{"id":1067,"date":"2026-04-03T08:25:57","date_gmt":"2026-04-03T05:25:57","guid":{"rendered":"http:\/\/vaksypukkimaki.local\/?p=1067"},"modified":"2026-04-22T21:41:06","modified_gmt":"2026-04-22T18:41:06","slug":"vappunviettoa-aanekoskella-1914-1931","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/vappunviettoa-aanekoskella-1914-1931\/","title":{"rendered":"Vappunviettoa \u00c4\u00e4nekoskella 1914-1931"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-full wp-image-1068\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"190\" src=\"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/vappu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1068\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vappumarssi matkalla Rotkolan kent\u00e4lle<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sanotaan, ett\u00e4 vuodet eiv\u00e4t ole veljeksi\u00e4. Se n\u00e4kyy my\u00f6s Eemeli Salmelinin p\u00e4iv\u00e4kirjoista. Vapunp\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4 on ollut vaihtelevaa. Tavallisesti on ollut vain muutama l\u00e4mp\u00f6aste, mutta on poikkeuksiakin. Vuonna 1921 vappuna elohopea nousi 17 l\u00e4mp\u00f6asteeseen. Keiteleest\u00e4 olivat j\u00e4\u00e4t l\u00e4hteneet jo viikkoa ennen, tuomet kukkivat jo 7.5. ja 10.5. Eemeli kuuli k\u00e4en kukkuvan. Vuonna 1984 oltiin my\u00f6s aikaisessa kes\u00e4n tulossa, mutta nyt vuonna 1985 ollaan normaalista j\u00e4ljess\u00e4, mutta ei silti mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1931 vapusta Eemeli kirjoittaa: Vappu +10 +21 +19 astetta. Eritt\u00e4in kaunis p\u00e4iv\u00e4, tiet kuivat, lunta ei miss\u00e4\u00e4n, 1 1\/2 viikkoa sitten lunta tavattomasti ja kylm\u00e4\u00e4 ja nyt kes\u00e4. Jo 4.5. on lehti tullut hiirenkorvalle. Suuria eroja on ollut my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n vapunvietossa \u00c4\u00e4nekoskella. Ennen kansalaissotaa paikkaa ik\u00e4\u00e4n kuin haeskeltiin. Juhlia pidettiin ulkona Rinneaholla ja Kelhosten purolla. Salmelinin mukaan esim. vuonna 1914 on tehty k\u00e4velyretki Rinneaholle. Mukana oli n. 450 henke\u00e4. Mukana oli my\u00f6s mielenosoituskulkue, jota valokuvaaja Hyv\u00f6nen jo muutaman kerran kuvasikin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Vappujuhla Rotkolan kent\u00e4ll\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">I maailmansodan vuosina ty\u00f6v\u00e4enluokan j\u00e4rjest\u00e4ytymisen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 alettiin vappujuhlaa viett\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 Suolahden ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen kanssa Rotkolan kent\u00e4ll\u00e4. Sama tapa toistui 1920-luvulla useina vuosina. Esim. l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 vappuna 1921 on marssittu Rotkolaan, mutta kaksi vuotta my\u00f6hemmin ei kulkueita ollut lainkaan, kun oli moskakeli. Muutakin negatiivista Eemeli sille vapulle kirjasi. Maidon hinta oli noussut 1,75 markasta kahteen markkaan. Puolentunnin palkan se litralta maksoi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen uusi lippu oli sent\u00e4\u00e4n vappuna 1921 p\u00e4iv\u00e4juhlassa ty\u00f6v\u00e4entalon katolla. Ahti K\u00e4rkk\u00e4inen oli juuri aloittamassa uraansa \u00c4\u00e4nekosken kunnankirjurina, kun edellinen kunnankirjuri Kallio oli murhattu mustasukkaisuusdraaman p\u00e4\u00e4tteeksi. Pari vuotta aikaisemmin Kallion murhannut Eerolan talon is\u00e4nt\u00e4 Ilmari Honkonen oli ampunut sotilaskiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 ty\u00f6v\u00e4entalon katolla liehuvia ammattiosastojen lippuja. My\u00f6hemmin h\u00e4n hyvitykseksi tempauksistaan lahjoitti ty\u00f6v\u00e4entalon tontin ty\u00f6v\u00e4enyhdistykselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lippukiista oli my\u00f6s vappuna 1931. Vappukulkue n. 700 henke\u00e4 oli kulkenut ty\u00f6v\u00e4entalolta vanhalle asemalle ja sielt\u00e4 uuden kansakoulun tontille ilman lippuja, koska viranomaiset olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet, ett\u00e4 kulkueessa on oltava valtakunnan lippu ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksell\u00e4 ei sellaista ollut. Sellainen oli kyll\u00e4 koulun kent\u00e4lle hankittu. Eemeli kertoo: Ja toisen lipun toivat omalla vastuullaan Robert Huovelin ym. N\u00e4in lapualaisetkin osallistuivat ty\u00f6v\u00e4en vappujuhlaan. V\u00e4ke\u00e4 oli tuhannen henke\u00e4 ja puhujana mm. \u00c4\u00e4nekosken osuuskaupan johtaja Jussi Savolainen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Vappu 1915 ja 1918<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eemelin vapuista oli poikkeuksellisin 1918. Juuri vapun edell\u00e4 Eemelin onnistui p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois Suolahden Kukkulalta valkoisen vallan vankileirilt\u00e4 sukulaistensa avulla. Eemeli p\u00e4\u00e4si pari viikkoa monia vankeja aikaisemmin Ruokolahteen sukulaisilleen maaorjuuteen. N\u00e4in voi sanoa, sill\u00e4 h\u00e4nen palkkansa meni valtiolle. Ensi kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Eemeli tutustui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maatalon t\u00f6ihin kaivamalla ojaa ja tekem\u00e4ll\u00e4 aitaa. El\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin juhlaa, kun p\u00e4\u00e4si s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tapaamaan vaimoaan, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n saunassa ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mahansa t\u00e4yteen. Yksitoikkoisuus, n\u00e4lk\u00e4, t\u00e4it ja ainainen v\u00e4kivallan uhka j\u00e4iv\u00e4t taakse. Pettuakin Eemeli p\u00e4\u00e4si maistamaan k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n viikonvaihteessa Kovalankyl\u00e4lt\u00e4 keskustassa todella huono-osaisten luona.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vappuna 1915 s\u00e4\u00e4 oli ollut vaihteleva. Edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli satanut lunta 10-15 cm, mutta se alkoi sulaa pois, kun vappuna satoi vett\u00e4 ja r\u00e4nt\u00e4\u00e4. L\u00e4mmint\u00e4 ei tosin ollut kuin 2-5\u00b0C. Saha ja tehdas k\u00e4viv\u00e4t ja ei tehty mielenosoitusretki\u00e4. Lumi ja r\u00e4nt\u00e4 olivat esteen\u00e4, mutta my\u00f6s se, ett\u00e4 muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin sahav\u00e4ki oli sanottu kaikki irti 2-3 viikon kuluttua. Maailmansota aiheutti menekkivaikeuksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6v\u00e4entalolla vappua juhlittiin iltamilla. Eemeli uudisti teett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 puvun ja suutari Lepp\u00e4selt\u00e4 ostamansa vaasalaiset paksupohjaiset patiinit laittamalla ne ensi kerran p\u00e4\u00e4lleen iltamiin Hiljansa kanssa menness\u00e4\u00e4n. Pukuunsa Eemeli oli laittanut kolmen viikon palkan ja kenkiin reilun viikon palkan. Iltamissa oli kosolti yleis\u00f6\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4 oli Virkistysmatka. Sodasta huolimatta ei ollut tanssirajoituksia. Vasta klo 2.30 iltamat olivat loppuneet. Kolmea tytt\u00f6\u00e4 Eemeli ahkerammin tanssitti. Hiljalleen ja Tilda P:lle h\u00e4n oli lahjoittanut ostamansa vappumerkit.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading subtitle\">Vappu 1927<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seurava p\u00e4iv\u00e4 oli sunnuntai. Eemeli oli kuljeskellut pieness\u00e4 porukassa enonsa opastamana tehtaassa melkein joka paikassa. Sill\u00e4 retkell\u00e4 Hilja oli jo pudottanut vappuneulansa. Ty\u00f6v\u00e4entalollakin Eemeli oli ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 kolmiloikkaa hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta silti oli yh\u00e4 levoton mieli. Joskus vappuun on liittynyt suurta suruakin. Vuoden 1927 vapunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskella haudattiin Huiman ja puuty\u00f6v\u00e4en ammattiosaston nuori aktiivi Paavo Kankainen, joka kuoli Eemelin arvelun mukaan keuhko- ja munuaistautiin. 20-vuotias vainaja oli jo syksyst\u00e4 saakka sairastellut. Sairaus oli alkanut itsepintaisena kuumeena kuten keuhkotaudin kuvaan kuuluu. Hugo Taavi Rahkonen laski Huiman seppeleen vainajan haudalle. Eemeli luki ty\u00f6toverien nauhat:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><i>\u201dNuku Paavo nurmen alla, nuku unta rauhaisaa, siel&#8217; levon l\u00f6ysit nuori rinta mullan alla rauhassa.\u201d<\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Surusaattueessa Yrj\u00f6 Kihlberg kantoi mustalla verholla p\u00e4\u00e4llystetty\u00e4 Huiman lippua. Mukana oli paljon huimalaisia. Hautajaiset pidettiin V\u00e4yrysell\u00e4. Ilmakin oli surullisen kolea + O-3\u00b0C ja v\u00e4h\u00e4n satoi luntakin. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen vappukulkue l\u00e4hti kohta hautajaisten j\u00e4lkeen Ty\u00f6v\u00e4entalolta, k\u00e4vi vanhalla asemalla ja tuli takaisin. Ilmeisesti huono s\u00e4\u00e4 ja surujuhla latisti tunnelman, kun Eemeli on hyvin lyhyesti asiasta raportoinut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"subtitle wp-block-paragraph\">L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list refer\">\n<li>Sis\u00e4-Suomen lehti 29.4.1985, Taisto Poikonen<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanotaan, ett\u00e4 vuodet eiv\u00e4t ole veljeksi\u00e4. Se n\u00e4kyy my\u00f6s Eemeli Salmelinin p\u00e4iv\u00e4kirjoista. Vapunp\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4 on ollut vaihtelevaa. Tavallisesti on ollut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[73,70,71,72],"class_list":["post-1067","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kertomuksia","tag-eemeli-salmelinin-tarinoita","tag-rotkola","tag-vappu","tag-vappumarssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1067"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3707,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067\/revisions\/3707"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1067"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1067"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaksy.com\/pukkimaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1067"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}