{"id":578,"date":"2026-04-21T22:01:47","date_gmt":"2026-04-21T19:01:47","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/henkilosto-2\/"},"modified":"2026-04-22T20:37:47","modified_gmt":"2026-04-22T17:37:47","slug":"henkilosto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/henkilosto\/","title":{"rendered":"Sulfiittiselluloosatehdas – Henkil\u00f6st\u00f6 vuosina 1937-1939"},"content":{"rendered":"\n

Mannilan tilan pellolle koskiuoman it\u00e4rannalle aloitettiin heti 1930-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen rakentamaan vuosituotannoltaan noin 40000tn si-selluloosatehdasta. Rakennusty\u00f6t aloitettiin syyskuussa 1936 ja viel\u00e4 saman vuoden lopussa p\u00e4\u00e4osa tehtaan rakennuksista oli saatu jo vesikattovaiheeseen. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli tarkoituksena saada tehdas k\u00e4yntiin viel\u00e4 vuoden 1937 aikana, mutta laitetoimittajien ty\u00f6taistelut hidastivat tehtaan p\u00e4\u00e4laitteistojen asennusta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ensimm\u00e4iset koekeitot saatiin keitt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 ulos vasta joulukuun 1937 alkupuolella. Massan lajittelua ja kuivauskonetta p\u00e4\u00e4stiin ajamaan yl\u00f6s uudenvuodenaattona ja ensimm\u00e4iset sellupaalit saatiin tehtaasta ulos vuoden 1938 ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n aamutuntien aikana.<\/p>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in suuren rakennusty\u00f6maan k\u00e4ynnist\u00e4minen syyskuussa 1936 vaati runsaasti ammatti- ja aputy\u00f6voimaa. Paikkakunnan omat ty\u00f6voimareservit eiv\u00e4t riitt\u00e4neet tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea syntynytt\u00e4 tarvetta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi paikkakunnalle saapuikin ammattitaitoista ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 hyvinkin kaukaa. Lis\u00e4ksi valmistuvan tehtaan k\u00e4ynnistyst\u00e4 varmistamaan palkattiin ammattity\u00f6voimaa muilta paikkakunnilta kuten Harlusta.<\/p>\n\n\n\n

Kun sulfiittisellun laatu ja tuotanto oli saatu hyv\u00e4ksi, alkoi sellun kysynt\u00e4 heiket\u00e4 ja hinta pudota. Vuonna 1938 jouduttiin toteuttamaan l\u00e4hes kahden kuukauden tuotannonrajoitus. Seuraavana vuonna hinnat jatkoivat edelleen putoamistaan. Syyskuun alussa alkanut toinen maailmansota ja marraskuun lopussa alkanut talvisotamme vaikeuttivat sulfiittitehtaan toimintaa ja lopettivat sen lopulta kokonaan. Vuonna 1940 tuotteiden vientimarkkinat olivat miltei t\u00e4ysin h\u00e4vinneet. Sulfiittitehdas olikin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pantava seisomaan toukokuussa. Se k\u00e4ynnistettiin lopulta lokakuussa uudelleen, mutta vain kolmeksi viikoksi.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4osa palkatuista oli nuoria miehi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Vuosina 1936-1939 \u00c4\u00e4nekosken sulfiittisellutehtaalla kirjattiin yhteens\u00e4 451 erimittaista ty\u00f6suhdetta. Osassa niist\u00e4 samalla ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 oli useita eri ajankohdille sijoittuneita lyhyehk\u00f6j\u00e4 ty\u00f6suhteita ja osassa taas saman ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6suhde oli kest\u00e4nyt yht\u00e4jaksoisesti ainakin koko tarkastelujakson ajan. Koko aineiston ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 miehi\u00e4 oli 398 kpl eli 88,2% ja naisia 53 kpl eli 11,8%. Palkatut ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti nuoria. Koko aineiston keski-ik\u00e4 oli vain 26,3 vuotta. Aineiston nuorin ty\u00f6ntekij\u00e4 oli juuri t\u00e4ytt\u00e4nyt 15 vuotta ja vanhin oli l\u00e4hes 57 vuotias. Miesten keski-ik\u00e4 oli 26,2 vuotta ja naisten vastaavasti hieman korkeampi 27,1 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Sulfiitin kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ik\u00e4jakautuma 12\/1936-12\/1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Henkil\u00f6st\u00f6n ik\u00e4jakautuma tehtaalla sen rakennus- ja alkuvaiheen toiminnassa oli silmiinpist\u00e4v\u00e4. Koko tehtaan henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 noin 70% oli alle 28 vuotiaita. Aineiston suurin yksitt\u00e4inen ik\u00e4luokka oli 19 vuotiaat, joita oli yhteens\u00e4 31 henke\u00e4. Vanhemmassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4haitaria yli 37 vuotiaita oli en\u00e4\u00e4 vajaat 6% koko m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja nuoremmassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 alle 18 vuotiaita reilut 4% koko m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miesten ty\u00f6suhdetilastot 1936-1939<\/h2>\n\n\n\n

Alla olevasta miehi\u00e4 kuvaavasta taulukosta on poistettu kaikki sellaiset ty\u00f6suhteet, joiden alkamisen ajankohtaa ei voitu tarkasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. N\u00e4iden osuus koko miesten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 oli noin 17%. Niille melkein kaikille oli yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 henkil\u00f6n tietoihin oli kirjattu vain nimi ja henkil\u00f6numero. Juoksevan henkil\u00f6numeron suuruudesta p\u00e4\u00e4tellen kirjauksien puutteita on ilmennyt koko kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. N\u00e4in ollen voitaneen perustellusti olettaa, ett\u00e4 aineiston puutteelliset merkinn\u00e4t eiv\u00e4t muuta sen suhteellista jakautumista merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Miesten ty\u00f6suhteiden alkaminen ja p\u00e4\u00e4ttyminen sulfiittisellutehtaalla ajalla 12\/1936-12\/1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kolmen vuoden tarkastelujakson 12\/1936-12\/1939 aikana reilu puolet eli noin 56% miesten ty\u00f6suhteista solmittiin kahdeksan kuukauden aikana ajalla 8\/1937-3\/1938. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan aineiston perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin siis silt\u00e4, ett\u00e4 prosessin tuotantohenkil\u00f6st\u00f6\u00e4 palkattiin voimallisesti vuoden 1937 viimeisten viiden ja vuoden 1938 ensimm\u00e4isten kolmen kuukauden aikana. T\u00e4m\u00e4n alueen ulkopuolella uusien ty\u00f6suhteiden solmiminen on ollut v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkaneen marraskuulta 1937. N\u00e4ist\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti valtaosa on ollut tehtaan rakentajien ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttymisi\u00e4. Huippukuukausi ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttymisiss\u00e4 oli tammikuu 1938, jolloin niit\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi yhteens\u00e4 28 kpl. Miehill\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 pysyvyys oli hivenen naisia huonompaa. Miesten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6ss\u00e4oloaika kolmen vuoden jakson aikana oli yksi vuosi. Miesten osalla aineiston tulkintaa vaikeutti syksy 1939 ja sen aikana tapahtunut liikekannallepano ja talvisodan syttyminen. Vuoden 1938 menekkivaikeudet samoin kuin YH ja talvisodan syttyminen syksyll\u00e4 1939 n\u00e4kyv\u00e4t ty\u00f6suhdetilastoissa notkahduksena alasp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Vaalean vihre\u00e4 kapea palkki kaavoissa osoittaa tehtaan toteutuneen k\u00e4ynnistysajankohdan ja vaalean ruskea alue kaavoissa toteutuneen rekrytoinnin huippukuukaudet. Tehdas oli alunperin tarkoitus saada k\u00e4yntiin loppuvuodesta 1937, mutta laitetoimittajien ty\u00f6taistelut muuttivat aikataulua my\u00f6hemm\u00e4ksi kohti vuodenvaihdetta.<\/p>\n\n\n\n

Naisten ty\u00f6suhdetilastot 1936-1939<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva aineisto oli naisten osalta melko suppea. Aineistoon j\u00e4i lopulta vain 44 kpl kesken\u00e4\u00e4n vertailukelpoista ty\u00f6suhdetapahtumaa. Merkillepantavaa naisten aineistossa on se, ett\u00e4 naisia alettiin palkata merkitt\u00e4v\u00e4mmin tehtaalle vasta elokuulta 1937 alkaen. P\u00e4\u00e4osa tarkastelujakson aikana tehtaalla ty\u00f6skennelleist\u00e4 naisista palkattiin joko lokakuussa 1937 tai tammikuussa 1938. N\u00e4in\u00e4 kuukausina palkattujen osuus kaikista naisista oli noin 60%. Naisten pysyvyys ty\u00f6suhteessaan oli miehi\u00e4 hivenen parempaa. Naisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6ss\u00e4oloaika kolmen vuoden jakson aikana oli 1,36 vuotta. Lis\u00e4ksi naisista reilu puolet ty\u00f6skenteli tehtaan palveluksessa ainakin jakson loppuun saakka eli joulukuulle 1939. Muutamat olivat mukana aivan alusta alkaen tehtaan alasajoon saakka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Naisten ty\u00f6suhteiden alkaminen ja p\u00e4\u00e4ttyminen sulfiittisellutehtaalla ajalla 12\/1936-12\/1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ammattinimike<\/h2>\n\n\n\n

Palkattujen ammattinimikkeist\u00f6 aineistossa oli puutteellinen. Ammattinimike ty\u00f6h\u00f6n tullessa mainitaan vain 44 henkil\u00f6ll\u00e4 eli noin 10% tulijoista. Naisten osalta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli vain kolme ammattinimikett\u00e4: apulainen, siivooja tai saksimies. Viimeksi mainittu nimike kuului sellun pakkauksen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n. Miesten osalta ammattinimikkeist\u00f6 oli paljon laajempi. Siihen kuului kaikkiaan yhdeks\u00e4ntoista ammattinimikett\u00e4: happomies, j\u00e4lkikuorija, kaappimies, kalkkikivimies, keitt\u00e4j\u00e4n apulainen, kirvesmies, kuorija, langantekij\u00e4, lastaaja, muurari, paalaaja, purkaaja, seulamies, sihtimies, sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4, vesivahti, viilari, viilarin oppilas ja vuoroesimies. L\u00e4hes kaikki miesten ammattinimikkeet voidaan yhdist\u00e4\u00e4 selkeisiin sellutehtaan vakansseihin. Tosin kirvesmies ja muurari ovat rakennusalan ammatteja. Langantekij\u00e4 liittynee sellun pakkauksessa k\u00e4ytettyjen sitomalankojen tekoon. Ainoa ammatti, jonka sis\u00e4lt\u00f6 ei varsinaisesti auennut oli vesivahti. Se saattaa liitty\u00e4 esim. happotornin keittohapon valmistukseen.<\/p>\n\n\n\n

Ammattinimikkeen puuttuminen aineistossa yli 90% tulijoista voi my\u00f6s tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n tullessa henkil\u00f6n varsinainen teht\u00e4v\u00e4 tehtaalla oli viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 varsinkin sill\u00e4 ajalla, kun tehdasta viel\u00e4 viimeisteltiin ja tuotanto ei ollut alkanut. Toisaalta ammattinimikkeen kirjaaminen tehtaan henkil\u00f6luetteloihin voitiin my\u00f6s kokea kuormittavaksi ja aiheuttavan turhaa byrokratiaa henkil\u00f6iden mahdollisesti vaihtaessa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tulijoiden kotipaikka<\/h2>\n\n\n\n

Sulfiittitehtaalle ty\u00f6h\u00f6n tulleista kotipaikka eli kirkonkirjoilla olopaikka voitiin selvitt\u00e4\u00e4 yhtyeens\u00e4 373 henkil\u00f6lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vastaa vajaata 83% kaikista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Alla olevassa esityksess\u00e4 on aineiston suurimpia kotipaikkakuntia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Sulfiitin ty\u00f6ntekij\u00f6iden kotipaikkakuntia ajalla 12\/1936-12\/1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ylivoimaisesti suurin yksitt\u00e4inen kotipaikkakunta oli \u00c4\u00e4nekoski ja \u00c4\u00e4nekosken mlk. Yksist\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kattoivat yli 43% kaikista tulleista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Karkeasti voidaankin todeta, ett\u00e4 sulfiittitehtaalle vuosien 1936-1939 v\u00e4lisen\u00e4 aikana ty\u00f6h\u00f6n tulleista noin joka toinen piti kotipaikkanaan \u00c4\u00e4nekoskea tai \u00c4\u00e4nekosken maalaiskuntaa. Punainen palkki \u00c4\u00e4nekosken kohdalla tarkoittaa syntyper\u00e4isten \u00e4\u00e4nekoskelaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Heit\u00e4 aineisto piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 91 henke\u00e4. Loppuosa \u00c4\u00e4nekosken osuudesta eli 70 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 oli muuttoa muilta paikkakunnilta pysyv\u00e4sti asumaan \u00c4\u00e4nekoskelle. Kerrannaisvaikutustensa kautta sulfiittitehtaan \u00e4\u00e4nekoskelaisia el\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vaikutus oli joka tapauksessa useita satoja ihmisi\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 oli suuri merkitys sen aikaisella noin 3700 hengen paikkakunnalla.<\/p>\n\n\n\n

Tiivist\u00e4en sulfiitin ty\u00f6suhteista 1936-1939<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4ynnistyess\u00e4\u00e4n tammikuussa 1938 \u00c4\u00e4nekosken sulfiittisellutehdas oli Suomen modernein sellutehdas. Sen veto ty\u00f6markkinoilla tuntui laajalla talousalueella Keski-Suomen ulkopuolella. Tehdas tarjosi siistej\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiksi miellettyj\u00e4 sis\u00e4t\u00f6it\u00e4 maa- ja mets\u00e4taloudesta leip\u00e4ns\u00e4 hankkimaan tottuneelle v\u00e4est\u00f6nosalle.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien 1936-1939 sulfiittitehdas oli nuorten miesten tehdas. Ty\u00f6suhteet olivat ainakin alkuvaiheessa jaksoa verraten lyhyit\u00e4. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut aineisto ei anna vastausta ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttymisen syihin. Yht\u00e4 hyvin lopputilien syin\u00e4 on voinut olla ty\u00f6ntekij\u00e4n itsens\u00e4 ilmoitus tai ty\u00f6nantajan irtisanominen. Osassa ty\u00f6suhteista on voinut olla alunperinkin kyse m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi solmitusta ty\u00f6suhteesta. Toisaalta silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 aineistossa on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin runsas p\u00e4iv\u00e4n tai muutaman p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6suhteiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa kertoa joidenkin ty\u00f6ntekij\u00f6iden ehk\u00e4 ep\u00e4realistisistakin odotuksista teollisuusty\u00f6paikkojen suhteen. Ty\u00f6n todellisuus on saattanut n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa olla jotakin muuta kuin odotukset.<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 1938 naisia palkattiin tehtaalle yhteens\u00e4 16 henke\u00e4. Tehdas oli juuri k\u00e4ynnistynyt ja aputy\u00f6voimaa prosessiin tarvittiin runsaasti. Vuoden 1938 loppuun menness\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 16 ty\u00f6suhteesta p\u00e4\u00e4ttyi yhteens\u00e4 14. Aineisto ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa kerro mit\u00e4\u00e4n ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttymisen syist\u00e4. Tuntuisi kuitenkin varsin luonnolliselta olettaa, ett\u00e4 n\u00e4in suuri yhden kuukauden aikana syntynyt naisten ty\u00f6suhteiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi alunperinkin tehty m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena jotakin tietty\u00e4 tarvetta vasten. T\u00e4t\u00e4 olettamusta tukee lis\u00e4ksi viel\u00e4 se, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikkien naisten ammattinimikkeen\u00e4 aineistossa on ep\u00e4selv\u00e4 merkint\u00e4, joka voidaan tulkita jonkinlaiseksi\u00a0apulaiseksi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Sotia edelt\u00e4v\u00e4 \u00c4\u00e4nekoski oli jo saanut oman osansa teollisuusty\u00f6paikkojen mukanaan tuomasta hyvinvoinnista ja taloudellisesta turvallisuudesta. T\u00e4ysin uudentyyppisen teollisuuslaitoksen rakentuminen paikkakunnalle oli omalta osaltaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4. Sulfiittitehdas ty\u00f6llisti rakennusvaiheessaan monen eri alan ammattimiehi\u00e4. Heid\u00e4n avukseen tarvittiin aputy\u00f6voimaa, johon kelpasi vaatimattomammallakin ammattitaidolla. Tehtaan valmistuttua sinne syntyi runsaasti uusia pysyvi\u00e4 ty\u00f6paikkoja. Niiden kerrannaisvaikutukset ulottuivat suoraan tai v\u00e4lillisesti moniin satoihin paikkakunnalla el\u00e4viin ihmisiin. \u00c4\u00e4nekosken sulfiittiselluloosatehdas on aikanaan ollut yksi niist\u00e4 kivijaloista, joiden varaan paikkakunnan my\u00f6hempi taloudellinen kehitys on voitu rakentaa.<\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4iset henkil\u00f6luettelot 1936-1939<\/h2>\n\n\n\n

Alla olevassa luettelossa on sulfiitin vuosien 1936-1939 alkuper\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00e4luetteloiden kopiot. <\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n