{"id":633,"date":"2025-06-23T19:51:08","date_gmt":"2025-06-23T19:51:08","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/kalle_piilonen\/"},"modified":"2026-04-22T22:25:01","modified_gmt":"2026-04-22T19:25:01","slug":"kalle_piilonen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/kalle_piilonen\/","title":{"rendered":"Kalle Piilonen"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kalle_piilonen.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"190\" height=\"300\" src=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kalle_piilonen.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-464\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kalle Piilonen 1844-1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Kustaa Piilonen syntyi Laukaan \u00c4\u00e4nekosken Piilolassa 25.12.1844 M\u00e4mmen talon nuorimman tytt\u00e4ren Anna Kauton ja Piilolan talon Juho Piilosen perheeseen. H\u00e4n kuoli 75-vuotiaana Piilolan talossa 8.7.1919. Piilolan talo sijaitsi \u00c4\u00e4nesalon saaren etel\u00e4k\u00e4rjess\u00e4 noin 300 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kuhnamon rannasta. \u00c4\u00e4nesalo oli vanha nimitys saarelle, joka j\u00e4i Keiteleen ja Kuhnamon v\u00e4lille. Pohjoisessa saaren erotti mantereesta M\u00e4mmenkoski ja etel\u00e4ss\u00e4 \u00c4\u00e4nekoski.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilonen oli aikanaan ehk\u00e4 tunnetuin \u00e4\u00e4nekoskelainen. H\u00e4n oli valtiop\u00e4iv\u00e4mies, suurmaanomistaja ja yksi \u00c4\u00e4nekosken tehtaiden perustajista. H\u00e4n oli ihailtu, vihattu ja kadehdittu mies. H\u00e4n vaikutti vuosisadan vaihteen aikoihin l\u00e4hes kaikissa t\u00e4m\u00e4n alueen uudistus- ja yrityshankkeissa. H\u00e4n mm. hankki ensimm\u00e4isen h\u00f6yrylaivan Keiteleelle ja osti Saarij\u00e4rven puolelta Hangaslahden, Suojoen, M\u00f6tt\u00f6l\u00e4n, Kallulan, Huksalan, Taipaleen, Savelan ja Apaala-N\u00e4\u00e4sil\u00e4n talot. H\u00e4n oli Piilolan talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuosina 1871-1919. Vuonna 1896 h\u00e4n myi samassa kaupassa enimm\u00e4t talonsa \u00c4\u00e4nekoski OY:lle. Kalle Piilosta kuvataan Hakuteos Kansallinen el\u00e4m\u00e4kerrasto seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><i>&#8221;Piilonen oli yritteli\u00e4s ja \u00e4lyk\u00e4s kansanmies, jolla oli synnynn\u00e4ist\u00e4<br>\nliikemieskyky\u00e4. H\u00e4n toimi vuodesta 1876 alkaen \u00c4\u00e4nekoskella lauttausyhti\u00f6n piirimiehen\u00e4, mutta<br>\nosteli samalla omaan laskuunsa metsi\u00e4 ja maatiloja. Kaikkiaan Piilonen omisti Laukaan \u00c4\u00e4nekosken,<br>\nSaarij\u00e4rven, Uuraisten, Viitasaaren, Konginkankaan ja Rautalammin pit\u00e4jiss\u00e4 26 maatilaa, joiden<br>\nyhteenlaskettu pinta-ala oli l\u00e4hes 15000 ha. Valtiop\u00e4ivill\u00e4 Piilonen oli mukana useita kertoja.<br>\nVuoden 1888 valtiop\u00e4ivill\u00e4 h\u00e4n edusti Laukaan ja vuosien 1894, 1899, 1900 ja 1904-1905<br>\nvaltiop\u00e4ivill\u00e4 Saarij\u00e4rven tuomiokuntaa. Rautatievaliokuntaan Piilonen kuului kolmesti vakituisena<br>\nj\u00e4senen\u00e4 ja kerran varaj\u00e4senen\u00e4. Vuonna 1888 h\u00e4net valittiin j\u00e4seneksi talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn<br>\nyksityiseen valitusvaliokuntaan ja suostuntavaliokuntaan, 1900 valitsijamiesten varamieheksi ja<br>\nvuosien 1904-1905 valtiop\u00e4ivill\u00e4 valitsijamieheksi. S\u00e4\u00e4tyns\u00e4 t\u00e4ysi-istunnoissa Piilonen esiintyi<br>\nharvoin, mutta h\u00e4n oli vilkas luonteeltaan, seurustelutaitoinen ja vieraanvarainen ja sai<br>\nsiten paljon yst\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4tyveljiens\u00e4 joukosta&#8221;.<\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilonen toimi ennen valtiop\u00e4iv\u00e4miesuraansa tarmokkaasti kotikyl\u00e4ns\u00e4 tietotason kohottamiseksi. Laukaan kirkolle oli jo vuonna 1870 perustettu kansakoulu. Koulumatka \u00c4\u00e4nekoskelta Laukaaseen oli kuitenkin pitk\u00e4 ja vaikeakulkuinen, joten Piilonen perusti vuonna 1879 yksityisesti yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kansakoulun oman talonsa maitopuolen tupaan. Sopivan opettajan puutteessa Piilosen koulukokeilu j\u00e4i kuitenkin lyhyeksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n alkoikin kyl\u00e4l\u00e4isten tukemana ajamaan \u00c4\u00e4nekoskelle oman kansakoulun perustamista ja kouluty\u00f6 p\u00e4\u00e4stiinkin monien vaiheiden j\u00e4lkeen aloittamaan \u00c4\u00e4nekoskella syksyll\u00e4 1885. Kalle Piilonen tuki oman koulutalon rakentamista \u00c4\u00e4nekosken Piilolanniemeen lahjoittamalla siihen rahaa ja rakennustarpeita. Piilonen vaikutti vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin viel\u00e4 voimakkaasti Keski-Suomen kansanopiston saamisessa \u00c4\u00e4nekoskelle. Perustellusti voidaankin sanoa, ett\u00e4 Kalle Piilosen merkitys \u00c4\u00e4nekosken kehittymisess\u00e4 syrj\u00e4isest\u00e4 kyl\u00e4pahasesta hyvinvoivaksi teollisuuspaikkakunnaksi on ollut suuri. H\u00e4nt\u00e4 voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken kansakoulu- ja kansanopistolaitoksen is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Kalle Piilosen vanhemmat ja lapsuusperhe<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli <b>Anna Eerikintyt\u00e4r Kautto<\/b>, joka syntyi 13.1.1812 Laukaan Paadentaipaleen M\u00e4mmenniemen taloon. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli <b>Juho Juhonpoika Piilonen<\/b>, joka syntyi Laukaan \u00c4\u00e4nekosken Honkolassa 7.10.1814 ja kuoli 15.5.1868 \u00c4\u00e4nekosken Piilolassa. Heid\u00e4t vihittiin 8.11.1835 Laukaassa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapset:<br>\n1) Juho Juhonpoika Piilonen, s.1836, Piilolassa, \u008615.7.1901.<br>\n2) Eeva Juliana Piilonen, s.23.12.1838 Piilolassa, \u0086 23.1.1888 Saarij\u00e4rvell\u00e4<br>\n3) Maria Juhontyt\u00e4r Piilonen, s.24.2.1842 Piilolassa, \u0086 13.4.1914 Laukaassa.<br>\n<strong>4) Kalle Kustaa Piilonen, s.25.12.1844 Piilolassa, \u0086 8.7.1919 Piilolassa<\/strong><br>\n5) Johanna Karolina Piilonen, s.23.4.1848 Piilolassa, \u0086 9.4.1914 Heikkil\u00e4ss\u00e4<br>\n6) Vilhelmiina Piilonen,s.3.7.1851 Piilolassa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilosen nuorempi sisar Maria Juhontyt\u00e4r Piilonen oli naimisissa Laukaan papin Frans Ferdinand Flinkman kanssa. Heid\u00e4t vihittiin 4.12.1862. Avioliitto kesti vain 4-vuotta ja p\u00e4\u00e4ttyi aviomiehen kuolemaan 15.4.1866. Maria Juhontyt\u00e4r oli 30-vuotta miest\u00e4\u00e4n nuorempi ja h\u00e4n eli t\u00e4m\u00e4n kuoltua lesken\u00e4 48-vuotta. Kalle Piilosen vanhempi sisar Johanna Karolina Piilonen oli \u00c4\u00e4nekosken Heikkil\u00e4n talon em\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4nkin eli lesken\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n yli 32 vuotta. H\u00e4nen puolisonsa oli Heikkil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4 David Aataminpoika Sipinen, joka oli siis tullut Piilolan taloon v\u00e4vyksi ja sai Heikkil\u00e4n talon is\u00e4nnyyden menness\u00e4\u00e4n naimisiin Karoliina Piilosen kanssa. Nuorin Kalle Piilosen sisaruksista Vilhelmiina Piilonen oli naimisissa Saarij\u00e4rven Pyh\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin olevan Herman Juhonpoika Kauppisen kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli Kalle Piilosen puolison Maria Vihelmiina Kauppisen veli. Kauppisen sisarukset olivat siis menneet naimisiin Piilosen sisarusten kanssa. Herman Juhonpoika kuoli 27.9.1887 ja Vilhelmiina meni uusiin naimisiin 4.5.1852 syntyneen Anders Rudolf Barckin kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Kalle Piilosen perhe<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Piilolan talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuodet 1871-1919 ollut Kalle Kustaa Piilonen avioitui 1873 Saarij\u00e4rven Pyh\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin olevan 2.6.1848 syntyneen Maria Wilhelmiina Kauppisen kanssa. Heill\u00e4 oli kahdeksan lasta, joita ainakin kaksi kuoli aivan pienin\u00e4 Piilolassa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapset:<br>\n1) Kalle Anselm Piilonen, s.21.1.1874 Piilolassa.<br>\n2) Eelis Evald Piilonen, s.21.1.1879 Piilolassa.<br>\n3) Uno Wilhelm Piilonen, s.26.10.1880 Piilolassa, \u00864.5.1881 Piilolassa.<br>\n4) Saima Helena Piilonen, s.5.5.1882 Piilolassa.<br>\n5) Helmi Aino Piilonen, s.23.5.1884 Piilolassa, \u0086 19.11.1884 Piilolassa.<br>\n6) Aino Elisabet Piilonen, s.16.10.1885 Piilolassa.<br>\n7) Anna Elina Piilonen, s.27.11.1887 Piilolassa.<br>\n8) Toivo Johannes Piilonen, s.27.12.1889 Piilolassa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilonen osti Hietaman Suojoen talon Holstin pakkohuutokaupasta 11.7.1896 hintaan 66500 mk. Sopimuksen mukaan kasvava vilja ja puolet rantarahoista tulivat ostajalle. Piilonen m\u00f6i my\u00f6hemmin talon pojalleen Eelis Piiloselle 70000 mk hinnasta ja irtaimen h\u00e4n antoi lahjakirjalla 26.9.1905. Piilosen vanhin tyt\u00e4r Saima Helena Piilonen avioitui 28.4.1903 \u00c4\u00e4nekoskella Johan Erland Hammar\u00e9n kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli kauppaneuvos Hammar\u00e9nin sisaren adoptiopoika. Vuonna 1885 insin\u00f6\u00f6riksi valmistunut J.E. Hammar\u00e9n oli maamme ensimm\u00e4isi\u00e4 koulutettuja hiomo- ja paperiteollisuusinsin\u00f6\u00f6rej\u00e4, joka oli hankkinut alan ty\u00f6kokemusta mm. tehtaissa Ruotsissa ja Norjassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Piilolan talon historia<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kalle_piilonen_kuolinilmoitus1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"190\" height=\"300\" src=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kalle_piilonen_kuolinilmoitus1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-162\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Keskisuomalainen 10.7.1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilosen Piilolan talon juuret ovat Laukaan \u00c4\u00e4nekosken varrella sijainneessa Honkolan talossa. Talo jakaantuu 1761 kahteen osaan: Juho Jaakonpojan puoli, josta syntyv\u00e4t my\u00f6hemmin Eerolan ja Topian talot sek\u00e4 Sipi Tuomaanpojan puoli, josta syntyv\u00e4t my\u00f6hemmin Heikkil\u00e4n ja Piilolan talot.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1812 oli \u00c4\u00e4nekosken Nro1 Honkolan kantatalosta lohkottu Nro4 Piilolan talo, jonka ensimm\u00e4inen is\u00e4nt\u00e4 oli Juho Sipinpoika Piilola. H\u00e4nen is\u00e4nnyytens\u00e4 kesti 13-vuotta alkaen vuodesta 1812 p\u00e4\u00e4ttyen h\u00e4nen kuolemaansa 1825. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen talo j\u00e4i lesken Anna Liisa Kaarlentytt\u00e4ren haltuun vuosiksi 1825-1829. Leski meni sitten uudelleen naimisiin Eerik Juho Juhonpojan kanssa, joka oli talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 1830-1850. T\u00e4m\u00e4n kuoltua oli Juho Juhonpoika Piilosen eli talon ensimm\u00e4isen is\u00e4nn\u00e4n 36-vuotiaan pojan aika p\u00e4\u00e4st\u00e4 is\u00e4nn\u00e4ksi. H\u00e4n oli Piilolan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuodet 1851-1868. Juho Juhonpojan j\u00e4lkeen talon is\u00e4nn\u00e4ksi nousi sitten Kalle Piilonen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Kalle Piilonen kuoli 8.7.1919<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Piilonen kuoli vatsasy\u00f6p\u00e4\u00e4n Piilolassa 75-vuoden ik\u00e4isen\u00e4 tiistaina 8.7.1919 klo 18. H\u00e4net on haudattu vaatimattomasti hoidettuun hautaan \u00c4\u00e4nekosken kirkon l\u00e4helle. Taiteilija Nora Tapperin vuonna 1996 veist\u00e4m\u00e4 patsas Kalle Piilosesta sijaitsee Itsen\u00e4isyyden puistossa Lidlin kauppaliikkeen it\u00e4puolella. Alla Kalle Piilosen muistokirjoistus Keskisuomalaisessa 10.7.1919.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/kalle_piilonen_muistokirjoitus.pdf\">Kalle Piilosen muistokirjoitus<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u00a0<em>L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list refer_alin\">\n<li><em>\u00c4\u00e4nekoskea ja \u00e4\u00e4nekoskelaisia, Erik Relander, 2011<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>\u00c4\u00e4nekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>\u00c4\u00e4nekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Viljo Mehtolan muistiinmerkitsem\u00e4\u00e4 Suojoen Holsteista<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Digi- Kansallisarkiston digitoidut aineistot, Keskisuomalainen 10.7.1919<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[25],"class_list":["post-633","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuka-han-oli","tag-kalle-piilonen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=633"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3872,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions\/3872"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}