{"id":121,"date":"2026-04-04T10:19:06","date_gmt":"2026-04-04T07:19:06","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/ennen_ja_nyt\/"},"modified":"2026-04-22T21:24:49","modified_gmt":"2026-04-22T18:24:49","slug":"pukkimaen-192-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/pukkimaen-192-vuotta\/","title":{"rendered":"Pukkim\u00e4en 192 vuotta"},"content":{"rendered":"\n

Pukkim\u00e4en alue 1825-2017<\/h2>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4en asuntoalueen syntyyn 1920-luvun alussa vaikuttivat monet \u00c4\u00e4nekoskea 1800-luvun lopun j\u00e4lkeen mullistaneet tapahtumat. Monet niist\u00e4 liittyv\u00e4t aikansa yleiseen kehitykseen niin teollisuuden kuin yhteiskunnan sosiaalisen rakenteenkin osalta. Yksitt\u00e4isten tapahtumien ja tapahtumaketjujen lis\u00e4ksi voidaan esille nostaa my\u00f6s joitakin henkil\u00f6it\u00e4, jotka omalla toiminnallaan ovat vaikuttaneet alueen toteutuneen historian kulkuun. Seuraavassa tarkastellaan n\u00e4yt\u00e4 syy-yhteyksi\u00e4 ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joita johtivat Pukkim\u00e4en asuntoalueen syntyyn, kehitykseen ja lopulta h\u00e4vi\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Alueen maatalousvaihe<\/h2>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4ki alueena on syntynyt vasta 1920-luvulla. 1800-luvun lopulle tultaessa Pukkim\u00e4en tulevan alueen p\u00e4\u00e4rakennuksena oli Topian eli Uudentalon rakennusryhm\u00e4 peltoineen ja metsineen. Topian talo syntyi vuonna 1825, kun jo kertaalleen aiemmin halottu Honkolan talo halotiin uudelleen ja siit\u00e4 muodostettiin kaksi uutta taloa Eerola ja Uusitalo. Honkolan talo ja siit\u00e4 syntynyt Eerolan talo sijaitsivat nykyisen Poken alueen l\u00e4nsireunalla Piilolantien varressa. Topian talo puolestaan sijaitsi nykyisen Terveyskadun varrella aivan uuden lukion rakennuksen l\u00e4nsipuolella.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopussa Pukkim\u00e4en ja koko Piilolanniemenkin alue oli tyypillist\u00e4 sen aikaista maalaistalojen l\u00e4hialuetta. Verrattain hyv\u00e4t peltomaat reunustivat talorykelmi\u00e4 monelta puolelta. Peltoalueet sijaitsivat p\u00e4\u00e4osin vesialueille laskevilla rantamailla mets\u00e4sarakkeiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 niiden keskelle. Peltojen reunustoilla oli latoja. Alueen pohjoisosaa rajoitti vetinen, paikoin ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n suoalue. Alueen etel\u00e4- ja l\u00e4nsipuolen rantamaat olivat matalaa savi- ja liejupohjaista osin kortetta kasvavaa j\u00e4rvimaata. It\u00e4reunaltaan alue rajautui Keiteleen lasku-uoman \u00c4\u00e4nekosken muodostamaan voimakkaasti virtaavan veden v\u00e4yl\u00e4\u00e4n. Alueen ainoa parempikuntoinen tielinja kulki vuonna 1904 toimintansa aloittaneen Piilonanniemen lossin kautta Piilolan ja Eerolan talojen ohitse kohti pohjoista. Piilolan talosta kulki lis\u00e4ksi Piilolan hien\u00e4tieksi kutsuttu kes\u00e4tie Kuhnamon rantamaata pitkin viistosti kohti pohjoista. Se p\u00e4\u00e4ttyi Topian talon l\u00e4nsipuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u00c4\u00e4nekosken saaren etel\u00e4p\u00e4\u00e4n talot ja maat vuodelta 1840<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koko \u00c4\u00e4nekosken p\u00e4\u00e4saaren etel\u00e4p\u00e4\u00e4n alue oli jaettu 1800-luvun alkupuolella siell\u00e4 olevien talojen kesken selkeisiin maa-alueisiin. Lohkojen linjat kulkivat viistosti it\u00e4-l\u00e4nsi suunnassa niemialueen poikki. Koko niemen etel\u00e4k\u00e4rki kuului Piilolan taloon. Siit\u00e4 pohjoiseen kuljettaessa tuli vastaan Heikkil\u00e4n ja Eerolan kaistaleet. Niiden pohjoispuolella sijaitsi Topian taloon kuulunut maa-alue. Talojen lis\u00e4ksi alueella oli kaksi torppaa. Niist\u00e4 etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sijainnut R\u00e4nssi oli Piilolan torppa ja virran rannalla ollut Hautala taas kuului Topiaan.<\/p>\n\n\n\n

Topian talo ja sen suvut<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Erik Tobiaksenpoika Liimatainen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1825 syntyneeseen Topian taloon kuului k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko tuleva Pukkim\u00e4en alue. Topian is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuodet 1863-1893 oli Eerik Tobiaksenpoika Liimatainen. H\u00e4nen vaimonsa oli Hetastiina Matintyt\u00e4r Kautto M\u00e4mmenkyl\u00e4n Alatalossa. Eerik Tobiaksenpojan is\u00e4 puolestaan oli Tobias Eerikinpoika Liimatainen. H\u00e4n oli Matilnvirralla sijainneen Niinim\u00e4en talon nuorin poika. Topias Eerikinpoika avioitui Honkolan talon tytt\u00e4ren Heta Matintyt\u00e4r Honkonen kanssa vuonna 1801.<\/p>\n\n\n\n

Eerik Liimataisen j\u00e4lkeen Topian talon is\u00e4nnyyden sai haltuunsa vuonna 1893 h\u00e4nen tuolloin 33-vuotias poikansa Johannes yhdess\u00e4 veljens\u00e4 Selimin kanssa. Hieman aiemmin Johannes Liimatainen oli avioitunut Pohjan talon tytt\u00e4ren Matilda Kauton kanssa ja heille syntyi Topian aikana kaksi lasta Juho Ilmari ja Anna.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevissa sukututkimuksissa tarkastellaan Topian talon p\u00e4\u00e4sukuja sek\u00e4 alueen talojen maa-alueita vuoden 1840 karttojen perusteella. Liimataisten ja M\u00e4mmen Kautojen suvut ovat vuosien aikana kohdanneet Topian talossa ainakin kahdessa eri avioliitossa. Viimeisess\u00e4 kartassa on hahmoteltu Topian talon maiden likim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kulkua nykykartalle sijoitettuna.<\/p>\n\n\n\n

\n
Pukkim\u00e4en Liimataiset<\/a><\/div>\n\n\n\n
M\u00e4mmenkyl\u00e4n Alatalo<\/a><\/div>\n\n\n\n
Pohjan talo<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Topian maat 1840-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Topian maat 1840-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Topian maat 1840-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Topian maat nykykartalla<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Ilmapiiri alkaa muuttua<\/h2>\n\n\n\n

Alueen ja koko paikkakunnan tulevan muutoksen ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 oli vuonna 1879 koulun perustaminen \u00c4\u00e4nekoskelle. Sen puuhamiehen\u00e4 oli Piilolan is\u00e4nt\u00e4 Kalle Piilonen. Koulu oli Piilosen yksityisesti yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 ja se toimi Piilolan talon yhteydess\u00e4 olevassa maitotuvassa yhden lukukauden ajan. Opettajana koulussa oli Jyv\u00e4skyl\u00e4n seminaarin kolmannelta luokalta eronnut Herman Wilhelm Lund. Ensimm\u00e4inen kunnallinen koulu \u00c4\u00e4nekoskelle saatiin vuonna 1885, jolloin toinen Laukaassa toimineista kansakouluista siirrettiin \u00c4\u00e4nekoskelle. T\u00e4m\u00e4nkin kansakoulun saamisessa kuntaan vaikutti voimakkaasti Kalle Piilonen, joka lahjoitti koulua varten tontin Piilolanniemest\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4ksi lupasi rakennustarpeita ja raha-avustuksen rakennusta varten.<\/p>\n\n\n\n

Alueen teollistumisen alkusys\u00e4ys oli Piilolan is\u00e4nn\u00e4n Kalle Piilosen vuonna 1882 perustama h\u00f6yrysaha. \u00c4\u00e4nekoskessa oli tosin ollut myllytoimintaa jo 1600- ja 1700-luvuilta l\u00e4htien, mutta n\u00e4iden ei voida katsoa edustaneen teollista toimintaa, vaan pikemminkin ne kuuluivat maatalousyhteiskunnan luonnolliseen kiertoon. Saha sijaitsi Piilolan talon mailla Kuhnamon rannassa. Sahan alueen nimeksi vakiintui my\u00f6hemmin Nimismiehenranta. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskella vuodet 1922-1945 nimismiehen\u00e4 toiminut Erkki Sepp\u00e4 osti lopetetun sahan konttorin asunnokseen. Sahan k\u00e4ytt\u00f6voimana oli 8 hv h\u00f6yrykone. Sahaa voitiin sen mullistavasta k\u00e4ytt\u00f6voimasta johtuen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s talvisin ja sen toiminta ei ollut en\u00e4\u00e4 riippuvainen kosken vesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. My\u00f6hemmin Piilosen h\u00f6yrysaha oli osa toimintansa aloittanutta \u00c4\u00e4nekoski Oy:t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Keski-Suomen opisto 1.5.1895<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keski-Suomen Kansanopisto, joka muutti my\u00f6hemmin nimens\u00e4 Keski-Suomen Opistoksi, vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 1.11.1894. Valtiop\u00e4iv\u00e4mies Kalle Piilonen oli edesauttanut my\u00f6s sen syntymist\u00e4 lahjoittamalla opiston perustamiseksi rahasumman ja ison rakennuksen, jossa oli nelj\u00e4 kamaria ja eteinen. H\u00e4m\u00e4l\u00e4isosakuntaa edusti avajaisissa maisteri ja tuleva Tasavallan Presidentti Juho Kusti Paasikivi, joka oli tuotava vesikelkalla Salakasta Kuhnamon yli, koska heikko j\u00e4\u00e4 ei kest\u00e4nyt hevosen ja reen painoa. Vuosien 1907 ja 1908 tienoilla opiston todettiin j\u00e4\u00e4neen laajentuneen tehtaan puristuksiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se p\u00e4\u00e4tettiin siirt\u00e4\u00e4 Suolahteen.<\/p>\n\n\n\n

Maatalousvaihe murtuu<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Insin\u00f6\u00f6ri J.L.Hammar\u00e9n 1862-1933<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lokakuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1896 pidettiin \u00c4\u00e4nekoski Oy:n ensimm\u00e4inen yhti\u00f6kokous Tampereen l\u00e4hell\u00e4 Kyroskosken tehtaalla. T\u00e4ss\u00e4 kokouksessa todettiin yhti\u00f6n syntyneen ja sen toiminnan alkaneen. Samaisessa kokouksessa insin\u00f6\u00f6ri Hammar\u00e9nin omissa nimiss\u00e4\u00e4n hankkimat maa- ja vesialueet \u00c4\u00e4nekosken ja M\u00e4mmenkosken varsilta siirrettiin uuden syntyneen yhti\u00f6n haltuun.<\/p>\n\n\n\n

Insin\u00f6\u00f6ri J.L. Hammar\u00e9n pyrki luomaan edellytyksi\u00e4 toiminnan aloittamiselle \u00c4\u00e4nekoskella hankkimalla ennakkoon maatilojen koskiosuuskia M\u00e4mmenkoskesta ja \u00c4\u00e4nekoskesta sek\u00e4 maa-alueita n\u00e4iden l\u00e4hettyvilt\u00e4. Topian talon koskiosuuden hankkiminen ja tontin osto kosken rannalta oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 tehtaan suunniteltu paikka sijaitsi p\u00e4\u00e4osin Topian talon maalla. Hammar\u00e9n onnistuikin teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja sai Johannes Liimataisen myym\u00e4\u00e4n omistamastaan perint\u00f6talosta osuuksia syntym\u00e4ss\u00e4 olevalle \u00c4\u00e4nekoski Oy:lle. Syntyneess\u00e4 kaupassa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti taustavaikuttajana Piilolan is\u00e4nt\u00e4 Kalle Piilonen, joka hyv\u00e4n\u00e4 liikemiehen\u00e4 vainusi t\u00e4ss\u00e4 itselleenkin mahdollisuuksia. Piilolan is\u00e4nt\u00e4 ja insin\u00f6\u00f6ri Hammar\u00e9n liittyiv\u00e4t yhteen viel\u00e4 toisellakin tavalla, sill\u00e4 J.L. Hammar\u00e9n vihittiin Kalle Piilosen Saima-tytt\u00e4ren kanssa 28.4.1903. Heid\u00e4n ensimm\u00e4inen lapsensa Kirsti Helena Hammar\u00e9n syntyi 1904.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Liimataisen perhe 1900-luvun alussa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauppa Topian talon koskiosuudesta ja maapalstoista tehtiin 1.8.1895 ja sen allekirjoittajina olivat Johannes Liimatainen ja insin\u00f6\u00f6ri J.L. Hammar\u00e9n. Kauppa k\u00e4sitti ensinn\u00e4kin Topian talon koskiosuuden ja tontin kosken rannalta. Lis\u00e4ksi kaupassa myytiin palsta Kuhnamo-j\u00e4rven rannasta ja tielinjan pohja tehtaalta sinne. Kauppahinnaksi sovittiin 6400 Suomen markkaa sek\u00e4 sen lis\u00e4ksi ostaja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan myyj\u00e4lle vuotuista veroa 100 mk. Viimeksi mainittu oli korvausta tukkiyhti\u00f6iden tulevista rantarahoista. Kaupalla luotiin edellytykset tehtaan rakentamiseen \u00c4\u00e4nekosken rannalle sek\u00e4 varauduttiin puunk\u00e4sittelylaitteiden rakentamiseen Kuhnamo-j\u00e4rven rantaan. Tielinjan pohja mahdollisti tulevan kapearaiteisen rautatien ja maantien rakentamisen Kuhnamon kiramoilta tehtaalle. Varautuminen rautatielinjan rakentamiseen kuhnamon rannalta tehtaalle oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tehtaiden tulevan puuhuollon tehokkaan hoitamisen kannalta. Tehtaalle tulevien suurten puum\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittely vesialueella oli mahdollista vain Kuhnamon leveimm\u00e4n alueen kohdalla nykyisen Kotakenn\u00e4\u00e4nsalmen etel\u00e4puolella. Piilolanniemen etel\u00e4- ja it\u00e4puoliset vesialueet olisivat olleet l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 tehdasta, mutta ne olivat liian matalia ja kapeita.<\/p>\n\n\n\n

\n
Kauppakirja 1.8.1895<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Siirtyminen teolliseen aikaan<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
\u00c4\u00e4nekosken tehtaan 1900-luvun alussa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1897 \u00c4\u00e4nekoski Oy p\u00e4\u00e4tti kartonkitehtaan rakentamisesta \u00c4\u00e4nekoskelle. Tehtaan p\u00e4\u00e4laite kartonkikone hankittiin Yhdysvalloista ja se oli tuolloin Suomessa t\u00e4ysin uutta tyyppi\u00e4. Tehtaan rakennusty\u00f6t alkoivat vuonna 1897. Ty\u00f6maa oli silloisen \u00c4\u00e4nekosken mittakaavassa todellinen suurhanke ja siin\u00e4 ty\u00f6skenteli enimmill\u00e4\u00e4n 800-1000 henke\u00e4. Pienell\u00e4 paikkakunnalla oli suuria vaikeuksia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asunto n\u00e4in suurelle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle yht\u00e4-\u00e4kkia tulleita rakentajia. Asuntoja ty\u00f6v\u00e4elle yritettiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaikin tavoin pitkin pit\u00e4ji\u00e4. Kartonkitehdas ja puuhiomon rakennus valmistuivat kaikesta huolimatta vuonna 1899 ja samana vuonna alkoi kartonkituotanto tehtaalla. Yhti\u00f6n tuotantopohjaa laajennettiin viel\u00e4 samana vuonna, kun \u00c4\u00e4nej\u00e4rven it\u00e4rannalle valmistui 2-keh\u00e4inen sahalaitos.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa noin 13 minuutin mittaisessa Youtube-videossa esitell\u00e4\u00e4n \u00c4\u00e4nekosken vanhan kartonkikoneen ja puuhiomon toimintaan. Video on todenn\u00e4kl\u00f6isesti 1960-luvulta ja kuvaajana lienee ollut koneenhoitaja Yrj\u00f6 Hirvi.<\/p>\n\n\n\n

\n