{"id":127,"date":"2025-06-23T15:56:00","date_gmt":"2025-06-23T15:56:00","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/hammaren\/"},"modified":"2026-04-22T22:21:28","modified_gmt":"2026-04-22T19:21:28","slug":"hammaren","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/hammaren\/","title":{"rendered":"Insin\u00f6\u00f6ri J.E. Hammar\u00e9n"},"content":{"rendered":"\n
\n

\u00c4\u00e4nekosken tehtaiden is\u00e4<\/h2>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Insin\u00f6\u00f6ri J.E.Hammar\u00e9n 1862-1933<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1895 kauppaneuvos L.J. Hammar\u00e9n, insin\u00f6\u00f6ri J.E. Hammar\u00e9n ja johtaja Edvin Hammar\u00e9n ostivat \u00c4\u00e4nekosken ja M\u00e4mminkosken koskiosuudet ja -oikeudet P\u00e4ij\u00e4nteeseen laskevalla Viitasaaren reitill\u00e4. Vuonna 1897 yhti\u00f6\u00f6n liittyi viel\u00e4 vuorineuvos G\u00f6sta Sumelius. \u00c4\u00e4nekoski Osakeyhti\u00f6 perustettiin vuonna 1896 osakep\u00e4\u00e4oman ollessa 300000 markkaa. Kauppaneuvos L.J. Hammar\u00e9n oli johtokunnan ensimm\u00e4inen puheenjohtaja.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nekoski Oy:n toinen perustajaosakkaista Johan Erland Hammar\u00e9n oli kauppaneuvos Hammar\u00e9nin sisaren adoptoitu poika. Vuonna 1885 insin\u00f6\u00f6riksi valmistunut J.E. Hammar\u00e9n oli maamme ensimm\u00e4isi\u00e4 koulutettuja hiomo- ja paperi-insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, joka oli hankkinut alan ty\u00f6kokemusta mm. tehtaissa Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 1887 J.E. Hammar\u00e9nista tuli Kyr\u00f6skosken tehtaiden teknillinen johtaja ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin niiden is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tehtaan sijoituspaikan valinta<\/h2>\n\n\n\n

Tehtaiden perustajat k\u00e4viv\u00e4t ennakkoon tutustumassa \u00c4\u00e4nekoskeen ainakin jo kes\u00e4st\u00e4 1895 l\u00e4htien. Varsinaisen raskaan kentt\u00e4ty\u00f6n tehtaan perustamiseksi \u00c4\u00e4nekoskelle suoritti insin\u00f6\u00f6ri J.E. Hammar\u00e9n. H\u00e4n my\u00f6s teki tehtaan lopullisen sijoituspaikan valinnan kosken rannalle. N\u00e4ist\u00e4 perusteista johtuen h\u00e4nt\u00e4 voitaneenkin pit\u00e4\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken tehtainen is\u00e4n\u00e4. Tehtaan ja siihen liittyv\u00e4n vesivoimalaitoksen rakentaminen vaati maa- ja vesialueiden sek\u00e4 koskiosuuksien ostoa seudun tilallisilta. Teht\u00e4v\u00e4 ei suinkaan ollut yksinkertainen ja helppo toteuttaa, sill\u00e4 olihan koski antanut k\u00e4ytt\u00f6voiman mm. kahdelle hollikunnan myllylle ja toiminut paikallisten hyv\u00e4n\u00e4 kalapaikkana. Lis\u00e4ksi outoa hanketta kohtaan tunnettu vahva ep\u00e4luulo oli saatava h\u00e4lvenem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Insin\u00f6\u00f6ri Hammar\u00e9n muutti perheineen 1899 H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskelle. H\u00e4nen asunnokseen valmistui vuosien 1899-1900 vaiheilla nykyisin \u00c4\u00e4nekosken kaupunginmuseona toimiva sveitsil\u00e4istyyli\u00e4 edustava kookas ja rikasmuotoinen hirsitalo. \u00c4\u00e4nekosken tehdas nousi nopeasti kukoistukseen h\u00e4nen johdossaan ja jo vuonna 1900 sen tuottama kartonki palkittiin Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4. Hammar\u00e9nin vaimo Olga Hammar\u00e9n o.s Malmgren kuoli syyskuussa 1901. My\u00f6hemmin insin\u00f6\u00f6ri J.E. Hammar\u00e9n meni uusiin naimisiin Kalle Piilosen Saima-tytt\u00e4ren kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Olga Hammar\u00e9n o.s. Malmgren 4.6.1869-12.9.1901<\/h2>\n\n\n\n

Olga Hammar\u00e9nin vanhemmat olivat taloustireht\u00f6\u00f6ri Henrik Johan Malmgren ja Matilda Wilhelmina Wathen. Heill\u00e4 oli kaikkiaan nelj\u00e4 lasta, joista Olga syntyi 4.6.1869 Nummen pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. 20 vuoden i\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n meni naimisiin Vahdon pit\u00e4j\u00e4n Kierikkalassa 1862 syntyneen Johan Erland Hammarenin kanssa. Hammaren oli kouluttanut itsens\u00e4 insin\u00f6\u00f6riksi ja muuttanut perheineen H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4 1899 \u00c4\u00e4nekoskelle hieman aiemmin toimintansa aloittaneen tehtaan palvelukseen. H\u00e4n oli ostanut koskialueen Kalle Piiloselta yhdess\u00e4 veljiens\u00e4 Lars Johanin ja Edvinin kanssa 1895. Seuraavana vuonna n\u00e4m\u00e4 kolme perustivat \u00c4\u00e4nekoski Aktiebolagetin saaden vuosisadan vaihteessa mukaan viel\u00e4 vuorineuvos G\u00f6sta Sumeliuksen. Tehdas nousikin nopeasti kukoistukseen ja jo vuonna 1900 sen tuottama kartonki palkittiin Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olga Hammar\u00e9n ei saanut kuitenkaan nauttia puolisonsa menestystarinasta kovin kauaa, sill\u00e4 h\u00e4n kuoli syyskuussa 1901. Vaikka rouva Hammar\u00e9n oli asunut miehens\u00e4 kanssa \u00c4\u00e4nekoskella, h\u00e4net haudattiin silti Vihdiss\u00e4. Siell\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 omisti Kirvel\u00e4n kartanon. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli viett\u00e4nyt viimeiset aikansa sukulaistensa luona Vihdin Leponiemess\u00e4. Uusimaa -sanomalehti kertoi yksityiskohtaisesti Olga Hammar\u00e9n hautajaisp\u00e4iv\u00e4n tunnelmista seuraavaan tapaan:<\/p>\n\n\n\n

\n

T\u00e4m\u00e4n kuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laskettiin maan poveen Vihdiss\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken tehtaan insin\u00f6\u00f6rin J. E.
\nHammarenin puoliso, Olga Hammaren, omaa sukua Malmgren. Kirkolle oli kokoontunut suuri ihmisjoukko; sukulaisia, yst\u00e4vi\u00e4 ja paikkakunnan v\u00e4ke\u00e4. Klo kolmen aikaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 alkoivat kellot soida ja pian saapui ruumissaatto kirkolle. Kun ruumisarkku oli nostettu paarille, kannettiin se kirkkoon, jonka vainajan yst\u00e4v\u00e4t ja tuttavat olivat tilaisuutta varten aistikkaasti koristaneet. Ruumiin kantoivat kirkkoon vainajan puoliso, is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 Edvard Hammaren, vainajan veli agronomi Emil Malmgren, kansanopiston opettaja Paasikallio, konttoristi Ahlstedt, opettaja Paavola sek\u00e4 maanviljelij\u00e4 Robert Westzynthius ja Hjalmar Mansner.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\n

Suruhymnin soidessa kannettiin ruumis kuoriin, jonka j\u00e4lkeen pastori Palmunen piti ruumissaarnan.
\nT\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 siunasi ruumiin kirkkoherra Wecksell. Sitten kannettiin ruumis kirkosta ja ajettiin saatossa hautausmaalle. Kun ruumis oli laskettu hautaan, luki pastori Palmunen pari raamatunlausetta. Nyt astui vainajan is\u00e4, taloustireht\u00f6\u00f6ri Malmgren avoimen haudan reunalle ja piti ytimekk\u00e4\u00e4n ja l\u00e4mpim\u00e4n puheen kuoleman merkityksest\u00e4 omistaen muutamia sanoja tytt\u00e4rens\u00e4 muistolle. Viimeiset kiitolliset j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset lausui opettaja Paasikallio omasta, omaistensa ja \u00c4\u00e4nekosken kansanopiston puolesta, jonka l\u00e4mmin yst\u00e4v\u00e4 vainaja oli. Kumpu koristettiin lukuisilla seppeleill\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Paitsi omaisilta ja sukulaisilta, laskettiin seppeleit\u00e4 Hammarenin perheelt\u00e4 sek\u00e4 Anna ja Karl von Christierssonilta, \u00c4\u00e4nekosken tehtaan p\u00e4\u00e4llyst\u00f6lt\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4elt\u00e4, \u00c4\u00e4nekosken Naisyhdistykselt\u00e4 ja Naiskuorolta, Kyr\u00f6skosken naisilta, entisilt\u00e4 luokkatovereilta, asemap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ahoniuksen perheelt\u00e4 Suolahdesta, kass\u00f6\u00f6ri Ahlstedtin perheelt\u00e4 Kyr\u00f6skoskelta, H\u00e4meenkyr\u00f6n pappilalaisilta. Sen lis\u00e4ksi laskettiin lukuisa joukko seppeleit\u00e4 sek\u00e4 paikkakunnalla ett\u00e4 kauempana olevilta yst\u00e4vilt\u00e4. Kun hauta oli kukilla kaunistettu, puhui valtiop\u00e4iv\u00e4mies Hilden valittuja sanoja vainajan puolisolle ja omaisille. Kyr\u00f6skosken torvisoittokunta opettaja Paavolan johdolla oli saapunut paikalle viel\u00e4 s\u00e4velill\u00e4 kunnioittamaan vainajan muistoa. Vainaja oli saavuttanut lempe\u00e4ll\u00e4 vaatimattoman ihmisyst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 luonteellaan suuren yst\u00e4v\u00e4piirin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Kuolinilmoitus\"<\/a><\/figure>

<\/p>\n

\"Saima<\/figure>

<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

Piilolan talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuodet 1871-1919 olleella Kalle Piilosella oli vaimonsa Maria Wilhelmiina Kauppisen kanssa yhteens\u00e4 kahdeksan lasta, joita ainakin kaksi kuoli aivan pienin\u00e4 Piilolan talossa Piilolanniemess\u00e4. Saima Helena Piilonen syntyi Piilolassa 5.5.1882. H\u00e4n oli Kalle ja Maria Piilosen vanhin tyt\u00e4r. J.E. Hammar\u00e9n oli koskiosuuksia \u00c4\u00e4nekoskella hankkiessaan vuoden 1895 paikkeilla joutunut paljonkin tekemisiin seudun mahtimiehen Kalle Piilosen kanssa. Yhteisty\u00f6n merkeiss\u00e4 Hammar\u00e9n on todenn\u00e4k\u00f6isesti vieraillut Piilolanniemess\u00e4 1800-luvun lopulla hyvinkin paljonkin. Miesten v\u00e4lille kehittyi lopulta liiketuttavuutta syvemp\u00e4\u00e4kin yhteisty\u00f6t\u00e4. Kalle Piilosen Saima-tyt\u00e4r oli J.E. Hammar\u00e9nin kanssa avioituessaan varsin nuori. J.E. Hammar\u00e9n oli tuolloin noin 41 vuotias leski ja Saima Piilonen noin 21 vuotias nuori nainen. Tuore aviomies olisi siis voinut ik\u00e4ns\u00e4 puolesta olla hyvinkin vaimonsa is\u00e4. Avioliittoon heid\u00e4t vihittiin vajaat kaksi vuotta Hammar\u00e9n ensimm\u00e4isen vaimon kuoleman j\u00e4lkeen 28.4.1903. Heid\u00e4n ensimm\u00e4inen lapsensa Kirsti Helena Hammar\u00e9n syntyi 1904.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. \u00c4\u00e4nekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. Mets\u00e4liiton Selluloosa Oy, \u00c4\u00e4nekosken tehtaat, vuodet 1896-1942<\/em><\/li>\n\n\n\n
  3. Juhan suku-uutiset, sukututkimusta ja historiaa<\/em><\/li>\n\n\n\n
  4. Geni, A Myheritage Company<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[63,15],"tags":[9,33,34],"class_list":["post-127","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanekosken-tehtaat","category-kuka-han-oli","tag-aanekosken-tehtaat","tag-j-e-hammaren","tag-olga-hammaren"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3866,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions\/3866"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}