{"id":110,"date":"2026-04-19T18:07:43","date_gmt":"2026-04-19T15:07:43","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/ammatteja\/"},"modified":"2026-04-19T18:07:43","modified_gmt":"2026-04-19T15:07:43","slug":"ammatteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/ammatteja\/","title":{"rendered":"Tehtaan ammatteja tai toimia"},"content":{"rendered":"\n

P\u00e4\u00e4asialliset ty\u00f6aikamuodot Pukkim\u00e4ell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4en asuntoalue oli \u00c4\u00e4nekoski Oy:n ty\u00f6ntekij\u00f6illeen 1920-luvulla rakentama alue. Siit\u00e4 syyst\u00e4 siell\u00e4 asuvien perheiden vanhemmista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toinen oli, joskus jopa molemmat, olivat ty\u00f6ss\u00e4 \u00c4\u00e4nekosken tehtailla. Ihmiset tekiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin keskeytym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 3-vuoroty\u00f6t\u00e4 eli TAM37. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehtaassa tehtiin kolmessa vuorossa seitsem\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa. Pienempi osa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 teki p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4 eli TAM15. Se puolestaan tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehtiin yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6vuorossa viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa.<\/p>\n\n\n\n

Tehtaan ammatteja tai toimia<\/h2>\n\n\n\n

Pukkim\u00e4ell\u00e4 asuvien ihmisten ammatit \u00c4\u00e4nekosken tehtailla olivat hyvin pitk\u00e4lle niit\u00e4 samoja, joita l\u00f6ytyi l\u00e4hes kaikista sen aikaisista suomalaisista puunjalostusteollisuuslaitoksista. Ammattien nimikkeet olivat muovautuneet aikojen kuluessa melkeimp\u00e4 vakioiksi. Joissakin tapauksissa paikalliset erityistarpeet tosin saattoivat luoda niihin yleisist\u00e4 linjoista poikkeavia esiintymi\u00e4. Ty\u00f6ehtosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4 oli vuosien aikana my\u00f6s omalta osaltaan tasoittanut ammattinimikkeiden kirjoa ja luonut niiden sis\u00e4lle lukuisia ammattiryhmi\u00e4 ja palkkauksellisia portaita.<\/p>\n\n\n\n

Tyypillisin\u00e4 ammatteina \u00c4\u00e4nekosken tehtailla ovat esimerkiksi: apukeitt\u00e4j\u00e4, apul\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4, apuvalkaisija, asentaja, cmc-mies, etikkamies, etumies, haihduttaja, hakkimomies, hioja, hitsaaja, hollanterimies, huoltomies, h\u00f6yl\u00e4ri, jauhaja, kaappimies, kalkkikiven nostaja, kartonkimies, keitt\u00e4j\u00e4, kemikaalimies, kiisumies, kiisun polttaja, kirvesmies, kloorimies, klooridioksidimies, koneenhoitaja, koneteknikko, korjausmies, kuivaaja, kuivaamon hoitaja, kuoppamies, laaduntarkkailija, laborantti, laitosmies, lajittelija, lastaaja, linjamies, liuosmies, l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4, maalari, mallinottaja, mallipuusepp\u00e4, myrkkymies, n\u00e4ytteenottaja, paalaaja, pakkaaja, paperinlajittelija, peltisepp\u00e4, pesij\u00e4, pillimies, pr\u00e4ssimies, puristinmies, rasvaaja, rullamies, sahaaja, saksimies, sepp\u00e4, sihtimies, siivooja, sylinterimies, s\u00e4hk\u00f6asentaja, tehdasty\u00f6l\u00e4inen, teknikko, tislaaja, trukinkuljettaja, turbiininhoitaja, ty\u00f6mies, ty\u00f6njohtaja, uunimies, vaakamies, valkaisija, varamies, varastoapulainen, varastomies, varastonhoitaja, vartija, vesilaitoksenhoitaja, veturinl\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4, viilaaja, vuorokorjausmies, vuoromestari, vuorovaramies, yl\u00f6sottaja jne.<\/p>\n\n\n\n

Tilastotietoja \u00c4\u00e4nekosken tehtailta<\/h2>\n\n\n\n

Maan hallitus aloitti tulopolitiikan kauden vuonna 1968 tekem\u00e4ll\u00e4 aloitteen neuvotteluista laajan tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamisesta. Vuonna 1967 oli tehty 31% devalvaatio ja aloite oli osa sen j\u00e4lkihoitoa. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t tarttuivat haasteeseen ja vuonna 1968 solmitussa Liinamaa I-sopimuksessa kaikki saivat pennim\u00e4\u00e4r\u00e4isen yht\u00e4 suuren palkankorotuksen tuottavuuden nousua vastaavasti.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa joitakin otantoja vuoden 1968 \u00e4\u00e4nekoskelaisten teollisuusty\u00f6ntekij\u00f6iden, johtajien ja toimihenkil\u00f6iden palkkatasosta. Esimerkkein\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tavallisia teollisuusammatteja. On huomattava, ett\u00e4 taulukon summat ovat vuosiansioita<\/em>. Verrattaessa vuoden 1968 markkoja vuoden 2013 euroihin verrataan siis rahan absoluuttista ostovoimaa. Muunnettavien rahasummien suora vertailu ei ole mielek\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi koneenhoitajan vuosiansio 11400 mk vuodelta 1968 vastaa ostovoimaltaan nykyrahassa 17100 euroa.<\/p>\n\n\n\n

Palkkatasovertailu vuodelta 1968<\/th><\/tr>
Ammattinimike tai toimi<\/td>Palkka [mk]<\/td>Vastaa [\u20ac]<\/td><\/tr>
Vuorineuvos<\/td>103100<\/td>154722<\/td><\/tr>
Dipl.ins. teht.joht.<\/td>35500<\/td>53275<\/td><\/tr>
Vuoromestari<\/td>15617<\/td>23440<\/td><\/tr>
Koneenhoitaja<\/td>11400<\/td>17100<\/td><\/tr>
Valkaisija<\/td>9280<\/td>13930<\/td><\/tr>
Sylinterimies<\/td>8960<\/td>13450<\/td><\/tr>
Kaappimies<\/td>8490<\/td>12740<\/td><\/tr>
Haihduttaja<\/td>8180<\/td>12276<\/td><\/tr>
Rullamies<\/td>8139<\/td>12214<\/td><\/tr>
Hioja<\/td>7995<\/td>11998<\/td><\/tr>
Pakkaaja<\/td>7798<\/td>11702<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Tehtaiden palveluksessa yli 50 vuotta olleet<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Syntynyt<\/td>Kuollut<\/td><\/tr>
Ahonen Toivo<\/td>4.4.1891<\/td>18.11.1968<\/td><\/tr>
Auranen V\u00e4in\u00f6<\/td>9.11.1896<\/td>11.4.1962<\/td><\/tr>
Blomberg Aleksi<\/td>15.6.1887<\/td>19.12.1958<\/td><\/tr>
Honkonen Eelis<\/td>22.8.1887<\/td>23.4.1960<\/td><\/tr>
H\u00e4kkinen Kalle<\/td>11.1.1892<\/td>23.11.1964<\/td><\/tr>
Hyt\u00f6nen Ensio<\/td>16.8.1900<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Hyt\u00f6nen Onni<\/td>4.7.1903<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Kajander Aleks<\/td>2.8.1895<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Kalenius Vihtori<\/td>30.10.1898<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Karanen Toivo<\/td>2.7.1898<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Kauppi Veikko<\/td>25.2.1899<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Kettunen Kalle<\/td>15.4.1879<\/td>15.11.1961<\/td><\/tr>
Korpela Matti<\/td>31.5.1898<\/td>28.12.1969<\/td><\/tr>
Korpela Onni (*)<\/td>1.4.1886<\/td>12.9.1965<\/td><\/tr>
Limsten Jaakko<\/td>19.8.1899<\/td>8.1.1968<\/td><\/tr>
Mannstr\u00f6m Otto<\/td>13.3.1904<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Nastonen Emil<\/td>9.3.1893<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Nyholm Valpas<\/td>18.8.1891<\/td>11.1.1962<\/td><\/tr>
Ruosteinen Aleksi<\/td>5.11.1893<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Simonen Oskari<\/td>8.2.1892<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr>
Tourunen Kalle<\/td>28.5.1896<\/td>26.8.1962<\/td><\/tr>
V\u00e4yrynen Matti<\/td>17.3.1899<\/td>ei tiedossa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

(*)Korpela Onni palveli yhti\u00f6t\u00e4 yli 60-vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Paikalliset tekniset johtajat ja heid\u00e4n apulaisensa<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
J.E. Hammar\u00e9n<\/td>Tekn.joht.<\/td>1895-1905<\/td><\/tr>
Georg Holm<\/td>Tekn.joht.<\/td>1905-1911<\/td><\/tr>
Bruno Ungern<\/td>Tekn.joht. apul.<\/td>1908-1912<\/td><\/tr>
Bruno Ungern<\/td>Tekn.joht.<\/td>1912-1942<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Dahl<\/td>K\u00e4ytt\u00f6- ja voimainsin\u00f6\u00f6ri<\/td>1934-1936<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Dahl<\/td>Tekn.joht. apul.<\/td>1936-1942<\/td><\/tr>
Erik Asplund<\/td>Tekn.joht.<\/td>1942-1951<\/td><\/tr>
Arnold Sundholm<\/td>Tekn.joht.<\/td>1951-1952<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Paperi- ja kartonkiteollisuus<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Sten Berger<\/td>Johtaja<\/td>1912-1917<\/td><\/tr>
Onni Aulo<\/td>Johtaja<\/td>1917-1919<\/td><\/tr>
Einar Albrecht<\/td>Johtaja<\/td>1919-1925<\/td><\/tr>
Frijof Olander<\/td>K\u00e4ytt\u00f6insin\u00f6\u00f6ri<\/td>1921-1925<\/td><\/tr>
Fritjof Olander<\/td>Johtaja<\/td>1925-1961<\/td><\/tr>
Arvo Reipas<\/td>K\u00e4ytt\u00f6insin\u00f6\u00f6ri<\/td>1951-1961<\/td><\/tr>
Arvo Reipas<\/td>Johtaja<\/td>1961-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Sulfiittiselluloosatehdas<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Bo Kuve<\/td>Johtaja<\/td>1937-1967<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Sulfaattiselluloosatehdas<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Olavi Sonni<\/td>K\u00e4ytt\u00f6insin\u00f6\u00f6ri<\/td>1955-1959<\/td><\/tr>
Olavi Sonni<\/td>Osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/td>1959-1961<\/td><\/tr>
Olavi Sonni<\/td>Johtaja<\/td>1961-1967<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Selluloosateollisuus<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Olavi Sonni<\/td>Johtaja<\/td>1967-1976<\/td><\/tr>
Erkki Aalto<\/td>Johtaja<\/td>1976-1988<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Saha<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Bertel Kulvik<\/td>Johtaja<\/td>1900-1918<\/td><\/tr>
J.B. Lund<\/td>Johtaja<\/td>1918-1942<\/td><\/tr>
Axel Hallberg<\/td>Johtaja<\/td>1943-1944<\/td><\/tr>
Erkki Puustio<\/td>Johtaja<\/td>1946-1955<\/td><\/tr>
Matti Ry\u00f6ti<\/td>Johtaja<\/td>1955-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Kemian teollisuus<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Fredrik Klingstedt<\/td>Johtaja<\/td>1947-1948<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Juup<\/td>Johtaja<\/td>1948-1953<\/td><\/tr>
Kauko Nevalainen<\/td>Johtaja<\/td>1954-1966<\/td><\/tr>
Matti Toivonen<\/td>Johtaja<\/td>1966-1971<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Keskuslaboratorio<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Gunnar Blomqvist<\/td>Johtaja<\/td>1949-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
Mets\u00e4osasto<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
E.T. Nyholm<\/td>Johtaja<\/td>1903-1908<\/td><\/tr>
Bruno Alanco<\/td>Johtaja<\/td>1909-1941<\/td><\/tr>
Curt Block<\/td>Johtaja<\/td>1942-1945<\/td><\/tr>
Onni Laihanen<\/td>Johtaja<\/td>1946-1967<\/td><\/tr>
Matti Puttonen<\/td>Johtaja<\/td>1967-1969<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4konttori<\/th><\/tr>
Nimi<\/td>Toimi<\/td>Vuodet<\/td><\/tr>
Oskari Ahti<\/td>Johtaja<\/td>1898-1909<\/td><\/tr>
Fred. Michelsson<\/td>Kirjanpit\u00e4j\u00e4<\/td>1905-1906<\/td><\/tr>
Fred. Michelsson<\/td>Johtaja<\/td>1909-1938<\/td><\/tr>
Oskari Friman<\/td>Johtaja<\/td>1938-1944<\/td><\/tr>
Ben Gummerus<\/td>Toim.joht. siht.<\/td>1942-1945<\/td><\/tr>
Ben Gummerus<\/td>Johtaja<\/td>1945-1946<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Liljeroth<\/td>Kirjanpit\u00e4j\u00e4<\/td>1939-1945<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Liljeroth<\/td>Kirjanpitop\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/td>1945-1961<\/td><\/tr>
G\u00f6sta Liljeroth<\/td>Johtaja<\/td>1961-<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Ammattinimikkeit\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4yd\u00e4\u00e4n lyhyesti l\u00e4pi joitakin tehtaan ammattinimikkeit\u00e4 ja avataan hieman niiden takana olleita ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4kuvaukset ovat pakostikin aika yleisluonteisia ja ne on tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 sellaisia lukijoita varten, jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6skennelleet koskaan tehtaassa ja jotka siten eiv\u00e4t tunne teollisuuden ty\u00f6teht\u00e4vien rakenteita ja nimikkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Si-sellutehdas<\/h1>\n\n\n\n

Kiisumies ja uunimies<\/h2>\n\n\n\n

Sellun keitossa tarvittavat kemikaalit valmistettiin kiisuosastolla. Sula rikki pumpattiin rikkiuuniin, jossa se hajotettiin ennen polttoa pisaroiksi h\u00f6yryn avulla. Rikin palamisessa syntyv\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi uuniin liittyv\u00e4ss\u00e4 h\u00f6yrykattilassa. H\u00f6yrykattilan l\u00e4pi kulkenut rikkidioksidipitoinen kaasu j\u00e4\u00e4hdytettiin ja puhallettiin sitten happotorniin. Siell\u00e4 alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in nouseva rikkidioksidi ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in valuva vesi reogoivat kalkkivien l\u00e4sn\u00e4ollessa muodostaen tarvittavaa heittohappoa. Osaston toiminnasta vastasi vuorossa kaksi miest\u00e4 kiisumies ja uunimies. Kuten ammattinimikkeetkin paljastavat kiisumies vastasi rikkikiisun k\u00e4sittelyst\u00e4 ja uunimies taas rikin polttoprosessista ja syntyv\u00e4n rikkidioksidin k\u00e4sittelyst\u00e4. Happotornin hoito tehtiin p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ajassa. Siihen kuului kalkkikivien kuljetus hissill\u00e4 tornin yl\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Siell\u00e4 kivet kaadettiin kahteen koko happotornin korkuiseen absorptiotorniin. Ty\u00f6 kiisutehtaalla oli hyvin likaista ja osin ep\u00e4terveellist\u00e4kin. T\u00e4st\u00e4 johtuen osastolla on si-sellutehtaan ainoa sauna.<\/p>\n\n\n\n

Keitt\u00e4j\u00e4 ja apukeitt\u00e4j\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Senaikaisissa sellutehtaissa sellu keitettiin suurissa usean sadan kuution kokoisissa keittokattiloissa. Keittoprosessi tapahtui er\u00e4keittomenetelm\u00e4ll\u00e4, jossa kukin keitin valmisti vuorollaan selluer\u00e4n jatkojalostusta varten. Tehtaalla oli sen toiminta-aikana 2-4 keitint\u00e4. Keitt\u00e4m\u00f6n toiminnasta vastasi kaksi henkil\u00f6\u00e4: keitt\u00e4j\u00e4 ja apukeitt\u00e4j\u00e4. Varsinaisesta sellunkeittoprosessista vastasi keitt\u00e4j\u00e4. H\u00e4nen toimenkuvaansa kuului seurata ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 keittoprosessin etenemist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 se halutun kappaluvun tultua saavutetuksi. Apukeitt\u00e4j\u00e4 puolestaan avusti keitt\u00e4j\u00e4\u00e4 keittimien lastut\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja keittokemikaalien annostelussa sek\u00e4 keittimen tyhjennyksess\u00e4 eli puhalluksessa keiton valmistuttua. Normaalin keiton vaiheet olivat: keittimen lastut\u00e4ytt\u00f6, happot\u00e4ytt\u00f6, keittimen l\u00e4mp\u00f6tilan nosto, keitto max. 130 asteessa, kaasutus, syrj\u00e4ytys, tyhjennys eli puhallus ja keittimen mahdollinen pesu ja huolto uutta keittoer\u00e4\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n

Kuoppamies<\/h2>\n\n\n\n

Sellukeiton valmistuttua se puhallettiin keittimest\u00e4 massakuopille, jossa ns. mustan massan pesu suoritettiin suurissa sihtipohjaisissa pesukuopissa. Niiss\u00e4 massaa pestiin runsaalla puhtaalla vedell\u00e4. Si-menetelm\u00e4n heikkous oli se, ett\u00e4 syntyv\u00e4t j\u00e4tevedet meniv\u00e4t varsinkin alkuvaiheessa osaksi luontoon. Massakuopilla oli keiton puhalluksen j\u00e4lkeen eritt\u00e4in voimakas ja pist\u00e4v\u00e4 rikkipitoisten keittokaasujen k\u00e4ry. Osaston toiminnasta vastasi vuorossaan yksi mies, jonka ammattinimike oli kuoppamies.<\/p>\n\n\n\n

Sihtimies<\/h2>\n\n\n\n

Massakuopilta pesty valkaisematon selluloosa pumpattiin sihtiosastolle, jossa selluloosa siirtyi aluksi oksanerottimiin. Niiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 2% tuotannosta erotettiin oksina ja hajoamattomina lastuina. Sen j\u00e4lkeen massa puhdistettiin keskipakoislajittimin ja py\u00f6rrepuhdistimin. Osaston toiminnasta vastasi yksi mies, jonka ammattinimike oli sihtimies.<\/p>\n\n\n\n

Valkaisija ja apuvalkaisija<\/h2>\n\n\n\n

Sihtiosastolta valkaisematon selluloosa siirtyi valkaisimoon. Sulfiittiselluloosatehtaalla siirryttiin 1950-luvun puoliv\u00e4lin paikkeilla tuottamaan valkaistua si-selluloosaa. Selluloosa ei ole luonnostaan valkoista, vaan vaaleat \u00e4ris\u00e4vyt tai puhdas valkoisuus ovat monivaiheisen valkaisuprosessin tulosta. Valkaisu tarkoittaa siten massan aineosien v\u00e4rin poistamista tai muuttamista. Massan valkaisu aloitettiin sekvenssill\u00e4, jossa k\u00e4ytettiin useita per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 klooraus- ja hypokloriittivaiheita. N\u00e4ill\u00e4 kemikaaleilla voitiin tuottaa vain puolivalkaistua selluloosaa. Vasta klooridioksidin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto mahdollisti t\u00e4ysvaalean ja lujan selluloosan valmistuksen. Valkaisulaitoksen toiminnasta sellutehtaassa vastasi valkaisija ja h\u00e4nen apunaan ty\u00f6skenteli apuvalkaisija.<\/p>\n\n\n\n

Haihduttaja<\/h2>\n\n\n\n

Sellun keitossa syntyv\u00e4 j\u00e4teliemi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon orgaanisia aineita. J\u00e4teliemest\u00e4 poistettiin vett\u00e4 haihduttamalla, jolloin sen kiintoainepitoisuus saatiin nousemaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen syntynytt\u00e4 korkeakiintoainepitoista j\u00e4telient\u00e4 voitiin polttaa voimalaitoksen kattilassa. Haihduttamoa hoiti vuorossa yksi mies, jonka ammattinimike oli haihduttaja<\/p>\n\n\n\n

Myrkkymies<\/h2>\n\n\n\n

Selluloosan valkaisussa tarvittavat valkaisukemikaalit valmistettiin klooridioksidilaitoksella. Klooridioksidin valmistamiseen tarvittiin kloraattia, rikkihappoa ja rikki\u00e4. Laitoksen toiminnasta vastasi vuorossa yksi mies, jonka ammattinimike oli myrkkymies tai klooridioksidimies.<\/p>\n\n\n\n

Koneenhoitaja ja kaappimies<\/h2>\n\n\n\n

Valkaistu selluloosa kuivattiin, leikattiin ja paalattiin valmiiksi 200kg kuljetusyksik\u00f6iksi, joita nimitettiin paaleiksi. Yl\u00f6sottokonetta eli kuivauskonetta ajoi vuorossa koneenhoitaja. H\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului vastata kuivatun selluloosan laadusta ja kuivauskoneen tehokkaasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vuorossaan. Kuivauskoneen osat olivat: Kamura, I-puristin, II-puristin, v\u00e4likuivain, III-puristin, m\u00e4rk\u00e4leikkuri ja kuivauskaappi. Koneenhoitajalla oli apunaan prosessin kuivauskaappia hoitava kaappimies. Kaappimies vastasi paperitehtaan sylinterimiest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pakkaaja, saksimies, vaakamies ja k\u00e4\u00e4remies<\/h2>\n\n\n\n

Kuivattu ja arkitettu selluloosa paalattiin konesalin pr\u00e4ssill\u00e4 200kg paaleiksi. Pakkausty\u00f6 tehtiin nelj\u00e4n miehen ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa k\u00e4\u00e4remies teki varsinaisilla pakkauslinjalla ty\u00f6skenteleville kahvi- ja ruokatauot. Selluloosan pakkausty\u00f6 oli rasittavaa liukuihihnaty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6ntarkkailija<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisessa vuorossa oli kuivauskoneella k\u00e4yt\u00f6ntarkkailija. H\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului tuotetun selluloosan laadun tarkkailu ja raportointi jatkuvasti prosessista otettavien n\u00e4ytteiden avulla. K\u00e4yt\u00f6ntarkkailijat olivat jokaisessa vuorossa sellutehtaan harvoja prosessissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 naisia.<\/p>\n\n\n\n

Trukinkuljettaja<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisessa vuorossa oli yksi trukinkuljettaja, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli siirt\u00e4\u00e4 valmistettu ja paalattu selluloosa konesalista selluvarastoon.<\/p>\n\n\n\n

Vuorovaramies<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisessa vuorossa oli yksi vuorovaramies, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli toimia alueellansa sairaustapauksissa tuuraajana<\/p>\n\n\n\n

Kemikaalien vastaanottaja<\/h2>\n\n\n\n

Sellun valkaisuprosessissa tarvittavien kemikaalien vastaanotosta huolehti p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 2-3 miest\u00e4. He vastaanottivat tehtaalle kloorin, rikkidioksidin ja kloraatin.<\/p>\n\n\n\n

Paperitehdas<\/h1>\n\n\n\n

Koneenhoitaja<\/h2>\n\n\n\n

Paperinvalmistusprosessin ehk\u00e4 t\u00e4rkein ammattimies oli koneenhoitaja. H\u00e4n vastasi paperikoneen m\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4n toiminnasta ja syntyv\u00e4n paperin laadusta ja paperikoneen tehokkaasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vuoronsa aikana. Paperikoneen p\u00e4\u00e4osat olivat per\u00e4laatikko, viiraosa, puristinosa ja kuivausosa. Paperikoneen syd\u00e4n oli per\u00e4laatikko, jonka s\u00e4\u00e4d\u00f6ill\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin pitk\u00e4lle syntyv\u00e4n paperin laatuominaisuudet. Paperikoneenhoitajalla oli apunaan prosessin kuivausosaa hoitava sylinterimies.<\/p>\n\n\n\n

Sylinterimies<\/h2>\n\n\n\n

Paperikoneen kuivanp\u00e4\u00e4n toiminnasta vastasi sylinterimies. H\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului osaltaan huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 valmistuva paperi t\u00e4ytti laatuvaatimukset ja ett\u00e4 koneen kuivausosa toimi tehokkaasti. Paperikoneen kuivausosa oli usein useita kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 pitk\u00e4 suurista kuivaussylintereist\u00e4 muodostuva osa. Paperiraina kulki kiemurrellen h\u00f6yryll\u00e4 l\u00e4mmitettyjen kuivausosan sylintereiden lomitse ja samalla siit\u00e4 poistui vett\u00e4 ja paperi kuivui. Usein sylinterimies oli vuoronsa koneenhoitajan varamies.<\/p>\n\n\n\n

Rullamies<\/h2>\n\n\n\n

Tuotannossa syntynyt paperi rullattiin kuivauksen j\u00e4lkeen paperikoneessa kiinni olevalla popeksi kutsutulla rullakoneella suuriksi koko paperikoneen levyisiksi rulliksi, joita kutsuttiin tambuureiksi. Popesta ja syntyneist\u00e4 tambuureista vastasi rullamies.<\/p>\n\n\n\n

Rullakoneenhoitaja ja apulainen<\/h2>\n\n\n\n

Popelta syntyneist\u00e4 tambuureista valmistettiin pienempi\u00e4 asiakasrullia rullakoneella. Koneen toiminnasta ja syntyvien rullien laadusta vastasi rullakoneenhoitaja. H\u00e4nell\u00e4 oli apunaan rullakoneapulainen<\/p>\n\n\n\n

Sihtimies<\/h2>\n\n\n\n

Paperitehtaan sihtimies ty\u00f6skenteli Lepolaksi kutsutulla osastolla, jossa valmistettiin paperikoneella tarvittavia apuaineita ja puhdistettiin paperikoneelle menev\u00e4\u00e4 massaa ep\u00e4puhtauksista. Sihtimies my\u00f6s huolehti paperikoneen tarvitseman massan pumppauksista koneen per\u00e4laatikolle.<\/p>\n\n\n\n

Hiomo<\/h1>\n\n\n\n

Etumies<\/h2>\n\n\n\n

Kartonki- ja paperivalmistusprosessissa tarvittiin hioketta. Sit\u00e4 valmistettiin hiomoksi kutsutulla osastolla. Hioketta valmistettiin painamalla veden l\u00e4sn\u00e4ollessa kuorittuja puup\u00f6llej\u00e4 kovalla paineella py\u00f6riv\u00e4\u00e4 hiomonkive\u00e4 vasten. Hiomon tuottaman hiokkeen laadusta vuoronsa aikana vastasi hiomon etumies.<\/p>\n\n\n\n

Hioja tai puunsy\u00f6tt\u00e4j\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisessa hiomon vuorossa oli kaksi hiojaa, jotka hoitivat puiden sy\u00f6tt\u00e4misen kolmeen hiomokoneeseen. Hiojat ty\u00f6skenteliv\u00e4t vuorotellen kelkaksi kutsutussa laitteessa kahden tunnin jaksoissa. Kelkalla kolmelle hiomokoneelle menev\u00e4t puu sy\u00f6tettiin koneen sy\u00f6tt\u00f6aukolle, josta ne putosivat py\u00f6riv\u00e4n kiven p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hiontaprosessi alkoi ja uusi puuannos voitiin sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 odottamaan vuoroaan. Puut eiv\u00e4t aina kulkeneet prosessissa halutulla tavalla, vaan niit\u00e4 jouduttiin ajoittain oikomaan keksien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Traktorimies<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisessa hiomon vuorossa oli yksi traktorinkuljettaja. H\u00e4n hoiti ulkokent\u00e4lt\u00e4 puiden sy\u00f6t\u00f6n hiomon sis\u00e4lle viev\u00e4lle kuljettimelle.<\/p>\n\n\n\n

Muita ammatteja tai toimia tehtaalla<\/h1>\n\n\n\n

Vuoromestari<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisella tehtaalla vuorossa oli vuoromestari. H\u00e4n toimi vuoronsa ty\u00f6ntekij\u00f6iden esimiehen\u00e4 ja vastasi viimek\u00e4dess\u00e4 vuoronsa tuotannon laadusta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Vuoromestari oli yleens\u00e4 teknisen koulutuksen saanut teknikko.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4mestari<\/h2>\n\n\n\n

Tehtaan osaprosesseille oli usein m\u00e4\u00e4ritelty oma p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ajassa toimiva p\u00e4iv\u00e4mestari. H\u00e4n ei useinkaan ollut vuorossa olevien vuoromestarien esimies, vaan toimi n\u00e4ihin n\u00e4hden toimeksiantosuhteessa. P\u00e4iv\u00e4mestarit vastasivat alueidensa koneiden ja laitteiden tehokkaasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja niiden toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4 ja kunnossapidosta. P\u00e4iv\u00e4mestari oli yleens\u00e4 teknisen koulutuksen saanut teknikko.<\/p>\n\n\n\n

Ylimestari<\/h2>\n\n\n\n

Useille tehtaille oli m\u00e4\u00e4ritelty ylimestarin toimi. Ylimestari oli tehtaan vuoromestareiden esimies ja osallistui koko tehtaan toiminnan kehitt\u00e4miseen, tuotannon laadun varmistamiseen ja tuotantom\u00e4\u00e4rien maksimointiin. Ylimestari oli yleens\u00e4 teknisen koulutuksen saanut teknikko.<\/p>\n\n\n\n

Insin\u00f6\u00f6rikunta<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisella tehtaan osastolla oli oma insin\u00f6\u00f6rikuntansa, joka vastasi koko tehtaan tuotantom\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja taloudesta sek\u00e4 tuotannon laadusta. Ammattinimikkein\u00e4 oli t\u00e4ll\u00f6in esim. k\u00e4ytt\u00f6insin\u00f6\u00f6ri, kehitysinsin\u00f6\u00f6ri tai k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Insin\u00f6\u00f6ri oli usein teknillisest\u00e4 opistosta valmistunut opistoinsin\u00f6\u00f6ri tai teknisen koulutason opinnot suorittanut kokenut teknikko. Joskus my\u00f6s Di eli yliopistosta tai korkeakoulusta valmistunut diplomi-insin\u00f6\u00f6ri. Tehtaiden johdossa toimivat poikkeuksetta korkeakoulututkinnon suorittaneet diplomi-insin\u00f6\u00f6rit.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Suolahden ja \u00c4\u00e4nekosken verokalenteri 1968<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. \u00c4\u00e4nekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996<\/em><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    \u00c4\u00e4nekosken Pukkim\u00e4en asuntoalueen historiaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[9],"class_list":["post-110","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanekosken-tehtaat","tag-aanekosken-tehtaat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}