Valokuvia – Vesiliikenne

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

  • Varppaaja ja myöhemmin hinaaja Äänekoski I, Tiira sekä matkustajalaiva Keitele. Se rakennettiin Wahlin konepajalla Varkaudessa 1878. Aluksen mitat olivat 20,7 x 3,7 x 1,2 m. Laivan tilaaja oli maanviljelijä Kalle Piilonen Äänekoskelta. Kuvassa Äänekoski I Keiteleellä vuonna 1946.
  • Äänekoski I Keiteleellä.
  • Äänekoski-höyrylaiva katolla päällikkö Erik Hirvonen.
  • Äänekoski-höyrylaiva satamassa.
  • Kuhnamo I:sen laiva- ja uittomiehiä noin vuonna 1940.
  • Kuhnamo I ohjaamassa tukkilauttaa Kotakennäänsillan eteläpuolella Laajaniemen edustalla.
  • Hinaaja Äänekoski II Keiteleellä.
  • Höyrylaiva hinaa halkolastissa olevaa proomua Keiteleellä.
  • Proomun halkolastin purkua Suolahden satamassa.
  • Höyrylaivoja Äänekosken satamassa Äänejärvellä 1920-luvulla. Vasemmalla on matkustajalaiva Äänekoski ja sen takana sivuttain Suolahti sekä hinaaja Alku. Oikealla matkustajalaiva Keitele.
  • Höyrylaiva Alku. Oikealla kapteeni Airola.
  • Tervahöyry Ahti Neiturin kanavalla.
  • Hinaaja Aura Kalliolahden sahan rannassa 1930.
  • Keitele höyrylaiva vuonna 1910. Henkilöt vasemmalta Otto Jokinen, Kalle Kajander ja Emil Kautto.
  • Keitele-höyrylaiva miehistöineen
  • Keitele-höyrylaiva ja konginkaalaisten kirkkomatka.
  • Keitele-höyrylaiva Matilanvirralla ankkurissa.
  • Keitele-höyrylaiva vetää halkolastissa olevia proomuja.
  • Hinaaja Äänekoski IV Neiturin kanavassa tukkilautan kanssa 1962 tai 1963.
  • Äänekoski IV miehistöä vuonna 1964.
  • Metsäliiton hinaaja Äänekoski I Karttuselällä vuonna 1964. Alus oli ennen nimeltään Keitele.
  • Höyrylaiva Heikin konemestari Matti Pulkkinen 1950-luvulla.
  • Koivutukkien niputusta Konnevedellä vuonna 1956.
  • Keitelettä pitkin Suolahden satamaan tulleiden tukkien lastaus junavaunuihin 1940-luvulla tapahtui paljolti naistyövoimalla.
  • Valto Laitinen halkojen lastauksessa Suolahden satamassa.
  • Luotsialus Keitele Makkaralahdessa vuonna 1956.
  • Hinaaja Heikki Harkinselällä vuonna 1959.
  • Pietiläisen konepaja Suolahdessa noin vuonna 1916.
  • Tyhjiä proomuja hinaajan perässä Keiteleellä 1950-luvulla.
  • Halkojen lastausta proomuun Peiponlahdessa vuonna 1937.
  • Toimi-laiva Suolahdessa.
  • Toimi-laiva Keiteleellä.
  • Hinaaja Uurastaja Suolahden satamassa 20.9.1989.
  • Matkustajalaiva Wiitasaari halonotossa.
  • Matkustajalaiva Viitasaari satamassa.
  • Matkustajalaiva Viitasaari Viitasaaren satamassa.
  • Hinaaja Mänttä III.
  • Matkustajalaiva Ylä-Keitele lähdössä Viitasaarelta vuonna 1934.
  • Matkustajalaiva Ylä-Keitele rakenteilla Pumppuniemessä vuonna 1907.
  • Matkustajalaiva Ylä-Keitele yläkansi rakennettuna.
  • Raakapuun hankinta ja kaukokuljetus tehtiin vielä 1970-luvulla osittain uittamalla vesistöjä pitkin. Tästä syystä Äänejärvellä tarvittiin vielä silloin hinauskalustoa.
  • Tukkilautta hinaajan matkassa kohti Äänekosken tehtaita.
  • Tukkiniput nostettiin Äänejärvessä olevalla nosturilla vedestä ja kuljetettiin junalla tehtaalle.
  • Uudempi nippunosturi vesilaitoksen kupeessa.
  • Tukkinippuja tulossa Äänekosken tehtaalle 1962.
  • Ne puut, joita Äänekosken tehtaat eivät voineet käyttää ja jotka olivat eteläisempien tehtaiden ostamia, uitettiin Kuhnamosta edelleen Kapeekosken ja Luijankosken kautta Laukaan puolelle ja sieltä Päijänteelle. Kuvassa Einari Kautto (vas.) ja Tyyne Hirvonen sekä Toini Hiironen ja Lauri Kankainen vahtimassa Luijankosken vonkapaikalla keväällä 1933.
  • Armas Parkatti keluveneessä tukkeja varppaamassa Kuhnamon Savilahdessa keväällä 1936. Venettä käytettiin Kuhnamolla myös pienten tukkilauttojen hinaukseen.
  • Kymin Uittoyhdistyksen miehiä Kuhnamo-hinaajan kannella 1940-luvun lopulla Kotakennäänsalmessa. Miehistöön kuuluivat silloin Alpo Kautto, Jaakko Penttinen, Olavi Hassinen ja Kalle Oksanen. Yhdistys uitti vesistön kaiken puutavaran, josta Aänekoskelle tuleva puu eroteltiin Keiteleellä ja Saarijärven reitillä.
  • Miehiä purkamassa tukkisumaa Äänekosken tehdasalueen uittorännissä vanhan kartonkikonehallin vierellä 1920-luvun keskivaiheilla. Ränniä pitkin uitettiin Keiteleen puut ohi tehtaan voimalaitoksen. Tukkiränni kulki osan matkaa voimalaitoskanavan alla. Kosken alapuolella etelään menevät puut oli jälleen niputettava lautoiksi.
  • Laivamiehiä ja lastaajia Äänekosken laivarannassa 12.4.1936. Taustalla näkyy proomuja, joilla rahdattiin lähinnä halkoja. Proomu oli halkojen kuljetuksessa erittäin käyttökelpoinen, sillä se kulki matalassakin vedessä, ja voitiin siis jättää lastattavaksi lähelle rantaa. Lastattaessa alukseen rakennettiin maalta lastaussilta, jota pitkin puut työnnettiin kottikärryjen tapaisilla rattailla ruumaan. Laivarannassa halot purettiin samalla tavalla.
  • Naiset pinoamassa halkoja eli listimässä sormiaan tehtaan halkovarastolla Äänejärven rannassa vuonna 1932. Halot tuotiin halkovarastolta käyttökohteisiin kuvan hevosvetoisilla vaunuilla. Naiset pinosivat halot kahdeksan metrin korkuisiin pinoihin ja työtä riitti, sillä tehtaalla poltettiin tuohon aikaan vuosittain noin 40000 pinokuutiometriä puuta.
  • Höyrylaiva Keitele kesällä 2005 Keitele-Regatassa.
  • kuva1352
  • kuva1353
  • kuva1354
  • kuva1355
  • kuva1356
  • kuva1357
  • kuva1358
  • Työväkeä Kuhnamon kiramon luikulla. Luikulla ohjattiin eri kokoa olevat puut kiramon kautta joko sahalle tai hiomolle.
  • Varppaaja Kuhnamo I Kotakennäänsalmella.

Luitko myös tämän?

Scroll to Top