{"id":48,"date":"2025-06-23T17:06:08","date_gmt":"2025-06-23T17:06:08","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/aanekosken_myllyt\/"},"modified":"2026-04-22T22:20:59","modified_gmt":"2026-04-22T19:20:59","slug":"aanekosken_myllyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/aanekosken_myllyt\/","title":{"rendered":"\u00c4\u00e4nekoski ja sen myllyjen historia"},"content":{"rendered":"\n
\n

Myllylahkojen synnyst\u00e4<\/h2>\n
\n
\"Jakokunnan<\/figure>

<\/p>\n

Jakokunnan lahkomylly \u00c4\u00e4nekoskessa 1920-luvulla<\/h2>\n<\/div>\n

Kunnollisen myllyn rakentaminen ja sen yll\u00e4pito, patoaminen, teiden rakentaminen ja myllyn k\u00e4ytt\u00e4minen edellytti l\u00e4hes aina useiden talojen tai torppien osallistumista. N\u00e4in syntyiv\u00e4t myllylahkot, jotka viimeist\u00e4\u00e4n opettivat is\u00e4nn\u00e4t teolliseen ja kaupalliseen yhteistoimintaan. Aikaa my\u00f6ten myllytoiminnasta tuli myll\u00e4reille my\u00f6s ammatti. Myllyt alkoivat jauhattaa maksua eli myllytullia vastaan. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Ruotsin kruunu puuttui kuitenkin peliin. Kustaa Vaasa m\u00e4\u00e4r\u00e4si 1542, ett\u00e4 jos jalkamyllyss\u00e4 jauhettiin palkkiota vastaan, oli kruunulle suoritettava t\u00e4st\u00e4 vero. Lis\u00e4ksi Juhana III antoi l\u00e4hes kaikkia kotitarvemyllyj\u00e4kin haittaavia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja 1585 kaikki myllyt luetteloitiin ja asetettiin verolle. Kustaa Adolf s\u00e4\u00e4ti 1625 kaikille jauhatuksille kulutusveron luonteisen jauhatusveron. Jauhatusveron nimi tosin muutettiin vuonna 1634 henkiveroksi.<\/p>\n

Vain aateliston, sotilaiden ja papiston myllyt olivat verovapaita, mutta tosin poikkeuksiakin oli. Verotulojen v\u00e4hetess\u00e4 huonojen vuosien vuoksi verolle pantiin my\u00f6s potentiaaliset myllynpaikat, mik\u00e4 tosin takasi verojen maksajille koskioikeudet. Myll\u00e4reillekin asetettiin byrokratian edellytt\u00e4mi\u00e4 p\u00e4tevyysvaatimuksia. Vero k\u00e4\u00e4ntyi lopulta 1600-luvun huonoina aikoina itse\u00e4\u00e4n vastaan: Jos myll\u00e4ri maksoi veronsa rehellisesti, myllyn toiminta k\u00e4vi kannattamattomaksi ja verotulot vastaavasti v\u00e4heniv\u00e4t. Vasta 1800-luvulle tultaessa kotitarvemyllyt tulivat verottomiksi ja 1882 myllyvero lakkautettiin kokonaan.<\/p>\n

Seutukunnan myllyt 1800- ja 1900-luvuilla<\/h2>\n

\u00c4\u00e4nekosken l\u00e4nsirannalla sijainnut ratasmylly oli 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Laukaan kunnan suurin myllyrakennus. Se oli yli 5 metri\u00e4 korkea ja 13 metri\u00e4 pitk\u00e4 kaksikerroksinen laitos, jossa oli kolme myllynkiviparia. Suuren myllyn pelkk\u00e4\u00e4n jauhokivien tuuttiin mahtui kaksikin tynnyri\u00e4 eli yhteens\u00e4 noin 293 litraa viljaa yhdell\u00e4 kertaa. Vuorokaudessa myllyss\u00e4 voitiin jauhaa per\u00e4ti 16 tynnyri\u00e4 viljaa, kun vastaavasti pienimpien seudun kotitarvemyllyjen kapasiteetti oli vain muutama kappa eli noin 4,6 litraa ja sekin vain parin viikon aikana kev\u00e4isin. \u00c4\u00e4nekosken ratasmylly oli alun perin ollut useamman omistajan yhteinen lahkomylly, jonka omistivat Honkolan ja Laurilan talot. Tehtaiden alkaessa rakentua kosken l\u00e4nsirannalla sijainnut ratasmylly siirrettiin 1890-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 pois tehdasalueen tielt\u00e4 Viiskulmaan. Kosken it\u00e4puolella sijainnut Paadentaipaleen jakokunnan lahkomylly oli edellist\u00e4 pienempi ja vasta vuonna 1891 siihen asennettiin toinen kivipari.<\/p>\n

Jalkamyllytekniikka myllyiss\u00e4<\/h2>\n
\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\"\"
Yksinkertaisen jalkamyllyn tekniikka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhimmissa vesivoimalla py\u00f6riviss\u00e4 myllyiss\u00e4 oli yleens\u00e4 suuria ongelmia toiminnan tasaisuuden kanssa varsinkin silloin, kun niiden toiminta perustui yksinkertaiseen jalkamyllytekniikkaan. Siin\u00e4 myllynkivi\u00e4 py\u00f6ritti yksinkertainen pystyasentoon asennettu akseli, jonka alap\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli vaakatasossa koskesta voimaa ottavat lavat. Puron vesi ohjattiin puukourun avulla pystysuoran puuakselin toiselle sivulle, jossa se osui akseliin kiinnitettyihin siipiin pannen ne ja samalla koko akselin py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. H\u00e4rkin- eli jalkamylly\u00e4 k\u00e4ytettiin yleens\u00e4 viljan jauhatuksessa, jolloin akselin yl\u00e4p\u00e4\u00e4 py\u00f6ritti jauhinkivist\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4. Jauhojen karkeutta voitiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kasvattamalla kivien v\u00e4lyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hoidettiin kiilaamalla akselia yl\u00f6sp\u00e4in. L-muotoinen kiilauslaite muistutti hahmoltaan ihmisen jalkaa, josta tulee nimitys jalkamylly. T\u00e4llainen myllyn tekniikka oli hyvin herkk\u00e4 veden virtausm\u00e4\u00e4rien muutoksille ja vedenpinnan korkeuden vaihteluille. Varsinkin pieniss\u00e4 koskissa oli vain pari viikkoa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 vett\u00e4, ett\u00e4 mylly saatiin toimimaan kunnollisella hy\u00f6tysuhteella. Toisaalta taas kev\u00e4isin koskissa saattoi useinkin olla niinkin runsaasti vett\u00e4, ett\u00e4 puolet myllyst\u00e4 oli tulvaveden alla. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 johtuen suurin osa vuodesta jauhettiinkin kotona raskailla ja hitailla k\u00e4sikivill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 varsinkin silloin, jos ei ollut mahdollista l\u00e4hte\u00e4 kauemmaksi jauhattamaan. Suurimpien koskien myllyille oli usein pitk\u00e4t jonot ja tulijoita riitti hyvinkin kaukaa.<\/p>\n\n\n\n

Seutukunnan varhaisimmat myllyt<\/h2>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekosken suurista myllyist\u00e4 verotietojen mukaan vanhin oli 1600-luvun alussa kosken l\u00e4nsirannannalla sijainnut mylly. Se tosin lakkasi py\u00f6rim\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 samalla vuosisadalla ilmeisesti katovuosien takia. M\u00e4mmel\u00e4iset laittoivat 1600-luvun puolella toisen suuren myllyn py\u00f6rim\u00e4\u00e4n M\u00e4mmenkosken it\u00e4iseen haaraan. \u00c4\u00e4nekosken it\u00e4rannan myllyn tiedet\u00e4\u00e4n olleen paikallaan jo 1700-luvun alkupuolelta. Sen laittajina olivat Kovalan, Suomenniemen, Paatelan, Piilolanniemen Honkolan ja Mannilan talot. Piilolanniemel\u00e4iset rakensivat j\u00e4lleen oman myllyns\u00e4 l\u00e4nsirannalle ilmeisesti 1700-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa alemmaksi koskeen. N\u00e4m\u00e4 suuret myllyt p\u00e4ihitettiin vasta 1800-luvun loppupuolella, kun ratasmyllyt rakennettiin ensin Parantalan koskeen eli silloiseen Myllypuroon ja Hietamankoskeen, johon tuli seudun suurin mylly. Seudun vanhin tunnettu mylly oli kuitenkin Kaakkolammen alapuolella Niiniveden ja Kuhnamon v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ratasmyllytekniikka myllyiss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ratasmylly<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jalkamylly\u00e4 tehokkaampi malli oli vaaka-akselinen ratasmylly, joka vaati vastaavasti my\u00f6s
\nenemm\u00e4n vesivoimaa toimiakseen kunnolla. Siin\u00e4 kosken virtausvoima otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaakatasossa
\nveden virtaukseen n\u00e4hden sijaitsevasta vesirattaasta. Ratas saattoi sijaita joko itse myllyrakennuksen
\nsis\u00e4- tai ulkopuolella. Rattaissa on jalkamylly\u00e4 enemm\u00e4n siipipinta-alaa, joten sen synnytt\u00e4m\u00e4
\npy\u00f6rimisliike oli tasaisempaa ja siten helpommin hallittavissa. Vesirattaalta py\u00f6rimisliike
\nsiirrettiin kulmavaihteen avulla pystysuoraksi py\u00f6rimisliikkeeksi, joka antoi k\u00e4ytt\u00f6voiman myllyn
\njauhinkiville. T\u00e4llainen myllyn malli kuului uutuuksiin, joita luostarilaitos levitti ymp\u00e4ri
\nEurooppaa ja se saapui Etel\u00e4iseen Suomeen 1440-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset tullimyllyoikeudet<\/h2>\n\n\n\n

Tullimyllyoikeudet oli erikseen anottava sellaiselle myllylle, jolla aiottiin jauhaa viljoja lahkokunnan ulkopuolisille henkil\u00f6ille maksua eli tullia vastaan. Luvasta myllyn piti maksaa vuosittaista tullia kruunulle. My\u00f6s myll\u00e4rin palkka tuli tullata jauhettaviksi tuoduista viljoista, jotka myll\u00e4ri ensiksi otti sivuun. Tullimyllyksi kannatti hakea vain niit\u00e4 myllyj\u00e4, joille tulijoita riitti kauempaakin. Ensisijaisesti ne olivatkin ymp\u00e4ri vuoden py\u00f6rivi\u00e4 ns. virtamyllyj\u00e4, jotka toimivat vesiratastekniikalla. \u00c4\u00e4nekosken myllyn haki Erik Piilonen tullimyllyksi vuonna 1856. Siihen olikin hyv\u00e4t edellytykset kosken vuolaimmassa kohdassa, johon se oli uudelleenrakennettu vanhan kotitarvemyllyn sijaan. Ylemp\u00e4n\u00e4 koskessa oli vaatimaton Kaijalaisen jalkamylly. Vastarannalla olevalle Paadentaipaleen jakokunnan lahkomyllylle riitti vett\u00e4 noin puolen vuoden ajalle. Se sai tullimyllyoikeudet vasta vuonna 1887. Tullimyllyoikeudet olivat M\u00e4mmenkosken myllyll\u00e4 jo 1850 ja Parantalan myllyll\u00e4 1851. Parantalankosken myllyll\u00e4 oli jo aiemminkin ainakin vuodesta 1733 alkaen ollut tullioikeus.<\/p>\n\n\n\n

Myllytoiminta joutui vaikeuksiin \u00c4\u00e4nekoskessa<\/h2>\n\n\n\n

Puunuiton nopeasti lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 1860- ja 1870-luvuilla, alkoi myllyill\u00e4 olla vaikeuksia. Uittor\u00e4nnien rakentaminen ja kunnossapito oli yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Samaten koskien ruoppaus alkoi olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tukkien ripe\u00e4lle ja haitattomalle uitolle. Aivan uuteen tilanteeseen \u00c4\u00e4nekoskella tultiin, kun koskeen p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa teollisuutta 1896. Hautalan talo siirrettiin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 nykyisen tehtaan portin kohdilta kauas nykyisen Teollisuuskadun alkuun. Tehtaan tulo tiesi my\u00f6s it\u00e4rannan myllyn siirtoa, sill\u00e4 kosken virtaamaa piti voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 tehtaan vesitarpeen mukaan ja uomaa raivattiin varsinkin kosken yl\u00e4osasta syvemm\u00e4ksi. Samalla koskea padottiin ohjaamaan vesi uuteen kanavaan virran l\u00e4nsirannalle. Kerrotaan, ett\u00e4 uudistuksista suivaantunut myll\u00e4ri Hiskias Nieminen poltti myllyns\u00e4, jonka j\u00e4lkeen se rakennettiin uuteen paikkaan alemmas koskea. Vanhin koskessa ollut ns. l\u00e4nsirannan mylly, jota 1800-luvun lopulla Erik Piilosen j\u00e4lkeen py\u00f6ritti Kalle Piilosen veli Jussi Piilonen, oli viel\u00e4 pahemmin syntyv\u00e4n teollisuuden tiell\u00e4. Se siirrettiin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kosken rannalta Viiskulmaan, jossa se olikin aina vuoteen 1935 asti. K\u00e4p\u00e4nmyllyn\u00e4 tunnettu rakennus her\u00e4tti seutukunnalla pahennusta ja oli my\u00f6s ilkivallan kohteena, joten se purettiin lopulta.<\/p>\n\n\n\n

Myllyt ja rakennelmat \u00c4\u00e4nekoskessa<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1895 teollisuutta suunniteltiin sek\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskeen ett\u00e4 Hietamankoskeen. N\u00e4ist\u00e4 sittemmin vain \u00c4\u00e4nekoski toteutui ja sinne rakennettiin tehdas. Alla olevassa kaksiosaisessa kuvassa on rinnakkain kartta \u00c4\u00e4nekoskesta, sen rakennelmista ja myllyist\u00e4 1800-luvun lopulla. Kuvan toinen puoli esitt\u00e4\u00e4 \u00c4\u00e4nej\u00e4rven ja Kuhnamon v\u00e4lille j\u00e4\u00e4v\u00e4n alueen nykyist\u00e4 rakennetta ja siihen sijoittuneita teollisuuslaitoksia. Vertaamalla kesken\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 eri ajankohtana otettuja kuvauksia samasta alueesta, voidaan tehd\u00e4 muutamia mielenkiintoisia havaintoja:<\/p>\n\n\n\n