1960-luvulle tultaessa \u00c4\u00e4nekosken tehtaiden historia oli jo vuosikymmenten mittainen. Toimiviayksik\u00f6it\u00e4 oli tuolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 paperitehdas, sulfiitti- ja sulfaattisellutehdas, kartonkitehdas, saha ja kemiallinen tehdas. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6ll\u00e4 oli toiminnassa voimaosasto ja ulkoty\u00f6- sek\u00e4 rakennusosasto. Yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noussut vuosisadan alun noin 200 hengest\u00e4 pitk\u00e4lle yli tuhanteen henkeen. Tehtaan palvelukseen saapui virkailijoita, paperimestareita, asentajia ja muuta ammattitaitoista v\u00e4ke\u00e4 Kyr\u00f6skoskelta, Kuusankoskelta, Voikkaalta, Simpeleelt\u00e4, Kotkasta, Tampereelta, M\u00e4nt\u00e4st\u00e4 ja Vilppulasta. Ammattimiesten saanti syrj\u00e4iselle \u00c4\u00e4nekoskelle oli aluksi kuitenkin vaikeata ja yhti\u00f6n oli turvauduttava sanomalehti-ilmoitteluun turvatakseen t\u00e4rkeiden avainpaikkojen henkil\u00f6st\u00f6n saanti. Keski-Suomalaisessa julkaistiin 12.11.1898 seuraava vetoomus:<\/p>\n\n\n\n
\n”Paperitehtaan ty\u00f6v\u00e4ki! Huomaa! Huomaa!
\u00c4\u00e4nekosken uuteen paperi- ja pahvitehtaaseen Laukaassa otetaan ensi tilassa vakinaista ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4,
nimitt\u00e4in: yksi v\u00e4rj\u00e4ykseen perehtynyt hollanterin etumies, samaten hiomon etumies, yksi ammatissaan
taitava liiman keitt\u00e4j\u00e4, joka osaa my\u00f6s v\u00e4rit valmistaa, joitakuita tottuneita paperi- ja pahvikoneen
valssimiehi\u00e4. My\u00f6s otetaan plokimiehi\u00e4, h\u00f6yrypannun l\u00e4mmitt\u00e4ji\u00e4, kattilamiehi\u00e4 ja pahvin
lajittelijoita. Halullisia pyrkij\u00f6it\u00e4 kehoitetaan t\u00e4ten Marraskuun ajalla joko kirjallisesti tai
suullisesti ilmoittamaan itsens\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken tehtaan konttoriin joko Tampereella tai \u00c4\u00e4nekoskella.
Otteet entisist\u00e4 ty\u00f6todistuksista ovat hakuun liitett\u00e4v\u00e4.”<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\nP\u00e4\u00e4osa tehtaiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 saapui kuitenkin aivan l\u00e4hipit\u00e4jist\u00e4. \u00c4\u00e4nekosken tehtaiden arkistossa on hajatietoja ty\u00f6t\u00e4 hakemassa k\u00e4yneiden kotipaikasta aivan tehtaiden alkuajalta. Ty\u00f6nhakija on esitt\u00e4nyt jonkun kotikuntansa viranomaisen antaman todistuksen asianomaisen esteett\u00f6muudest\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n kotikuntansa ulkopuolelle. N\u00e4iden todistusten mukaan tuli \u00c4\u00e4nekoski OY:n palvelukseen vuosina 1897-1898 mm. 113 saarij\u00e4rvel\u00e4ist\u00e4 ja 31 viitasaarelaista. Huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Savosta tulleiden korkeahko lukum\u00e4\u00e4r\u00e4. Joukossa oli nimitt\u00e4in 18 Rautalammilta, 17 Vasannolta ja 12 Karttulasta muuttanutta. Savolaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 l\u00e4hteneen rautatiety\u00f6maille ja ratat\u00f6iden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 pyrkineen sitten \u00c4\u00e4nekoskelle. Tehtaiden palvelukseen alkuaikoina tulleet olivat t\u00e4rkeimpi\u00e4 ammattimiehi\u00e4 lukuunottamatta suurimmaksi osaksi maaseudun irtainta v\u00e4est\u00f6\u00e4 kuten torppareita, m\u00e4kitupalaisia, itsellisi\u00e4, irtolaisia, renkej\u00e4 ja piikoja. N\u00e4m\u00e4 l\u00f6ysiv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4 pakotien parempiin elinoloihin. Tehtaan nykyisiss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iss\u00e4 on paljon sellaisia, jotka kolmannessa polvessa ovat saman tehtaan palveluksessa.<\/p>\n\n\n\n
Pukkim\u00e4en 246 sukunime\u00e4 vuosilta 1923-1980<\/h2>\n\n\n\n
Seuraavassa Pukkim\u00e4ell\u00e4 esiintyneit\u00e4 sukunimi\u00e4 vanhan Pukkim\u00e4en ajalta eli noin vuosilta 1923-1980. Listalla olevilla sukunimill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 alueella mahdollisesti nykyisin el\u00e4vien samannimisten ihmisten kanssa. Jos joku kuitenkin tuntee yksityisyytt\u00e4\u00e4n loukattavan nimilistalla, niin ottakoon yhteytt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n www-sivuston yll\u00e4pitoon nimen poistamiseksi listalta. Yll\u00e4pidon yhteystiedot l\u00f6ytyv\u00e4t yl\u00e4menun kohdasta info ja yhteystiedot.<\/p>\n\n\n\n
Aaltonen, Ahllund, Aho, Ahonen, Akkanen, Antikainen, Anttila, Askolin, Br\u00e4ysy, Carlsson, Flyktman, Foudila, Haaparanta Haapasaari, Haavisto, Haliseva, Haltsonen, Harjunen, Hartikainen, Hasari, Hautam\u00e4ki, Heimonen, Heinonen, Helislahti Hiekkala, Hietanen, Hiironen, Hiivala, Hokkanen, Honkonen, Huopaniemi, Huotari, Huttunen, Hypp\u00f6nen, Hyt\u00f6nen, Hyyti\u00e4inen H\u00e4kkinen, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, H\u00e4nninen, H\u00e4yrinen, Ihanainen, Ikonen, Isomets\u00e4, Jauhiainen, Jormanainen, Juoperi, J\u00e4msen J\u00e4ppinen, J\u00e4rvinen, Kajander, Kaksonen, Kalenius, Kangas, Kankainen, Karanen, Karhunen, Kaukomets\u00e4, Kauno, Kauppi Kauppila, Kauppinen, Kautto, Kavanter\u00e4, Keljo, Kettunen, Kier\u00e4m\u00e4ki, Kinnunen, Kirjavainen, Kirves, Kivi, Kivinen, Koivu Koivunen, Kolu, Komola, Komonen, Konttinen, Koponen, Korjus, Korpela, Koskela, Koskinen, Kosonen, Kotanen, Kovanen, Kuha, Kuhanen Kuivakangas, Kukonlehto, Kumpulainen, Kuninkaanniemi, Kuosmanen, Kyt\u00f6nen, K\u00e4h\u00e4r\u00e4, K\u00e4tt\u00f6, Laakso, Lahti, Lahtinen, Lahtivuori Laine, Laitinen, Lankinen, Laukkanen, Lehikoinen, Lehtim\u00e4ki, Lehtinen, Lehti\u00f6, Lehto, Lehtonen, Leikkainen, Lepp\u00e4nen, Lev\u00e4nen Liimatainen, Limsten, Limsten, Lind, Lindeman, Lindstr\u00f6m, Lukkari, Lukkarinen, Luopa, Lustig, Majuri, Mannstr\u00f6m, Marjanen Markkanen, Matikainen, Moisio, Muhonen, Murto, M\u00e4ki, M\u00e4kinen, Nahkala, Nerg, Niemel\u00e4, Niemi, Nieminen, Niiranen, Niskala Nissinen, Nousiainen, Nurkkanen, Nurmi, Nuuhkarinen, Nyholm, Nyr\u00f6nen, Nyyss\u00f6nen, N\u00e4rhi, Ohvo, Ojala, Oksanen, Ollikainen, Onkinen, Paajanen, Paananen, Paatela, Pajala, Pajari, Pajula, Pajunen, Parantainen, Parkkonen, Parviainen, Pasanen, Pastinen, Pekkarinen, Pekkinen, Pellinen, Peltola, Peltonen, Penttil\u00e4, Pietil\u00e4, Piipponen, Pulli, Purolainen, Puttonen, Rahkonen, Raitam\u00e4ki, Rantala, Rautiainen, Rautio, Reijonen, Riihinen, Ritanen, Ruosteinen, Ruuska, R\u00f6nneberg, Saarela, Saarentausta, Saari, Saarinen, Saaristo, Sahrman, Saikkonen, Salo, Salonen, Savela, Savolainen, Savonen, Seeskorpi, Sihvonen, Siikki, Siltanen, Sipponen, Sironen, Sj\u00f6gren, Sorakari, Sormunen, Sorri, Strand, Suihko, Sulander, Suomi, Survo, Suuronen, Takala, Tarppila, Tarvainen, Temonen, Tiihonen, Tiittanen, Tirkkonen, Toikkanen, Toivonen, Torkko, Tourunen, Tuohimets\u00e4, Tuomi, Turunen, Tuulensuu, Uusitalo, Vainikainen, Vaittinen, Valo, Valoaho, Valtoaho, Vanninen, Varteva, Veijonen, Virsunen, Virtanen, V\u00e4nsk\u00e4, V\u00e4\u00e4r\u00e4j\u00e4rvi, Wahlgren, Yl\u00f6nen ja \u00c5kerlund.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4\u00e4 Pukkim\u00e4ell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Pukkim\u00e4ell\u00e4 asui hyvin tiivis yhteis\u00f6. Kaikki tunsivat toisensa ja melkeinp\u00e4 my\u00f6s toistensa asiat. Kymmeni\u00e4 perheit\u00e4 asui maantieteellisesti pienehk\u00f6ll\u00e4 alueella tiiviisti. Koko alue eli ja hengitti tehtaan sykkeen mukaisessa rytmiss\u00e4. Tehtaan pillin voimakas \u00e4\u00e4ni kuului nelj\u00e4 kertaa vuorokaudessa viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa ilmoittaen p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ajan alkamisesta tai sen p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Lis\u00e4ksi vuoroty\u00f6t\u00e4 tekevien liikenne polkupy\u00f6rin, k\u00e4vellen tai jopa autolla rytmittyi kolmeen hetkeen nimitt\u00e4in aamulla klo 6, p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 klo 14 ja illalla klo 22. Samat tutut kasvot tapasivat ty\u00f6matkalla toisensa uudelleen ja uudellen vuodesta toiseen. Ty\u00f6h\u00f6n mentiin ev\u00e4iden kanssa ja kassissa oli usein leip\u00e4\u00e4, maitoa tai kahvia. Jotkut pitiv\u00e4t mukanaan ihan ruokaakin ja sit\u00e4 pidettiin l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 kuumien putkien l\u00e4hell\u00e4. Vuoroty\u00f6n tekij\u00f6iden nukkuminen ei ollut helppoa pieniss\u00e4 asunnoissa. Muu perhe joutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n y\u00f6vuorojen aikana aamup\u00e4ivisin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n keitti\u00f6ss\u00e4. Kes\u00e4isin oli helpompaa, kun y\u00f6vuorolainen saattoi nukkua ulkorakennuksen aitassa.<\/p>\n\n\n\n
Ajan hengen mukaisesti perheiss\u00e4 oli tuolloin paljon lapsia. Kahdesta kolmeen lasta oli tavanomainen m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta l\u00f6ytyi my\u00f6s perheit\u00e4, joissa oli jopa viidest\u00e4 kuuteen lasta. Lapset riiteliv\u00e4t silloin t\u00e4ll\u00f6in kesken\u00e4\u00e4n ja joskus niihin riitoihin sekaantuivat my\u00f6s vanhemmatkin. Talvisin yhti\u00f6 j\u00e4\u00e4dytti alueelle luistinradan, joka oli ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 pelattiin usein j\u00e4\u00e4kiekkoa ja tyt\u00f6t sek\u00e4 pienemm\u00e4t lapset yrittiv\u00e4t pysytell\u00e4 poissa isompien k\u00e4ytt\u00e4jien tielt\u00e4 radan reunoilla. Talvisin lumihankeen hukkuneita kiekkoja l\u00f6ytyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lumien sulettua kent\u00e4n reuna-alueilta paljon. My\u00f6s m\u00e4enlasku Laanilla oli talvisin suosittua. Tehdasalueelta oli rakennust\u00f6iden yhteydess\u00e4 ajettu veden alta kaivettua maa-ainesta Pukkim\u00e4elle l\u00e4helle Kuhnamon rantaa. Alueelle oli muodostunut suurehko kumpare, joka ei moneen vuoteen kasvanut mit\u00e4\u00e4n. Sinne sai tehty\u00e4 hurjia laskum\u00e4ki\u00e4 suksia ja pulkkia varten. Kes\u00e4isin k\u00e4ytiin uimassa Nimismiehen rannassa ja Sinkkirannassa. 1960-luvulla Kuhnamon vesi alkoi kuitenkin likaantua niin paljon, ett\u00e4 uiminen noissa paikoissa k\u00e4vi mahdottomaksi. Sen j\u00e4lkeen uimaretket suuntautuivat usein Pankkisalmen sillan uimarantaan. Aivan Kuhnamon rannassa Kiramon vierell\u00e4 oli kymmeni\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettuja hiomon kivi\u00e4. Ne oli ajettu sinne junalla ja kipattu vaunusta suoraan j\u00e4rven rantaan. Kivien ymp\u00e4rill\u00e4 oltiin piilosta ja niilt\u00e4 ongittiin pintaongella.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n
\n
- \u00c4\u00e4nekoskea ja \u00e4\u00e4nekoskelaisia, Erik Relander, 2011<\/em><\/li>\n\n\n\n
- \u00c4\u00e4nekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996<\/em><\/li>\n\n\n\n
- Suolahden ja \u00c4\u00e4nekosken verokalenteri 1968<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[63,6,154],"tags":[9,10],"class_list":["post-111","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanekosken-tehtaat","category-ihmisista","category-pukkimaen-alueen-historia","tag-aanekosken-tehtaat","tag-pukkimaen-asukkaita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3815,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/3815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}