{"id":589,"date":"2026-04-03T17:21:23","date_gmt":"2026-04-03T14:21:23","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/aanekosken_jakokunta-4\/"},"modified":"2026-04-22T21:19:48","modified_gmt":"2026-04-22T18:19:48","slug":"aanekosken_jakokunta-4","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/aanekosken_jakokunta-4\/","title":{"rendered":"\u00c4\u00e4nekosken jakokunta"},"content":{"rendered":"\n

Jakokunnassa oli vuonna 1776 kaksi Honkolan perint\u00f6taloa, jotka kumpikin halottiin ennen isoajakoa kahtia ja lis\u00e4ksi toisen talon v\u00e4vy perusti 1787 Laurilan uudistalon. Jakokunnan maat kartoitettiin vuosina 1787 ja 1797 ja pellot mitattiin 1813. Jakokunnan taloilla oli yhteens\u00e4 ainoastaan 1\/4 manttaalia, mink\u00e4 perusteella talot olisivat joutuneet luopumaan suuresta osasta maitaan. Talolliset esittiv\u00e4t kuitenkin toivomuksen saada pit\u00e4\u00e4 maansa ja maanmittarin todettua jakokunnan maat huononpuoleisiksi Vaasan l\u00e4\u00e4nin maaherra hyv\u00e4ksyi jaettavaksi 1875 tynnyrinalaa 3,6 kapanalaa eli noin 925 ha maata jakokunnan manttaalia kohti. Lis\u00e4ksi talojen yhteinen manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4 korotettiin 1 1\/12 manttaaliin, mitk\u00e4 toimenpiteet senaatti 1829 vahvisti.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna ryhdyttiin jakotoimituksiin. Aluksi sovittiin, ett\u00e4 pellot ja niityt jaettaisiin nautinnan mukaan ja mets\u00e4 manttaalin mukaan. Laurilan is\u00e4nt\u00e4 muutti sitten mielt\u00e4\u00e4n ja asiamiehen\u00e4\u00e4n maanmittari J.G. Danielson vaati, ett\u00e4 niityt tulisi my\u00f6s jakaa manttaalin mukaan. Maanjako-oikeudessa t\u00e4h\u00e4n ei kuitenkaan saatu muutosta ja 1833 isojako toimeenpantiin aikaisemman suunnitelman mukaan. Vanhojen talojen tontit pysyiv\u00e4t \u00c4\u00e4nekosken l\u00e4nnenpuoleisella rannalla Laurilan sijaitessa Kuhnamo-j\u00e4rven l\u00e4nnenpuoleisella rannalla. Kruunun liikamaaksi j\u00e4i 465 tynnyrinalaa 17 kapanalaa eli noin 239 ha Kuhnamo-j\u00e4rven l\u00e4nsipuolelle. T\u00e4nne oli tarkoitus perustaa uudistaloja, mutta liikamaa liitettiinkin Uuteentaloon ja Laurilaan manttaalin korotusta vastaan. Kyseisen\u00e4 aikana syntyi viel\u00e4 perint\u00f6taloksi vuonna 1834 lunastetun Laurilan halkomisen kautta 1844 uusi talo. Taloluku pysyi kuitenkin samana, kun Honkola vuonna 1860 yhdistettiin Heikkil\u00e4\u00e4n. Vuonna 1744 is\u00e4nn\u00e4ksi tulleen Jaakko Tuomaanpoika Siekkisen j\u00e4lkel\u00e4iset hallitsivat vanhoja taloja koko kyseisen ajan, mutta molempiin uudistalosta halottuihin taloihin tuli uudet omistajat.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken jakohistoria<\/h2>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sek\u00e4 niiden is\u00e4ntien tai torppareiden talonhallintavuodet.<\/p>\n\n\n\n