Valokuvia – Ramin kortit

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

  • Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie ns. Pässinrata valmistui vuonna 1900. Ratalinjan pituus oli 9,25 km, minkä lisäksi pääteasemilla oli sivuraiteita runsas kilometri. Radan Äänekosken päähän, Hiskinmäen asuntoalueen eteläpuolelle rakennettiin heti vuosisadan alussa Äänekosken ensimmäinen rautatieasema. Kuvassa juna lähdössä Äänekosken asemalta. Asema on junan oikealla puolella oleva valkoinen rakennus. Taustalla Hiskinmäen asuntoalueen taloja. Asemarakennus jouduttiin myöhemmin siirtämään paikaltaan Suolahti-Haapajärvi radan rakentamisen aikana.
  • Äänekoskea 1900-luvun alussa. Vasemmassa reunassa kartonkitehtaan ja voimalaitoksen rakennuksia. Oikeassa reunassa virran itärannalla jakokunnan mylly ja sen takana länsirannalla 1899-1900 vaiheilla valmistunut isännöitsijän asunto ja myöhemmin tehtaan klubi. Kartonkitehtaan takana näkyy hieman Pukkimäellä sijainneen Topian eli virallisemmin Uudentalon rakennuksia. Kuvan keskellä peltolla kulkee Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie ns. Pässinrata valmistui, joka valmistui vuonna 1900.Sen ratalinjan pituus oli 9,25 km, minkä lisäksi pääteasemilla oli sivuraiteita runsas kilometri.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko ennen sotia. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko ennen sotia. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko 1940-luvulla. Kirkon suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakensi pyhäjärveläinen Samuli Tuoriniemi. Tukkipuu kirkon rakentamista varten saatiin lahjaksi Mämmenniemen kruununmaalta ja sitä tarvittiin kaikkiaan 2350 runkoa. Puutavara toimitettiin jäitten lähdön jälkeen uittamalla Keitelettä pitkin Äänejärven rantaan. Kirkon kivityöt eli lähes 140 porakiven louhimisen, muotoilun ja paikalle tuomisen hoiti pylkönmäkeläinen yrittäjä Erkki Manninen. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistuneen puukirkon alttaritaulu. Sen maalasi vuosisadan alussa kuulu suomalainen erityisesti alttaritauluihin erikoistunut taidemaalari Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (1837-1916). Äänekosken puukirkko ja sen alttaritaulu tuhoituivat täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko. Sen alttaritaulun maalasi vuosisadan alussa kuulu suomalainen erityisesti alttaritauluihin erikoistunut taidemaalari Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (1837-1916). Saarnastuoli on tiettävästi saarijärveläisen Matti Kuneliuksen (1854-1921) käsialaa. Äänekosken puukirkko ja sen alttaritaulu tuhoituivat täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken vuonna 1907 valmistunut puukirkko. Sen alttaritaulun maalasi vuosisadan alussa kuulu suomalainen, erityisesti alttaritauluihin erikoistunut taidemaalari Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (1837-1916). Saarnastuoli on tiettävästi saarijärveläisen Matti Kuneliuksen (1854-1921) käsialaa. Äänekosken puukirkko tuhoitui täysin tuhopoltossa 15.7.1968.
  • Äänekosken keskustaan lähelle kirkkoa valmistui vuonna 1876 viljamakasiini. Rakennus purettiin 1960-luvulla ja sen hirsistä tehtiin Mämmensalmelle kesäkirkko. Maa-aluen Mämmensalmella omisti ennen Pohjan talon poika lehtori Aulis Kautto. Hän lahjoitti sen Äänekosken seurakunnalle.
  • Äänekosken keskustaan lähelle kirkkoa valmistui vuonna 1876 viljamakasiini. Rakennus purettiin 1960-luvulla ja sen hirsistä tehtiin Mämmensalmelle kesäkirkko. Maa-aluen Mämmensalmella omisti ennen Pohjan talon poika lehtori Aulis Kautto. Hän lahjoitti sen Äänekosken seurakunnalle.
  • Äänekosken keskustaan lähelle kirkkoa valmistui vuonna 1876 viljamakasiini. Rakennus purettiin 1960-luvulla ja sen hirsistä tehtiin Mämmensalmelle kesäkirkko. Maa-aluen Mämmensalmella omisti ennen Pohjan talon poika lehtori Aulis Kautto. Hän lahjoitti sen Äänekosken seurakunnalle.
  • Äänekosken tehtaiden tulovesikanavia. Kanavien rakenteen perusteella kuva lienee 1920-luvulta. Vasemmanpuoleinen kanava johti vesiturbiineille, jotka kehittivät tarvittavan voiman tehtaan käyttämiseen. Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät kanavakäytävän reunassa ja etuosassa olleet lussit. Niillä voitiin tarvittaessa säätää turbiineille tulevan veden virtausta ja jopa tyhjentää tulokanava vedestä kokonaan. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vanhaa koskiuoman pohjaa.
  • Äänekosken tehtaita ja keskustaa 1950-luvulla. Kuvassa etuvasemmalla Mannilan rakennuksia ja sen yläpuolella virran itärannalla sulfiittisellutehdas ja kemiallisen rakennuksia. Virran takana kartonki- ja paperitehdas. Taustalla Pukkimäen ja Piilolanniemen aluetta. Kuvan oikeassa alareunassa Insinöörinmäen rakennuksia ja niiden yläpuolella puinen yhteiskoulu sekä Hiskinmäen asuntoalue. Hiskinmäen silta on jo rakennettu samoin kuin hiljattain purettu Osuuskaupan rakennus Viiskulmassa.
  • Äänekosken tehtaita ja keskustaa 1950-luvulla. Etuoikealla vuonna 1929 Kuhnamon rannalle valmistunut sahalaitos. Kuvan vasemmassa yläreunassa oleva Laajalahden asutusalue samoin kuin oikeassa yläreunassa näkyvä Markkamäen alue ovat jo alkaneet syntyä. Vielä tuohon aikaan tehdasaluetta piiritti varsin idyllinen maalaismaisema moninaisine viljelyksineen.
  • Sulfiittisellutehdasta 1940-luvun alkupuolelta. Oikeassa reunassa alkuperäinen puurakenteinen tuotevarasto ja sen vasemmalla puolella konesali, lajittelu, keittämö sekä happotorni. Keskellä sulfiitin kuorimon rakennuksia. Kuvasta näkyy selvästi miten korkeat ja jyrkät olivat ennen koskiuoman alajuoksun itäpuolen seinämät.
  • Äänekosken kuohuja vapaana 1900-luvun alussa.
  • Äänekosken tehtaat aivan 1900-luvun taitteessa. Vasemmalla kartonkitehdas, voimalaitos ja hiomo. Korkean savipiipun vasemmalla puolella on käsin tehtyjen arkkien kuivaukseen käytetty 30 metriä korkea kuivauskanaali. Kuvaukseen menevät arkit ripustettiin silloin käsin vaunuun, jolla ne siirrettiin kuivauskanaaliin sisälle. Kuivuneet arkit poistettiin myöhemmin kanaalista vaunun avulla ja pakattiin maailmalle lähettämistä varten. Kuivauskanaali purettiin myöhemmin voimalaitoksen laajennuksen tieltä 1920-luvulla. Oikealla konttorirakennus vartiokoppeineen. Kuva on otettu ennen vuotta 1906 eli aikaan ennen paperikoneen rakentamista Äänekoskelle. Kartonkituotannon määrä 1900-luvun alussa vaihteli paljon, mutta oli kokoluokaltaan kuitenkin huomattavasti alle 5000 tn vuosi.
  • Äänekosken kuohuja vapaana 1900-luvun alussa. Kuvassa kosken takana näkyvä tehtaan johtajan asunto ja myöhemmin tehtaan klubi valmistui 1899-1900 paikkeilla. Koski oli vapaana kuohuessaan kalaisa ja siitä pyydettiin kaloja mm. erilaisten koskeen rakennettujen pyydysten avulla.
  • Äänekosken kuohuja vapaana vuonna 1907. Taustalla virran itärannalla ollutta Hiskinmäen rakennuskantaa. Hiskinmäki oli ensimmäinen Äänekoski Oy:n työntekijöilleen rakennuttama asunto-alue. Alueen rakennukset valmistuivat aivan 1800-luvun lopulla.
  • Sulfiittiselluloosatehtaan rakennustyömaata loppuvuodesta 1936. Etualalla konesali, taustalla lajittelu ja massakuopat. Korkein osa takana on muodostumassa oleva keittämö. Tehtaan rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 1936 ja vuoden lopussa pääosa rakennuksista oli saatu jo vesikattovaiheeseen. Tehtaan suunnittelukapasiteetti oli alussa 40 000 valkaisematonta kuusisulfiittia vuodessa.
  • Äänekoski Oy:n ensimmäinen saha valmistui syyskuussa vuonna 1899 Äänejärven itärannalle. Saha tuhoutui rajussa tulipalossa 24.9.1905. Uusi saha Kuhnamon rannalle kosken alajuoksulle valmistui vasta vuonna 1929. Oikealla taustalla näkyy vuonna 1947 tuhoutunut palokunnantalo ja Hiskinmäen asuntusaluetta.
  • Äänekoski Oy:n puumassa- ja kartonkitehdasta aivan 1900-luvun alussa kosken itärannalta kuvattuna. Kuvan keskellä on kaksikerroksinen kartonkikonehalli sekä sen takana näkyy höyryvoimalaitos savupiipuineen. Savupiipun vieressä on 30-metriä korkea massa-arkkien kuivaukseen käytetty kuivauskanaali. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy höyryvoimalaitoksen puulaanin sivua. Kartonkitehtaan tuotanto kuljetettiin maailmalle koskiuoman yli kulkevaa kapearaiteista rautatietä pitkin. Tämä kuva on otettu ennen vuotta 1926, jolloin höyryvoimalaitokselle rakennettiin laajennus ja samalla muurattiin korkeampi 78-metrinen savupiippu kuvassa näkyvän vanhan savupiipun etupuolelle. Kartonkitehdashallin takana näkyy Klubirakennuksen tornimaista kattoa ja siitä oikealla kansanopiston rakennus aivan koskiuoman varrella. Kosken itärannalla oli vielä tähän aikaan Mannilan peltoja ja niittyjä risuaitoineen.
  • Vuonna 1961 käyttöönotetun sulfaattiselluloosatehtaan rakennuksia. Kuvan keskellä lastusiilot ja siitä oikealla keittämö. Sen takana pesuosasto ja valkaisulaitos. Kuvan vasemmalla reunassa glaubersuolavarasto ja siitä oikealla soodakattilalaitos.
  • Vuonna 1923 yhtiölle valmistui uusi konttorirakennus koskiuoman länsirannalle. Kuvassa kivityömiehiä konttorirakennuksen työmaalla.
  • Tämä kuva ajoittuu aivan 1900-luvun alkuun. Siinä nähdään vasemmalla vanhan kartonkitehtaan rakennus ja sen takana vanha voimalaitos savupiippuineen. Käsintehtyjen arkkien kuivaukseen käytetty kuivauskanaali on savupiipusta hieman vasemmalle. Kuvan oikeassa reunassa on Äänekoski Oy:n konttorirakennus. Molemmissa kuvan rakennuksista on paljon vielä tänäkin päivänä tunnistettavia piirteitä.
  • Sulfiittisellutehtaan rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 1936 ja vuoden lopussa pääosa rakennuksista oli saatu jo vesikattovaiheeseen. Yhtiöllä oli tarkoituksena saada tehdas käyntiin vuoden 1937 aikana, mutta laitetoimittajien työtaistelut hidastivat päälaitteistojen asennusta ja siksi ensimmäiset koekeitot saatiin keittämöltä ulos vasta joulukuun alkupuolella. Kuvassa tehtaan keittämön rakennustyömaata. Taustalla muodostumassa olevan lajittelun ja konesalin rakenteita.
  • Kemiallisen tehtaan rakennuskantaa 1950-luvulla. Sulfiittispriitehdas käynnistyi sota-aikana 1942 ja kemiallisen tehtaan rakentaminen seuraavana vuonna 1943. Etualalla ilmeisesti sulfiitin keittohapposäiliöitä. Oikealla ylhäällä Hiskinmäen 1960-luvun puolivälissä purettu yhteiskoulun puurakennus.
  • Äänekosken tehtaat 1930-luvulla. Vasemmalla oleva kivinen ja kuiva koskiuoma valjastettiin 1950-luvun lopulla sulfaattisellutehdaan yhdeydessä.
  • Äänekoskea 1900-luvun alussa. Virran takana oleva tehtaanjohtajan asunto rakennettiin noin vuonna 1900. Se on toiminut myöhemmin yhtiön klubima ja Äänekosken museona. Etualalla olevilla patorakennelmilla säädettiin veden virtausta tehtaan turbiinikanavassa. Tämä oli tärkeätä siksi, että alkuaikoina yhtiön kartonkikoneen voimanlähde oli vesivoiman pyörittämä valta-akseli.
  • Äänekoski Oy:n pääkonttori siirtyi Tampereelta Äänekoskelle vuonna 1907. Alkuun konttorina toimi kartonki- ja paperitehtaan vieressä ollut vanha konttorirakennus. Vuonna 1923 yhtiölle valmistui kuvassa vasemmalla oleva uusi konttorirakennus. Koskiuoman ylittävä silta vei Äänekoskelta itäänpäin Hiskinmäen kautta nykyiseen Suolahteen. Siltaa kutsuttiin Valkoiseksi sillaksi vastapainoksi hieman ylempänä olleelle Punaiselle sillalle. Lieko nimityksissä ollut jotakin poliittista vaikutinta. Kuvassa oikealla noin vuonna 1900 valmistunut tehtaanjohtajan asunto.
  • Äänekoski Oy:n pääkonttori siirtyi Tampereelta Äänekoskelle vuonna 1907. Alkuun konttorina toimi kartonki- ja paperitehtaan vieressä ollut vanha konttorirakennus. Vuonna 1923 yhtiölle valmistui kuvassa vasemmalla oleva uusi konttorirakennus. Koskiuoman ylittävä silta vei Äänekoskelta itäänpäin Hiskinmäen kautta nykyiseen Suolahteen. Joskus esimerkiksi viikonloppuisin, kun vedenkulutus tehtaalla väheni, saatettiin laskea lusseista vettä vanhaan koskiuomaan.
  • Äänekoski Oy:n tehdasaluetta ehkä 1930-luvulla. Yhtiön klubin torni purettiin 1950-luvun alussa.
  • Äänekoski Oy:n tehdasaluetta ehkä 1930-luvulla. Yhtiön klubin torni purettiin 1950-luvun alussa. Valkoisen sillan itäpäässä virran rannalla sijaitsi ennen Äänekosken ensimmäinen tori. Siitä muistona kuvan oikeassa reunassa olevat myyntikojut.
  • Punainen silta ja taustalla Äänekosken tehtaita. Ennen Hiskinmäen sillan valmistumista 1950 hiskinmäkeläiset kulkivat keskustaan Punaisen sillan ja sen jatkeen Kinttukujan kautta.
  • Valkoinen silta ja kuiva koskiuoma 1950-luvulla.
  • Äänekosken tehtaiden vuonna 1923 valmistunut konttorirakennus.
  • Äänekosken tehtaiden vuonna 1923 valmistunut konttorirakennus.
  • Äänekosken tehtaita 1940-luvulla.
  • Äänekosken tehtaita 1940-luvulla.
  • Äänekosken tehtaita 1950-luvulla.
  • Keitele purki vetensä Häränvirran kautta Äänejärveen ja siitä Äänekosken kautta Kuhnamoon.
  • Sulfiittiselluloosatehtaan happotorni.
  • Sulfiittiselluloosatehtaan happotorni.
  • Sulfiittiselluloosatehtaan happotorni.
  • Äänekosken maamerkkeinä olivat vuosikymmenten ajan happotorni ja vanhan voimalaitoksen vuonna 1926 valmistunut savupiippu.
  • Äänekosken tehtaat 1960-luvulla. Oikeassa reunassa BW-laitos, keskellä sulfiittisellutehdas ja oikeassa reunassa kemiallisen tehtaan rakennuksia.
  • Äänekosken tehtaat 1950-luvulla. Koskiuoman rakentaminen käynnistyi 1950-luvun lopulla sulfaattisellutehtaan myötä. Keskellä kuvassa vanha tukkiränni, jota pitkin Äänejärvessä varastoidut tukit uitettiin Kuhnamon rannalla olleelle sahalle.
  • Äänekosken tehtaat 1960-luvulla. Keskellä kuvassa vanha tukkiränni, jota pitkin Äänejärvessä varastoidut tukit uitettiin Kuhnamon rannalla olleelle sahalle.
  • Äänekosken tehtaat 1960-luvulla. Oikeassa reunassa sulfaattisellutehtaan rakennuksia ja vasemmalla BW-voimalaitos.
  • Sulfiittisellutehdas 1930-luvun lopussa.
  • Sulfiittisellutehdas ja kemiallinen 1950-luvulla.
  • Sulfaattisellutehdas 1960-luvulla.
  • Äänekosken vanhaa koskiuomaa 1940-luvulla. Vasemmalla kuvassa kemiallisen tehtaan rakennuksia.
  • Luijankoski ja kalanpyydyksiä.
  • Häränvirtaa.
  • Häränvirtaa.
  • Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven etelärannalla.
  • Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven etelärannalla.
  • Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven etelärannalla.
  • Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven etelärannalla.
  • Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven etelärannalla.
  • Häränkurkku ja Äänejärvi.
  • Ensimmäinen saha Äänekoskella toimi Kuhnamon Nimismiehenrannassa. Sen rakensi Kalle Piilonen ja se käynnistyi vuonna 1882. Äänekoski Oy:n ensimmäinen saha valmistui Äänejärven rannalle syyskuussa 1899. Se tuhoutui rajussa tulipalossa 24.9.1905. Kuvan oikeassa reunassa höyrylaiva Äänekoski.
  • Häränvirtaa. Keitele purkaa vetensä Häränvirran kautta Äänejärveen ja siitä Äänekosken kautta Saarijärven reitin laskujärveen Kuhnamoon.
  • Vappumarssi Valkoisella sillalla vuonna 1926. Samaisena vuonna tehtaiden vesivoimalaitosta uudistettiin, kaksiluokkainen koulurakennus Honkolan koululle valmistui Huutomäen palstalle ja Väinö Pirinen tuli Äänekosken apteekkariksi.
  • Polkupyöräilijöitä Äänekosken keskustassa.
  • Valkoinen silta ja Hiskinmäen asutusaluetta Äänekosken itärannalla 1920-luvulla
  • Hietamankosken tukkiränni tulvii.
  • Vanha Koivukuja.
  • Todennäköisesti Mämmenkoski ja sen mylly.
  • Äänekosken keskustaa 1940-luvulla.
  • Äänekosken vuonna 1928 valmistunut sairaala Pukkimäen itäreunalla.
  • Kotakennääntien eteläreunaa ehkä 1960-luvun taitteessa.
  • Viiskulmaan valmistui postitalo vuonna 1952 entisen Kotisuon reunalla.
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin kivitalo valmistui Viiskulmaan vuonna 1939 ja sitä vastapäätä ollut Osuusliikkeen rakennus vuonna 1951. Viimeksimainittu purettiin kesällä 2015.
  • Kirkonmäkeä nykyisen Mikonpuiston päiväkodin vaiheilta.
  • Hiskinmäen maatiesilta valmistui vuonna 1950. Sen alla virran yli kulki ennen ns. Punainen silta.
  • Soihtusilta eli rautatien ylittävä maantiesilta Viiskulmassa valmistui 1952. Sen reunalla oli ennen Paasivuoren kioski. Taustalla entisen Eerolan talon rakennus.
  • Äänekosken keskustaa. Taustalla vuonna 1929 valmistunut poliisitalo eli putkala.
  • Vuonna 1950 valmistunut Hiskinmäen maantiesilta. Oikeassa reunassa näkyy hieman Hiskinmäen perinteisen yleisen saunan kattoa.
  • Tärttämäki ja Tärttälahtea Kuhnamon Kusikalliolta kuvattuna. Keskellä Kannanniemi, jossa Lindströmin sisarukset asuivat pitkään.
  • Kuhnamoa Tärttämäen päältä Kusikallion suuntaan.
  • Mämmenniemi ja Risusaari.
  • Kuhnamoa Kapeenkosken vaiheilta.
  • Tärttämäki ja Tärttälahti Ahkion suunnasta.
  • Maisema Kuhnamolta. Ei ole tietoa paikasta. Tunnistaako joku paikan?
  • Äänekosken Keskuskatua ehkä 1960-luvulta. Vasemmassa reunassa entinen Kantolan kaupparakennus. Nykyisin paikalla on City-marketin liikerakennus.
  • Äänekosken Keskustaa 1900-luvun alussa kirkontornista kuvattuna.
  • Näkymä Kotakennäänsillalta Kuhnamon yläjuoksun suuntaan. Kuvan keskellä näkyy entisen Topian talon maalla ollut ns. Lypsykallio. Uusi Tärttämäen silta tulee aikanaan ylittämään järven siltä kohdin.
  • Vuonna 1931 valmistunut pieni Kotakennäänsalmen silta eli Pankkisilta.
  • Vuonna 1931 valmistunut pieni Kotakennäänsalmen silta eli Pankkisilta.
  • Vuonna 1953 valmistunut Mämmensalmen silta 4-tiellä.
  • Kolmen sillan panoraama. Hiskinmäen maantiesilta, Punainen silta ja Äänekoski-Suolahti rautatiesilta.
  • Kolmen sillan panoraama. Hiskinmäen maantiesilta, Punainen silta ja Äänekoski-Suolahti rautatiesilta.
  • Valkoinen silta ja taustalla Äänekoski-Suolahti rautatiesilta. Normaalilevyinen rautatie Äänekoskelta Suolahteen valmistui sota-aikana 1942.
  • Neljän sillan panoraama: Valkoinensilta, Äänekoski-Suolahti rautatiesilta, Punainen silta ja Hiskinmäen maantiesilta.
  • Vuonna 1931 valmistunut pieni Kotakennäänsalmen silta eli Pankkisilta.
  • Padottu Äänekoski ja sen kulttuurimaisemaa vuosikymmenien ajalta.
  • Vuonna 1931 valmistunut Kotakennäänsalmen pieni silta eli Pankkisilta.
  • Vuonna 1931 valmistunut Kotakennäänsalmen pieni silta eli Pankkisilta.
  • Vuonna 1953 valmistunut Mämmensalmen vanha silta.
  • Kuhnamoa Tärttämäen päältä.
  • Tärttämäki ja Tärttälahtea. Oikeassa reunassa Kannanniemi.
  • Tärttämäki ja Tärttälahtea. Vasemmassa reunassa Hapankivet.
  • Äänekosken Kotakennääntietä entisen Matkahuollon lähettyviltä vuonna 1961. Paikkakunnan maamerkit happotorni ja vanhan voimalaitoksen savupiippu olivat tuolloin vielä pystyssä. Kuvassa keskellä oleva postitalo oli rakennettu 1952 ja oikeassa reunassa olevat kerrostalot myöskin 1950-luvun aikana. Hirven hotelli, linja-autojen huoltotilat ja tallit, jotka jäävät kuvan vasemman reunan taakse, valmistuivat 1939. Matkahuollon rakennus eli lättähattu purettiin uuden S-marketin tieltä keväällä 2008. Matkahuollon kohdalla oli ennen soinen ryteikkö, jonka kautta kulkivat pitkospuut Pukkimäeltä työväentalolle päin. Alue siistiytyi, kun kauppalan rautatiepysäkki ja linja-autoasema valmistuivat 1950-luvun puolivälissä
  • Äänekosken keskustaa nykyisen Viiskulman paikkeilta. Vasemmassa reunassa kahvila Kumpu.
  • Äänekosken keskustaa Koulunmäen Louhenkadulle päin.
  • Keitelettä Mämmen kesäkirkon rannasta.
  • Äänekosken yhteiskoulun puurakennus Hiskinmäellä. Rakennus purettiin uuden koulurakennuksen tieltä 1960-luvulla.
  • Äänekosken yhteiskoulun puurakennus Hiskinmäellä. Rakennus purettiin uuden koulurakennuksen tieltä 1960-luvulla.
  • Äänekosken yhteiskoulun puurakennus Hiskinmäellä. Rakennus purettiin uuden koulurakennuksen tieltä 1960-luvulla.
  • Äänekosken keskustaa nykyisestä Viiskulmasta pohjoiseen. Vasemmassa reunassa Osuusliikkeen rakennusta.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus. Taustalla 1957 valmistunut koulun laajennus.
  • Vuonna 1931 valmistunut Äänekosken kansakoulurakennus. Taustalla 1957 valmistunut koulun laajennus.
  • Vuonna 1957 valmistunut kansakoulun laajennus Koulunmäellä.
  • Koulunmäen koulukeskus 1960-luvulla.
  • Äänekosken entinen vanhainkoti Piilolanniemessä.
  • Ilmeisesti Piilolan talo Piilolanniemessä.
  • Piilolanniemeä sulfiitin happotornista kuvattuna.
  • Piilolanniemeä sulfiitin happotornista kuvattuna.
  • Äänekosken keskustaa.
  • Hiskinmäkeä ilmeisesti sulfiitin happotornista kuvattuna.
  • Kotakennääntie 1960-luvulla.
  • Viiskulma todennäköisesti 1950-luvun lopussa.
  • Äänekosken ensimmäinen tavaratalo Sokos Ala-Keitele valmistui 1960-luvun alussa. Sen reunalla toimi legendaarinen Korona-baari.
  • Äänekosken keskustan purettua rakennuskantaa. Halosen liikerakennus purettiin K-market Niskasen tieltä. Siinä toimi aikoinaan mm. valokuvausliike, kirjakauppa, Väri ja tapetti, huonekaluliike sekä Litmasen sähköliike.
  • Sokos Ala-Keitele oli Äänekosken ensimmäinen tavaratalo. Se valmistui 1960-luvun alussa.
  • Hirven liikerakennus valmistui vuonna 1937.
  • Hirven liikerakennus valmistui vuonna 1937.
  • Hirven liikerakennus valmistui vuonna 1937.
  • Hirven liikerakennusta laajennettiin useaan kertaan sen valmistumisen 1937 jälkeen.
  • Äänekosken matkahuolto eli lättähattu valmistui 1954. Se purettiin S-marketin tieltä vuonna 2008. Taustalla työväentalo, jonka rakentamisen aloitti Sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys vuonna 1904.
  • Äänekosken matkahuolto eli lättähattu valmistui 1954. Se purettiin S-marketin tieltä vuonna 2008.
  • Säästöpankin rakennus Äänekosken keskustassa valmistui poliisiputkan pohjoispuolelle vuonna 1929.
  • Säästöpankin rakennus Äänekosken keskustassa valmistui poliisiputkan pohjoispuolelle vuonna 1929.
  • Äänekosken keskustaa nykyisen torin paikkeilta 1950-luvulta. Vasemmassa reunassa KOP:n talo, joka valmistui vuonna 1950.
  • Yhdyspankin liikerakennus valmistui vuonna 1939.
  • Äänekosken keskustan liikerakennuksia. Etualalla Säästöpankin vuonna 1939 valmistunut rakennus ja sen takana Apran eli apteekin ja rautakaupan vuonna 1952 valmistunut rakennus. Niiden välissä oleva KOP:n talo valmistui vuonna 1950.
  • Äänekosken keskustan liikerakennuksia. Etualalla Säästöpankin vuonna 1939 valmistunut rakennus, jota on laajennettu ja korotettu myöhemmin. Sen takana Apran eli apteekin ja rautakaupan vuonna 1952 valmistunut rakennus. Niiden välissä oleva KOP:n talo valmistui vuonna 1950. Taustalla vasemmalla vuonna 1961 valmistunut Kauppakatu 22 eli ns. Lompsalinnan rakennus.
  • Yhdyspankin vuonna 1939 valmistunut kivinen rakennus.
  • Kotakennääntietä Äänekosken keskustassa 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa.
  • Muhlunniemen päärakennus Koivistossa.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvulla.
  • Hiskinmäen sillalta Äänejärvelle päin 1960-luvun alkupuolella. Kuva otettu ennen vuotta 1968, jolloin Äänekosken kirkko tuhoutui tulipalossa.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvulta.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvulta.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvulta.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvulta.
  • Äänekosken tehtaat Hiskinmäen sillalta 1970-luvulla.
  • Äänekosken siltoja 1970-luvulta. Taustalla perinteinen Hiskinmäen sauna.
  • Kotakennäänsalmen sillat. Vanha silta valmistui vuonna 1931 ja suurempi 1960-luvun alussa.
  • Äänekosken virran kolme siltaa: Rautatiesilta, Punainen silta ja Hiskinmäen maantiesilta.
Scroll to Top