-1956<\/td><\/tr> Korhonen Matti<\/td> 1955-1966<\/td><\/tr> Lauerma V\u00e4in\u00f6<\/td> 1957-1973<\/td><\/tr> \u00c4iki\u00e4 Pauli<\/td> 1957-1964<\/td><\/tr> \u00d6rterstr\u00f6m Maj-Lis<\/td> 1958-1960<\/td><\/tr> Kamppila Simo-Matti<\/td> 1959-1966<\/td><\/tr> Kuronen Marjatta<\/td> 1959-1960<\/td><\/tr> Holopainen Aira<\/td> 1960-1973<\/td><\/tr> Lunki Sirkka<\/td> 1960-1973<\/td><\/tr> Porri Olavi<\/td> 1960-1973<\/td><\/tr> Jokinen Ritva<\/td> 1960-1964<\/td><\/tr> Mannila Helena<\/td> 1961-1962<\/td><\/tr> Hasanen Liisa<\/td> 1962-1973<\/td><\/tr> Ahvenlampi Marjatta<\/td> 1964-1973<\/td><\/tr> P\u00f6yh\u00f6nen Pentti<\/td> 1964-1967<\/td><\/tr> Ohra-aho Erkki<\/td> 1966-1973<\/td><\/tr> Arola Esko<\/td> 1966-1973<\/td><\/tr> Eskola Liisa<\/td> 1966-1973<\/td><\/tr> Lehtonen Jukka mm.<\/td> 1966-1969<\/td><\/tr> Laitinen Veli<\/td> 1966-1967<\/td><\/tr> Pulkkinen Erkki<\/td> 1967-1973<\/td><\/tr> Varvikko Antti<\/td> 1967-1971<\/td><\/tr> Aalto Ritva<\/td> 1968-1970<\/td><\/tr> Korhonen Raija<\/td> 1968-1969<\/td><\/tr> Myyr\u00e4 Kari-Juhani<\/td> 1970-1972<\/td><\/tr> Hohti Liisa<\/td> 1970-1971<\/td><\/tr> Sivonen Eero<\/td> 1971-1973<\/td><\/tr> Turpela Seppo<\/td> 1971-1972<\/td><\/tr> Friman Marjukka<\/td> 1972-1973<\/td><\/tr> Hartikainen Reino<\/td> 1972-1973<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken peruskoulun ala-asteella vuosina 1973-1984<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Vuorinen Bertta<\/td> 1973-1975<\/td><\/tr> Kivim\u00e4ki Mirja<\/td> 1973-1974<\/td><\/tr> Pulkkinen Sirkka<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Lindqvist Maria<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Pesola Kaarina<\/td> 1973-1985<\/td><\/tr> Pesola Veikko<\/td> 1973-1985<\/td><\/tr> Ohra-aho Pirkko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Ritvanen Kaarina<\/td> 1973-1975<\/td><\/tr> Sparf Urpo<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Sparf Aune<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Viinam\u00e4ki Aili<\/td> 1973-1974<\/td><\/tr> Eskola Liisa<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Tuominen Eino<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Hyt\u00f6nen Aune<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Oksanen Raimo<\/td> 1973-1981<\/td><\/tr> Valkola Paula<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Lehtonen Jouko<\/td> 1973-1978<\/td><\/tr> Ilom\u00e4ki Raili<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Pynn\u00f6nen Eeva<\/td> 1973-1974<\/td><\/tr> Melartin Irja<\/td> 1973-1974<\/td><\/tr> Poranen Marja-Leena<\/td> 1973-1974<\/td><\/tr> Lahtinen Pirkko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Kamppila Saimi<\/td> 1973-<\/td><\/tr> J\u00e4rvinen Anja<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Viirret Laura<\/td> 1973-1978<\/td><\/tr> Nikula Anja<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Mannila Ilmari<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Mannila Helena<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Lindqvist Tapio<\/td> 1973-<\/td><\/tr> M\u00e4ntynen Aira<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Koskinen Erkki<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Kononen Meeri<\/td> 1974-<\/td><\/tr> Per\u00e4lampi Ritva<\/td> 1974-<\/td><\/tr> P\u00f6lkki Hannu<\/td> 1974-1979<\/td><\/tr> Horkamo Olavi<\/td> 1974-1977<\/td><\/tr> Hannula Pirjo<\/td> 1974-1975<\/td><\/tr> Lonkila Maija-Liisa<\/td> 1974-<\/td><\/tr> Puhakka Hannu<\/td> 1974-1975<\/td><\/tr> Uotila Anna-Maija<\/td> 1974-1975<\/td><\/tr> Pitk\u00e4nen Aune<\/td> 1975<\/td><\/tr> Peltonen Paula<\/td> 1975<\/td><\/tr> M\u00e4\u00e4tt\u00e4 Kaarina<\/td> 1975-1979<\/td><\/tr> Jason Leena<\/td> 1975-1976<\/td><\/tr> Kuula Kaisa<\/td> 1976-<\/td><\/tr> Hirvanen Rauno<\/td> 1977-<\/td><\/tr> Lev\u00e4nen Marja<\/td> 1977-1978 ja 1983-<\/td><\/tr> Per\u00e4lampi Hannu<\/td> 1978-<\/td><\/tr> Andersson Markus<\/td> 1978-1980<\/td><\/tr> Lindqvist Kalevi<\/td> 1978-1979<\/td><\/tr> Rasilo Anja<\/td> 1979-1983<\/td><\/tr> Aarnio Seppo<\/td> 1979-1980<\/td><\/tr> Pajula Hannu<\/td> 1980-<\/td><\/tr> Pasanen Annikki<\/td> 1980-<\/td><\/tr> Lepp\u00e4nen Petter<\/td> 1980-1984<\/td><\/tr> Vainio Marja<\/td> 1982-<\/td><\/tr> Paananen Tapio<\/td> 1982-<\/td><\/tr> Puurunen Hannu<\/td> 1984-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken peruskoulun yl\u00e4asteella vuosina 1973-1984<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> J\u00e4rvinen Aimo<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Halmekari Eila<\/td> 1973-1982<\/td><\/tr> Lauerma V\u00e4in\u00f6<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Holopainen Aira<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Porri Olavi<\/td> 1973-1981<\/td><\/tr> Lunki Sirkka<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Hasanen Liisa<\/td> 1973-1983<\/td><\/tr> Ohra-aho Erkki<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Arola Esko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Pulkkinen Erkki<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Sivonen Eero<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Tukiainen Terhi<\/td> 1973-1977<\/td><\/tr> Vainionp\u00e4\u00e4 Heikki<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Veintie Ritva<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Hannula Kari<\/td> 1973-1976<\/td><\/tr> Komu Tarja<\/td> 1973-1975<\/td><\/tr> Friman Marjukka<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Aarnio Matti<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Hyv\u00e4rinen Rauha<\/td> 1973-<\/td><\/tr> J\u00e4rvelin Eila<\/td> 1973-<\/td><\/tr> J\u00e4rvel\u00e4 Kaarina<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Kurkela Seija<\/td> 1973-1975<\/td><\/tr> Laulainen Martti<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Laulainen Pirjo<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Murtom\u00e4ki Pirkko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Suokko Liisa<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Tani Leena<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Hakonen Tapani<\/td> 1974-<\/td><\/tr> M\u00e4ki-Otava Pirjo<\/td> 1974-<\/td><\/tr> Kalmari Pasi<\/td> 1974-1975<\/td><\/tr> Autio Hertta<\/td> 1975-<\/td><\/tr> Sokelo Eila<\/td> 1975-<\/td><\/tr> \u00d6hman Anneli<\/td> 1975-1977<\/td><\/tr> Hiltunen Matti<\/td> 1976-<\/td><\/tr> Nyholm Tapio<\/td> 1976-<\/td><\/tr> Ranta Rauno<\/td> 1976-1978<\/td><\/tr> Ylikojola Ulla<\/td> 1977-<\/td><\/tr> Nyyss\u00f6nen Risto<\/td> 1977-1978<\/td><\/tr> Lahtinen Pekka<\/td> 1978-<\/td><\/tr> Ahlman Jarmo<\/td> 1978-1982<\/td><\/tr> Viljanen Pirkko<\/td> 1980-<\/td><\/tr> P\u00e4lvim\u00e4ki Lasse<\/td> 1980-1981<\/td><\/tr> Laihanen Kari<\/td> 1981-<\/td><\/tr> Koivisto Juha<\/td> 1981-1982<\/td><\/tr> Kautiainen Hannu<\/td> 1982-<\/td><\/tr> Lehmonen Ritva<\/td> 1982-<\/td><\/tr> Kumpula Sirkka<\/td> 1982-1983<\/td><\/tr> Miettinen Matti<\/td> 1983-1984<\/td><\/tr> Tuovinen Eila<\/td> 1983-1984<\/td><\/tr> Saari Arvi<\/td> 1984-<\/td><\/tr> Kaija Heikki<\/td> 1984-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken lukiossa vuosina 1973-1980<\/th><\/tr> Opettaja nimi<\/td> Opettajana vuodet<\/td><\/tr> Hakonen Arja<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Ikonen Hilkka<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Vuori Orvokki<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Immonen Matti<\/td> 1973-1976<\/td><\/tr> Jokela Pirkko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Karhunen Mauno<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Lehtinen Mirja<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Lehtonen Leila<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Mansikka-aho Pirkko<\/td> 1973-<\/td><\/tr> Nikula Antti<\/td> 1973-<\/td><\/tr> V\u00e4limaa Irmeli<\/td> 1976-1977<\/td><\/tr> \u00d6hman Anneli<\/td> 1977-1979<\/td><\/tr> Tuominen Leena<\/td> 1979-1980<\/td><\/tr> Kinnunen Arja<\/td> 1980-<\/td><\/tr> Ahonen Kirsti<\/td> 1980-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\nkansa- ja kansalaiskoulun opettajia<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\t\u00c4\u00e4nekosken keskuskansakoulun ja kansalaiskoulun opettajia syksyll\u00e4 1963 yl\u00e4koulun portailla. Kuvasta tunnistaa monia vanhoja opettajia aivan 1960-luvun alusta alkaen kuten: Simo-Matti Kamppila, Olavi Porri, Ilmari Mannila, Veikko Pesola, Sirkka Lunki, Martta Lehtinen, Tapio Lindvist ja Urpo Sparf. <\/p>\n\n\n\n
Kansakoulutodistus vuodelta 1930<\/h2>\n\n\n\n\n\t\t\t\n\t\t\t\tP\u00e4\u00e4st\u00f6todistus \u00c4\u00e4nekosken kunnan kirkonkyl\u00e4n piirin kuusiluokkaisesta kansakoulusta vuodelta 1930. Koulu on Piilolanniemen kansakoulu ja todistuksen allekirjoittajina luokanopettaja ja samalla koulun johtaja J.A.Lepp\u00e4m\u00e4ki, johtokunnan puheenjohtaja Matti Halttunen ja kansakoulun tarkastaja Herman Toivonen. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekosken satavuotias koululaitos, Urpo Sparf, 1985<\/em><\/li>\n\n\n\n\u00c4\u00e4nekoskea ja \u00e4\u00e4nekoskelaisia, Erik Relander, 2011<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[303,306],"tags":[135,307],"class_list":["post-635","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-koululaitoksen-historia","tag-aanekosken-koulu","tag-koululaitos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/635","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=635"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3559,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/635\/revisions\/3559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kiertokoulu.jpg\")