Valokuvia – Pukkimäki kesällä 2014

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

  • Nimismiehen ranta Piilolanniemessä. Paikalla oli uimaranta vielä 1960-luvun alussa. Myöhemmin Kuhnamo-järvi saastui pahoin ja uiminen alueella kiellettiin. Nykyisin järvi on puhdistunut niin hyvin, että aivan rantamaalle on tullut asutusta ja uiminenkin on taas mahdollista. Taustalla näkyy Salakan kalliot sekä Mykätin kukkula.
  • Nimismiehen rantaa Forsvikin lahdesta etelään päin.
  • Nimismiehen rannasta Forsvikin lahdeen päin.
  • Koivukujaa uuteen terveyskeskukseen päin. Vasemmalla talon B304 etusivua. Terveyskeskusta vastapäätä on Lidlin parkkipaikka.
  • Pukkimäen kantatalona pidetty Uusitalo Nro3 eli Topia on purettu 1980-luvulla. Talo ehti olla paikallaan Pukkimäen keskellä lähes 200-vuotta. Sen paikalla on nykyisin kaksi pienkerrostaloa.
  • Topian talo on purettu 1980-luvulla. Sen paikalla on nykyisin kaksi pienkerrostaloa, joista takimmainen sijaitsee melko tarkasti vanhan Topian paikalla. Oikeassa reunassa näkyy talon B302a eteläsivua.
  • Kuhnamontietä saunanrannan suuntaan. Kuvan vasemmalla puolella oli ennen talvisin luistinrata. Se toimi kesäisin pallokenttänä. Kuvan oikeassa reunassa liikennemerkin takana oli yhtiön vesiposti, josta käytiin juomassa vettä urheilurientojen lomassa.
  • Kuhnamon tieltä Lustigin ja Flyktmanin kaupan suuntaan. Ennen autolla ajettava leveä tie on muuttunut kapeaksi kevyenliikenteenväyläksi. Monen alapukkimäkeläisen lapsen ja nuoren koulutie kulki tästä ennen kohti kansakoulua. Valopylvään takana sijaitsi joskus yhtiön leivintupa.
  • Kuhnamon tieltä etelän suuntaan. Kuvan oikeassa reunassa olevan piharakennuksen paikalla oli ennen talon B315 koillisnurkka. Talon koillispäässä asuivat ensin Rantalat ja sitten Kalle Hänninen. Viereisellä nurkalla asui Hjalmar Lindeman perheineen ja sittemmin Ojalat. Sitten tulivat Saaret ja Tousa-Maija sekä Usko Rautiainen. Myöhemmin talon luoteispään yläkertaa asutti Esteri Virtanen poikansa Raunon kanssa ja heidän alakerrassaan asuivat Hyytiäiset. Viereisellä koillisnurkalla asui Ahosen perhe ja myöhemmin Unti Laukkanen perheineen. Hän hukkui Keiteleelle. Talon eteläpuolen kaakkoisnurkalla asuivat Helvi ja Väinö Vänskä ja sittemmin ainakin Kari Sormunen perheineen. Heidän vierellään lounaisnurkalla asuivat Martti Seeskorpi perheineen ja sitten Veikko Hännisen perhe sekä myöhemmin vielä Mauno Tuulensuu perheineen.
  • Näkymä talon B316 kohdalta länteen. Talojen B315 ja B316 paikalle on rakennettu jo vuosia sitten rivitaloryhmä. Pohjoispuolella talossa asuivat aikoinaan Adiel eli Aati Nurmi perheineen ja sitten Matti Kovanen sekä Pajusen kuusilapsinen perhe. Eteläpuolella taloa asuivat Taavetti Rautiainen ja sittemmin Kauko Lahtinen ja Otto Mäkisen perhe. Myöhemmin talon luoteispäässä asuivat Eero ja Tyyne Åkerlund ja sitten Uuno Hännisen perhe. Koillispuolella asuivat Unti Laukkanen, Ahosen perhe sekä Antti Koposen perhe. Eteläpäässä lounasnurkan yläkerrassa asui Seija Haavisto ja hänen jälkeensä vielä ainakin Leo Vainikainen perheineen. Alakerrassa asui Uuno Hänninen perheineen sekä myöhemmin Ismo Vartevan perhe. Kaakkoisnurkalla asuivat ensin Kaukometsät sitten Tauno Leppänen perheineen ja lopulta Paanasen perhe.
  • Näkymä talon B316 kohdalta etelään suuntaan. Lammasaidan paikalla, kuvan oikeassa reunassa, sijaitsi ennen talo B317. Lampaat ovat siten palanneet pukkimäelle ainakin osittain lähes 100-vuoden jälkeen. Pohjoispuolella talossa asuivat Julius Närhi ja sittemmin Kautto-niminen mies, jolla oli poikia Aarne ja Pauli sekä August Sipponen ja Eric Carlson. Talon eteläpuolella asuivat Liimataiset sekä sittemmin Tiitiset. Perällä asuivat vielä Hytöset ja heidän jälkeensä Hyytiäiset. Myöhemmin talon pohjoispään koillisnurkalla asuivat Lassi ja Helvi Sipponen perheineen. Heidän jälkeensä nurkalle muutti Arvi Nyyssönen, joka oli keittäjänä sellutehtaalla. Nurkan yläkerran asunnossa asui Toivo ja Kaisa Savelan perhe. Talon pohjoispään luoteisnurkan alakerrassa asuivat Toivo ja Jenny Laukkasen perhe. Heidän muutettua lähellä Piilolanniemeä sijainneeseen Ränssin taloon nurkalle muutti Sipposen perhe samasta talosta. Sipposten yläkerrassa asui Nupsu-Matiksi kutsuttu mies Tyyne-vaimonsa kanssa. Talon eteläpään kaakkoisnurkalla asui ainakin Aulis Honkosen perhe, jonka vaimo Liisa oli monta vuotta työssä Kuhnamon saunan kassalla ja sitemmin saunottajana. Viereisellä eteläpään lounaisnurkalla asuivat ensin Mäkiset ja sitten Arvo Kivi perheineen.
  • Keskelle Alapukkimäkeä talojen B310 ja B311 paikalle on raivattu lasten leikkikenttä. Talossa B310 asuivat Evert Kautto, Onni Parkkonen, Eetu Kauppinen sekä Otto Niemen suurperhe. Myöhemmällä ajalla talon luoteisnurkalla asui ainakin Rahkosen Sulo perheineen. Sulolla oli puujalka ja mopolla ajaessaan hän piti sitä suorana edessä. Heidän naapurinaan samalla puolella taloa asui Samuli Kauton perhe. Talon eteläpään kaakkoisnurkalla asuivat ainakin Manströmit ja heillä naapurina samalla puolen taloa alakerrassa Paavo ja Tuovi Honkosen perhe. Honkosten yläkerrassa asui yksinäinen naisihminen Irene Rautiainen, joka oli vuosikymmeniä työssä si-selluloosatehtaalla käytöntarkkailijana.
  • Näkymä talojen B317 ja B311 välistä pohjoiseen. Talossa B311 asuivat Mäkiset ja samalla paikalla myöhemmin Puttosen perhe ja sitten vielä Niskalat. Sen jälkeen juoksijanakin tunnettu Leo Lehto. Edelleen talossa asuivat sivutoiminen teurastaja Nike Sorri ja Otto Hiekkala perheineen. Myöhemmin talon luoteisnurkalla asui Ampe Vainikainen perheineen ja heidän naapurinaan koillisnurkalla Kinnuset. Talon eteläpään kaakkoisnurkalla asuivat ainakin Ahoset ja heillä naapurinaan samalla puolella taloa Otto Hiekkalan poika Heikki Hiekkala perheineen.
  • Tällä paikalla sijaitsi ennen Alapukkimäen talo B317.
  • Lähes alikasvillisuuteen peittynyt talon B316 pihakivi kertoo menneestä ajasta ja elämästä Pukkimäellä.
  • Näkymä talon B316 kohdalta etelän suuntaan. Alempana kuvan vasemmassa reunassa oli ennen talon B317 länsireuna ja oikeassa reunassa talo B320. Jälkimmäisessä asuivat pohjoispäässä taloa Matti Paatela, jonka vaimo Ida möi kotikaljaa. Seinän takana asuivat Niemelät ja Tiihoset. Eteläpäässä asuivat Lehikoiset ja samalla paikalla myöhemmin vaatturi Nyrönen. Lounaisnurkalla asuivat lisäksi Kaupit. Matikaiset ja Leväset ovat myös asuneet talossa. Myöhemmin talon eteläpäässä asuivat Honkoset ja Alpo Kumpulainen perheineen sekä koillisnurkalla Pentti Tourunen äitinsä kanssa. Luoteisnurkalla yläkerrassa asui Olavi Oksanen perheineen ja heidän alakerrassaan Matti ja Pirkko Koivu kuuden poikansa kanssa. Oksaset muuttivat myöhemmin Raumalle. Koillisnurkalla yläkerrassa asui Väinö Kautto perheineen ja alakerrassa ensin Hyytiäiset ja myöhemmin Väyryset. Talo B320 poikkesi yläkerran rakenteidensa puolesta paljon muista Pukkimäen taloista. Muistikuvan mukaan kynttilästä syttynyt tulipalo vaurioitti sen yläkerran asuntoja siinä määrin, että talon yläosan huoneistot piti rakentaa uudelleen. Talon B320 rakenne-ero muihin Pukkimäen keltaisiin taloihin verrattuna näkyi selvästi.
  • Näkymä talon B316 kohdalta etelän suuntaan. Alempana kuvan vasemmassa reunassa oli ennen talon B317 länsireuna ja oikeassa reunassa talo B320. Jälkimmäisessä asuivat pohjoispäässä taloa Matti Paatela, jonka vaimo Ida möi kotikaljaa. Seinän takana asuivat Niemelät ja Tiihoset. Eteläpäässä asuivat Lehikoiset ja samalla paikalla myöhemmin vaatturi Nyrönen. Lounaisnurkalla asuivat lisäksi Kaupit. Matikaiset ja Leväset ovat myös asuneet talossa. Myöhemmin talon eteläpäässä asuivat Honkoset ja Alpo Kumpulainen perheineen sekä koillisnurkalla Pentti Tourunen äitinsä kanssa. Luoteisnurkalla yläkerrassa asui Olavi Oksanen perheineen ja heidän alakerrassaan Matti ja Pirkko Koivu kuuden poikansa kanssa. Oksaset muuttivat myöhemmin Raumalle. Koillisnurkalla yläkerrassa asui Väinö Kautto perheineen ja alakerrassa ensin Hyytiäiset ja myöhemmin Väyryset. Talo B320 poikkesi yläkerran rakenteidensa puolesta paljon muista Pukkimäen taloista. Muistikuvan mukaan kynttilästä syttynyt tulipalo vaurioitti sen yläkerran asuntoja siinä määrin, että talon yläosan huoneistot piti rakentaa uudelleen. Talon B320 rakenne-ero muihin Pukkimäen keltaisiin taloihin verrattuna näkyi selvästi.
  • Kuvan rivitalon alapuolella sijaitsi ennen Alapukkimäen talo B316.
  • Pukkimäkeä halkoi ennen pohjoinen-etelä -suunnassa kuusi hiekkatietä nykyisen Terveyskadun ja Lönnrotinkadun välisellä alueella. Kuvan poluksi kaventuneen tielinjan oikealla puolella sijaitsi ennen talot B316 ja B317 ja vasemmalla puolella talo B320.
  • Kuvan oikeassa reunassa on ketjumänty ja sen takana sijaitsi ennen talojen B316 ja B317 välissä ollut piharakennus.
  • Tällä paikalla sijaitsi ennen talon B317 eteläinen puoli piharakennuksineen.
  • Pässinradan linja kohti Kuhnamon kiramoa on hävinnyt lähes kokonaan. Radan kulkureitin voi kuitenkin löytää, jos vain osaa etsiä oikeasta paikasta. Kuva on ratalinjalta suunnilleen Laanin tietämiltä kohti Kiramoa.
  • Pässinradan linja kohti Kuhnamon kiramoa on hävinnyt lähes kokonaan. Radan kulkureitin voi kuitenkin löytää, jos vain osaa etsiä oikeasta paikasta. Kuva on ratalinjalta suunnilleen Laanin tietämiltä kohti sairaalaa. Kuten kuvasta näkyy Pukkimäelle syntyy myös uutta rakennuskantaa pikkuhiljaa.
  • Näkymää vanhan ratalinjan päästä Sinkkirannan suuntaan. Järvi on nykyisin puhdistunut niin hyvin, että Sinkkirannassakin voi jo yli 30-vuoden jälkeen uida.
  • Korkean kiramon alue Kuhnamon rannalta on muutettu vehmaaksi puistoksi, jota reunustaa valaistu kevyenliikenteen väylä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Sinkkirannan laitureita ja siitä ylöspäin kuvassa on hiomonkivien rypäs.
  • Tässä kaikki mitä on jäljellä ennen niin suositusta talvileikkien paikasta Laanista.
  • Korkean Kiramon rakenteista on jäljellä enää saviseen rantaveteen juntattujen paalujen jäänteitä ja kivisten ukkoarkkujen pohjia.
  • Kiramon puuosien kiinnitykseen käytettiin aikanaan vahvoja takovalmisteisia rautanauloja. Tälläisiä löytöjä saattoi ennen tehdä Kuhnamon rannoilta vähällä etsimisellä.
  • Näkymää Forsvikin lahdesta sairaalan suuntaan. Oikeassa reunassa vanhusten palvelutalo, siitä vasemmalle näkyy osittain vanhan laboratorion päätyä. Kävelytien yläpäässä olevan rivitalon kohdalla oli ennen Ränssin talo ja sen oikealla puolella Onkisen talo.
  • Uutta rakennuskantaa pukkimäellä. Kuvan kerrostalo on rakennettu vuonna 2013 entisen Mustantien päälle lähelle vanhaa sairaalaa.
  • Heikkilänsaari Forsvikin lahdesta päin.
  • Korkean kiramon ranta-aluetta Piilolanniemestä päin. Taustalla näkyy Sinkkirantaa.
  • Korkean kiramon ranta-aluetta halkoo nykyisin itä-länsi suunnassa vehman kevyenliikenteen väylä.
  • Sinkkirantaa Laajaniemen suuntaan. Ranta oli 1960-luvulle saakka suosittu uimaranta Pukkimäellä. Kuhnamo saastui sen jälkeen niin pahoin, että ranta oli uimakelvoton lähes 30-vuotta. Nykyisin ranta-alue on kunnostettu ja järvessä voi taas uida.
  • Sinkkirantaa Piilonniemen suuntaan. Ranta oli 1960-luvulle saakka suosittu uimaranta Pukkimäellä. Kuhnamo saastui sen jälkeen niin pahoin, että ranta oli uimakelvoton lähes 30-vuotta. Nykyisin ranta-alue on kunnostettu ja järvessä voi taas uida. Sinkkirannan nimi tulee todennäköisesti siitä, että alueella sijainneen korkean kiramon kiramovaunua liikuteltiin ennen suuren käsikäyttöisen vinssin ja pitkien vaijereiden avulla. Vielä 1960-luvun lopulla rannalla oli ruostunut vinssi ja pitkiä ruosteisia vaijerinpätkiä.
  • Paperi- ja kartonkitehtaissa käytettiin valmistusprosessissa puuhioketta. Tuotetta valmistettiin painamalla veden läsnä ollessa puita nopeasti pyörivää hiomonkiveä vasten. Käytössä kivet kuluivat ja jossakin vaiheessa ne vaihdettiin uusiin. Vanhat käytöstä poistetut kivet kuljetettiin Pikku-Pässillä Kiramon rantaan ja kipattiin järveen. Kiviä kertyi vuosikymmenten aikana suuri joukko ja ne olivat Pukkimäen lasten mieluista leikkipaikka. Myöhemmin lähes kaikki hiomonkivet käytettiin Saunanrannan aallonmurtajan rakenteissa. Muutama kivi jätettiin rannalle muistoksi ja malliksi menneestä ajasta.
  • Saunanrannan laivatelakan viereltä kulki ennen kapea polku kohti saunarakennusta. Nykyisin polku on peittynyt rantakasvillisuuden ja puuston alle. Polun linja kulki kuvan keskellä olevan venetelakan vasemmalta puolelta. Alueen rantaviivaa on siirretty useita metrejä järven suuntaan. Yhtiön makasiinirakennus sijaitsi kuvan oikean reunan ulkopuolella.
  • Matalan Kiramon rakennelmat alkoivat veneen takaa kohti Laajaniemeä. Kuvan etualalla näkyy vielä joitakin pohjaan juntettujen Kiramon paalujen jäänteitä. Vasemmassa reunassa näkyy vierasvenesataman aallonmurtajan reunaa. Lähes kaikki alueen hiomonkivet on sijoitettu rakennelman sisälle sitä tukemaan.
  • Kuhnamon rantaa saunan alapuolelta. Valaistu kevyenliikenteenväylä alkaa Kuhnamon saunarakennuksen viereltä ja jatkuu Piilolanniemeen saakka. Vasemmassa reunassa vierasvenelaituri.
  • Onnelanmäen pientaloalue on hävinnyt kokonaan ja sen tilalle on syntynyt suuri kerrostalojen lähiö.

Luitko myös tämän?

Scroll to Top