{"id":134,"date":"2026-04-03T07:44:12","date_gmt":"2026-04-03T04:44:12","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/hiljaiset_tehtaat\/"},"modified":"2026-04-22T21:42:41","modified_gmt":"2026-04-22T18:42:41","slug":"hiljaiset_tehtaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/hiljaiset_tehtaat\/","title":{"rendered":"Hiljaiset tehtaat"},"content":{"rendered":"\n

Armon vuonna 2009<\/h2>\n\n\n\n
\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Tehtaita ja siltoja \u00c4\u00e4nekoskella<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 kauniina syysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velless\u00e4ni Hiskinm\u00e4en sillalla ja ottaessani kuvan tehtaista tuli mieleeni monia vanhoja asioita vuosikymmenien takaa. Kovin n\u00e4ytti siell\u00e4 hiljaiselta. Ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista liikett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n. Ei n\u00e4kynyt autoja, hevosia eik\u00e4 edes ihmisi\u00e4 miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Maisemat ovat muuttuneet paljon sitten 1940\u201350-lukujen j\u00e4lkeen, mutta niinh\u00e4n ovat ihmisetkin tehneet.
\n1940-luvun nuoret, jotka aloittivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken tehtailla, muistavat viel\u00e4 hyvin sen touhun ja kiireen, mik\u00e4 tuohon aikaan tehtailla vallitsi. V\u00e4ke\u00e4 tuli ja meni virran molemmilla puolilla ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Hevosia k\u00e4veli l\u00f6ntystellen vieden ja tuoden kuormiaan. Pikkup\u00e4ssit olivat jokap\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4ky alueella. Virran poikki kuljettiin viistoon Punaista siltaa pitkin. Sit\u00e4 siltaa k\u00e4yttiv\u00e4t hiskinm\u00e4kel\u00e4iset koululaisia my\u00f6ten ja he kaikki kulkivat jalan. Py\u00f6ri\u00e4 ei tuolloin viel\u00e4 ollut monellakaan, mutta eip\u00e4 ollut kiirett\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kym\u00e4 noista ajoista on muuttunut paljon. Voimalaitoskanavan oikealla puolella oli ennen ns. kuiva koski. Se oli padottu yl\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ja patojen vuotaessa vett\u00e4 valui hiljalleen kuivaan koskiuomaan. Joskus viikonloppuisin, kun lussit avattiin, vett\u00e4 ry\u00f6ppysi kovalla pauhulla kohti Kuhnamoa. Tapahtumaa tuli aina seuraamaan suuri joukko ihmisi\u00e4. Kun lussit sitten lopulta suljettiin, koskeen nousseita lohia j\u00e4i usein satimeen kosken syv\u00e4nteisiin. Joskus joku uskalias kalamies sai sielt\u00e4 salaa itselleen helpon saaliin.<\/p>\n\n\n\n

Tehdasalue on sulkeutunut<\/h2>\n\n\n\n

Noihin aikoihin tehdasalue ei ollut viel\u00e4 suljettu kuten nyky\u00e4\u00e4n. Nykyisin alueelle kuljetaan vain luvan perusteella. Tehtailla k\u00e4y ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paljon v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 kuin ennen ja ulkot\u00f6iss\u00e4 ei n\u00e4e en\u00e4\u00e4 juuri ket\u00e4\u00e4n. Ennen t\u00e4m\u00e4kin oli toisin. Kanavan l\u00e4nsipuolella meni tuolloin tukkir\u00e4nni, jota pitkin uitettiin vuosien ajan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tukkeja \u00c4\u00e4nej\u00e4rvest\u00e4 alas Kuhnamoon. Tukkir\u00e4nni oli alkujaan Kalle Piilosen omistama. 1960-luvulla aloitettu tehokkaampi nippu-uitto lopetti tukkir\u00e4nnin k\u00e4yt\u00f6n. Lopulta loppui my\u00f6s sahan toiminta Kuhnamon rannoilla. Se sijaitsi ennen suunnilleen niill\u00e4 kohdin, miss\u00e4 nyt toimii Mets\u00e4-Botnian sellutehdas.
\nTukkir\u00e4nnin vieress\u00e4 oli tehtaan ulkoty\u00f6osaston tukikohta. Sielt\u00e4 l\u00e4hti aamuisin liikkeelle legendaarinen haalausporukka. Se oli perustettu alkujaan suurien koneiden siirtoon eli haalaukseen. Ainoana ty\u00f6kalunaan heill\u00e4 oli muutama rautakanki. Nostureita tai muita vastaavia apuv\u00e4lineit\u00e4 ei viel\u00e4 ollut. Ty\u00f6porukkaan kuului mm. Anttilan Jaska, Heikkil\u00e4n Yrj\u00f6, lsi, Iso-Lassi ja muita. Se oli hupaisaa porukkaa. He kaikki ovat aikoja sitten jo kuolleet.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4yrys-Matti ja Hauta-Matti<\/h2>\n\n\n\n

Virran it\u00e4puolella l\u00e4hell\u00e4 happotornia sijaitsi ennen rakennusosaston tukikohta. Aamuisin siell\u00e4 oli kiirett\u00e4, kun V\u00e4yrys-Matti pani tuulemaan. Ty\u00f6njaon j\u00e4lkeen miehet ja naiset h\u00e4visiv\u00e4t ripe\u00e4sti ty\u00f6mailleen ymp\u00e4ri tehdas- ja asuntoaluetta. My\u00f6s hevosmiehet l\u00e4htiv\u00e4t hevosineen liikkeelle. Ajoja oli tuohon aikaan paljon eik\u00e4 autoja viel\u00e4 ollut, joten kaikki ajot tehtiin hevosten avulla.
\nT\u00f6it\u00e4 riitti kaikille halukkaille ja t\u00f6ihin p\u00e4\u00e4si helposti. \u201dAamulla t\u00e4nne vain klo 7\u201d, sanoi Matti jonkun t\u00f6it\u00e4 kysyess\u00e4. Virran l\u00e4nsipuolella is\u00e4nn\u00f6i Pohjanmaalta tullut toinen Matti, Matti Hautam\u00e4ki eli Hauta-Matti, urheilumies Erkin Hautam\u00e4en is\u00e4. Erkin kanssa otettiin joskus yhteen kiekonheiton merkeiss\u00e4. Yhti\u00f6n urheilutoiminta vilkastui jo W\u00e4rtsil\u00e4n aikoihin ja se oli hyvinkin pirte\u00e4\u00e4 ja monipuolista. Se antoi mukavaa vastapainoa ty\u00f6lle. Osastojen v\u00e4liset kilpailut olivat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 ja yleis\u00f6\u00e4 oli runsaasti kes\u00e4ll\u00e4 ja talvella.<\/p>\n\n\n\n

Pikkup\u00e4ssit kuormajuhtina<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Pikkup\u00e4ssi tehtaiden kuormajuhta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuiva koskiuoma h\u00e4visi 1960-luvulla, kun paikalle rakennettiin kanava, jota pitkin tukkiniput uitettiin ja siirrettiin nippunosturilla Kuhnamoon. Senkin toiminnan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 on jo hyvin paljon aikaa. Yhti\u00f6ss\u00e4 toimineet monet pienet yksik\u00f6t on my\u00f6s lopetettu. Monet vanhemmista muistavat viel\u00e4 hyvin esimerkiksi tehtaan puutarhan nykyisen Lidlin kaupan l\u00e4hell\u00e4 sek\u00e4 puusep\u00e4nverstaan paperitehtaan vierelt\u00e4.
\nTehdasalueella ei n\u00e4e en\u00e4\u00e4 hevosia eiv\u00e4tk\u00e4 pikkup\u00e4ssit ja niiden vaunut kolistele en\u00e4\u00e4 hiljalleen eteenp\u00e4in. Yksi tehtaan pikkup\u00e4sseist\u00e4 on museoitu ja j\u00e4tetty muistoksi tehtaan sis\u00e4\u00e4ntulotien varrelle muistuttamaan menneist\u00e4 ajoista. Toivottavasti se kertoo jotakin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n nuorille siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja kiireest\u00e4, joka virran molemmin puolin on aikanaan vallinnut.<\/p>\n\n\n\n

Mannilan tila<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Mannilan p\u00e4\u00e4rakennus 1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Entisen kemiallisen tehtaan edess\u00e4 oli viel\u00e4 1940-luvulla suuret kasat lautoja ja lankkuja. Siin\u00e4 min\u00e4kin istuin monet pitk\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t oikoen nauloja, jotka olin kiskonut irti laudoista. Jokainen naula ja lauta k\u00e4ytettiin siihen aikaan uudelleen, koska oli kova puute kaikesta tavarasta.
\nT\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuon ajan toiminta tuntuu vain hauskalle. Vanhempi sukupolvi muistaa, miten kaikesta oli ennen puutetta ruokaa my\u00f6ten. Maataloutta yhti\u00f6ss\u00e4 harjoitettiin viel\u00e4 jonkin aikaa sotien j\u00e4lkeen. Mannilan tilalla oli hevosia ja ty\u00f6voimaa. Mannilasta haettiin maitoa moneen paikkaan ja my\u00f6s Hiskinm\u00e4elle. Mannilan tilakin on ollut kauan poissa. Se sai v\u00e4isty\u00e4 uuden kartonkitehtaan tielt\u00e4 ja moni \u00e4\u00e4nekoskelainen tuskin en\u00e4\u00e4 Mannilaa muistaakaan.<\/p>\n\n\n\n

Miljoonatie, Tenttukerho ja sellutehtaat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Sulfiittisellutehtaan ja Mannilan v\u00e4list\u00e4 kulki Miljoonatie. Se vei sahalle ja tehtaan herrojen asunnolle. Siit\u00e4 ilmeisesti on tullut tien nimi. Kemiallisen tehtaan kohdalla Miljoonatien varrella sijaitsi Tenttukerho, kunnostettu vanha \u00c4\u00e4nekosken rautatieasemarakennus.
\nMonet Kemiallisen pikkujoulut siell\u00e4 pidettiin ja niiden seurausta lienee talon nimitys. Kerhotalo on jo kauan sitten purettu. Kun sulfaattisellutehdasta alettiin rakentamaan 1950-luvun lopulla, ty\u00f6maa antoi ty\u00f6t\u00e4 suurelle joukolle rakentajia ja valmistuttuaan vakituisia ty\u00f6paikkoja.
\nAika kului ja vuosikymmenet vieriv\u00e4t. Lopulta perinteinen sulfiittisellutehdas lopetettiin, ja happotorni purettiin. My\u00f6s 1950-luvulla k\u00e4ynnistynyt sulfaattisellutehdas tuli tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n tekniikan vanhentuessa. Tilalle rakennettiin 1980-luvulla uusi Botnian sellutehdas, joka piristi paikkakunnan ilmapiiri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nej\u00e4rvi puuvarastona<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Sillan pohjoispuolellakin oli ennen vilin\u00e4\u00e4. Puuta kuljetettiin j\u00e4rvi\u00e4 pitkin suurina lauttoina. Kiramot ja nosturit nostivat puuta yl\u00f6s j\u00e4rvest\u00e4 kahdessa vuorossa. P\u00e4ssinjuna tai my\u00f6hemmin traktori vei t\u00e4yttyneet vaunut tehtaalle ja toi tyhj\u00e4t takaisin.
\n\u00c4\u00e4nej\u00e4rvi oli t\u00e4ynn\u00e4 puutavaraa ja siksi my\u00f6s hyvin kalaisa. Moni sai suuretkin saaliit kiramon seuduilta ja nippujen v\u00e4list\u00e4 onkimalla. Nykynuoria onkiminen ei en\u00e4\u00e4 taida kiinnostaa, vaikka se on sek\u00e4 mukavaa ett\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4r\u00e4nvirrasta Aution pelloille<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Laivarannassa oli ennen paljon moottorikoppeja. Kukaan ei olisi uskonut, ett\u00e4 H\u00e4r\u00e4nvirran yli rakennetaan joskus silta. Aution talon pelloille on noussut pitk\u00e4 rivi omakotitaloja. Ennen alueella oli mets\u00e4\u00e4, peltoja ja variksenpesi\u00e4.
\nKoko \u00c4\u00e4neniemi, entinen Suomenniemi, on muuttunut asutuksi. \u00c4\u00e4nekosken kyl\u00e4 kasvaa, kunhan ty\u00f6t\u00e4 on tarjolla.
\nYksi vanhimmista tehdasrakennuksista on vesivoimalaitos, rakennettu 1930-luvun alussa. Se jauhoi s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tehtaalle ja valoa \u00c4\u00e4nekosken koteihin. El\u00e4m\u00e4 on noista ajoista muuttunut paljon. Paikkakunnalla on tapahtunut suuria rakennemuutoksia ja tehtaat ovat hiljentyneet.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Mukaelma Aarno H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen kirjoituksesta P\u00e4ssinrata 2009\/2010, sivut 47\u201349.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[63,303],"tags":[9,62],"class_list":["post-134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanekosken-tehtaat","category-historia","tag-aanekosken-tehtaat","tag-mannilan-tila"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3725,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions\/3725"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}