Valokuvia – Kirkonkylän keskustaa

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

  • Keskusta-aluetta
  • Kerttu Eiramon talo vuodelta 1908. Talo oli alunperin ollut Maria Piilosen omistuksessa, mutta se joutui myöhemmällä ajalla Kerttu Eiramon omistukseen. Hän piti rakennuksessa kangaskauppaa 30-vuotta. Talo purettiin uusien liikerakennusten alta 1978.
  • Äänekosken kansanopisto Äänejärven länsirannalla aivan koskiuoman yläpäässä 1900-luvun alussa. Keski-Suomen Kansanopisto aloitti toimintansa 1.11.1894 ja sen ensimmäisenä rehtorina toimi pastori Kaarlo Kerkkonen. Suolahteen Keski-Suomen opisto siirtyi vuonna 1912, jolloin arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema opistorakennus valmistui. Opiston ensimmäinen rakennus Äänekoskella purettiin myöhemmin sen jäätyä aivan Äänekoski-Suolahti maantien sillan kupeeseen.
  • Äänekosken Kauppakatua 1920-luvulla Piilolaan päin.
  • Kauppakatua Viiskulmaa kohti 1940-luvulla.
  • kuva1375
  • Kauppakatua Kummun Maijan kahvilan liepeiltä.
  • Kauppakatua noin vuonna 1950. Kuvassa keskellä putkala ja sen takana matkahuolto. Etuvasemmalla Osuuskassan rakennus. Pankki siirtyi Äänekoskelle 1946 toimittuaan ennen sitä Honkolassa.
  • Kauppakatua Piilolanniemeen päin.
  • Kauppakatua ja Kummun Maijan kahvila vasemmalla.
  • Kauppakatua.
  • Keskuskatua Viiskulmasta päin 1910-luvulla.
  • Äänekosken keskustaa 60-vuotta sitten. Keskuskujan talot ovat Sopenperä, Ahonen, Keurulainen ja Elovaara oikealla puolella tietä sekä Ylönen ja Kyyrö vasemmalla puolella tietä.
  • Äänekosken keskustaa vuoden 1936 aikoihin. Tien vasemmalla puolella on meijeri ja Keskimaan myymälä. Kaukana horisontissa häämöttää vaalea Eerolan talo. Tien oikealle puolelle sijoittuvat Kummun Maijan kahvila, Kuutin kahvila. Komeassa puutalossa on myös mm. Äänekosken Osuuskaupan sekatavaraosasto, kivitalossa mm. ruoka- ja jalkineosastot sekä yläkerrassa ravintola.
  • Äänekosken Kotakennääntietä entisen Matkahuollon lähettyviltä vuonna 1961. Paikkakunnan maamerkit happotorni ja vanhan voimalaitoksen savupiippu olivat tuolloin vielä pystyssä. Kuvassa keskellä oleva postitalo oli rakennettu 1952 ja oikeassa reunassa olevat kerrostalot myöskin 1950-luvun aikana. Hirven hotelli, linja-autojen huoltotilat ja tallit, jotka jäävät kuvan vasemman reunan taakse, valmistuivat 1939. Matkahuollon rakennus eli lättähattu purettiin uuden S-marketin tieltä keväällä 2008. Matkahuollon kohdalla oli ennen soinen ryteikkö, jonka kautta kulkivat pitkospuut Pukkimäeltä työväentalolle päin. Alue siistiytyi, kun kauppalan rautatiepysäkki ja linja-autoasema valmistuivat 1950-luvun puolivälissä
  • Äänekosken ensimmäinen apteekkirakennus lähellä tehtaan paloasemaa. Talon katolla ollut torni purettiin myöhemmin. Äänekosken ensimmäinen apteekkari oli Rudolf Strandman 1908-1926, joka toimittuaan ensin vähän aikaa Eerolassa rakennutti apteekkirakennuksen tehtaalle menevän tien varrelle lähelle Viiskulmaa. Toinen apteekkari oli Väinö Pirinen, sitten Martti Lappalainen, Raakel Pitkänen, Reijo Salonen, Aune Soininen, Jyrki Tolvanen ja nykyinen apteekkari on Marianne Enäkoski.
  • Viiskulmasta tehtaan paloasemaa kohti kulkeva koivukuja. Tienpätkän varrella oli kolme taloa, joista Viiskulmaa lähinnä oleva on vieläkin pystyssä. Ennen siinä asui pitkään konemestari Gustafssonin perhe ja myöhemmin sähköteknikko Bjårs. Nykyisin talossa on ÄU:n toimisto. Keskimmäinen talo oli apteekkari Strandmanin rakennuttama apteekkirakennus, jossa 1920-luvulta lähtien asui yhtiön henkilökuntaa. Kolmas tien varrella ollut talo oli vuonna 1907 valmistunut Äänekosken Osuuskaupan talo, jossa myös myöhemmin asui yhtiön toimihenkilöitä.
  • Äänekosken ensimmäinen taksitolppa sijaitsi Matkailijakoti Puuraan menevän kujan varrella 1937. Seuraavana vuonna se siirrettiin silloisen torin reunalle lähelle nykyistä Nordean rakennusta. Kolmas taksiasema sijaitsi Kuntalan edustalla vastapäätä Pohjoismaiden yhdyspankin 1939 rakennettua liikerakennusta. Kuvassa Yhdyspankin rakennusta ja sen ympäristöä vuonna 1940.
  • Äänekosken nykyistä keskusta-aluetta keväällä 1921. Kasvimaalla työskentelee Hiskinmäen koulun toinen luokka. Tien vasemmalla puolella Piilosen,Kolarin ja Lappalaisen talot sekä Siistosen leipomo ja jyvämakasiini. Oikealla puolella Rutapellon takana Lindströmin ja Tammelinin talot sekä vanha, vuonna 1907 valmistunut puukirkko, jonka suunnitteli Yrjö Blomstedt.
  • Äänekosken keskustaa nykyisten liikennevalojen tietämiltä etelän suuntaan 1930-luvulla. Etuvasemmalla oleva rakennus on Kummun Maijan kahvila. Taustalla näkyvä vaalea rakennus on 1928 valmistunut Äänekosken sairaala ja sen vasemmalla puolella nykyinen Piilolan päiväkodin rakennus. Oikeassa reunassa ovat nykyisen Terveyskadun varrella olevat kiviset tehtaan virkailijoille rakennetut pienkerrostalot. Alunperin ne rakennettiin yksikerroksisiksi, mutta myöhemmin niihin tehtiin myös yläkertaan asunnot. Topian pellolla nykyisen Lidl'n kaupparakennuksen paikalla on heinäpelto ja siitä vasemmalle nykyisen Kalle Piilosen patsaan tietämillä sijaitsi hyvä vesilähde, josta mm. Topialaiset kävivät hakemassa juomavetensä. Kummun kahvila hävisi Viiskulmasta 1940-luvun lopussa, jolloin rautatien ja postitalon rakentaminen muuttivat aluetta. Postitalo valmistui entisen Kotisuon reunamaalle 1952 ja rautatien ylittävän Soihtusillan vihkijäisiä vietettiin 14.7.1952.
  • Punainen silta lähti Hiskinmäen saunan kupeelta ja päättyi vinosti virran ylitettyään länsirannan männikkörinteelle. Punaisen sillan jälkeen keskusta-aluetta kohti noustiin Kinttukujaa pitkin. Yläpäästään se jakaantui kahteen osaa: Oikeaa haaraa pitkin kuljettiin Wessmanin kaupalle ja toista haaraa pitkin pääsi Kuntalan ohitse Viiskulman laitaan. Kinttukujan eteläisellä puolella oli kuusiaita, jonka takana oli tehtaan puutarha ja vähän kauempana tehtaan klubi. Virran takana kuvan oikeassa reunassa on vanha rautatieaseman rakennus. Se oli myöhemmällä ajalla tehtaiden käytössä ja siellä pidettiin mm. erilaisia koulutustilaisuuksia. Rakennusta kutsuttiin myöhemmin puhekielessä Tenttukerhoksi. Siitä vasemmalle päin rivissä ovat 1900-luvun vaiheen tietämillä rakennetut Hiskinmäen asuinrakennukset. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Hiskinmäen saunaa ja siitä oikealle veturitallit ja niiden edessä lussit, joista pieni palanen on säilynyt aina näihin päiviin saakka.
  • Valion maitoasema Hotelli Hirven lähellä Pukkimäellä. Toiminta siirtyi Rotkolaan vuonna 1953 ja sen jälkeen rakennus toimi mm partiolaisten kämppänä.
  • Vuodelta 1952 olevassa kuvassa vasemmalla on Kuutin kahvila, sitten uusi ja vanha osuuskauppa sekä Yhdyspankki. Puinen osuuskaupan rakennus oli entinen Elovaaran kauppatalo, jonka osuuskauppa oli ostanut tehtaan läheltä muutettuaan. Toisessa osuuskaupan rakennuksessa oli ravintola, joka kulki lempinimellä Osula tai Polsu. Talojen välissä kadun varrella oli vanhanaikainen bensanjakelutankki. Osuuskaupan uudemman talon päädyn takaa meni kuja Puuran matkustajakotiin. Yhdyspankin talo valmistui talvisodan alla 1939. Rakennuksen katutasossa oli erikokoisia liikehuoneistoja ja sen eteläpuolella pankin pääoven vieressä oli Alkon myymälä. Vanhat, puiset rakennukset purettiin melko pian kuvan ottamisen jälkeen.
  • Etualalla oleva poliisiasema rakennettiin kunnan lahjoittamalle tontille vuoden 1930 tietämissä. Siihen aikaan Äänekoskella oli nimismiehenä 1922 virkaan tullut Erkki Seppä. Hän asui Piilolanniemen Nimismiehenrannassa olevassa talossa, jossa toimi siihen aikaan myös nimismiehen kanslia. Äänekoskella poliiseina ennen vanhaan ovat toimineet mm.: Emil Ristonen, Niilo Kauppi, Viljam Saren, Aarne Vilkman eli Viestivirta, Vääriskoski-niminen ja Matti Hämäläinen. Putkalan rakennus purettiin Osuusliike Ala-Keiteleen eli Sokoksen uudisrakennuksen alta. Putkalan takana oleva rakennuksessa oli matkahuolto.
  • Kuorma-autokeskus aloitti toimintansa Hirven kiinteistössä. Autoilijoiden tukikohtaa ruvettiin nimittämään Kikkalaksi. Se aloitti toimintansa 1950-luvun alkupuolella. Kuvassa oleva rakennelma tehtiin Pukkimäelle melko tarkalleen Yhteistaloa vastapäätä. Siinä oli tasattu piha-alue, jossa oli kuorma-autojen tankkaus. Rakennuksesta tehtiin kuorma-auton keulan näköinen. Myöhemmin rakennus hinattiin suunnilleen nykyisen kaupungintalon kohdalle. Kikkalalta vapauduttuaan rakennuksessa piti peltisepän verstastaan Unto Blom. Kikkala jatkoi toimintaansa GULF-huoltamon yhteydessä sen valmistuttua lähelle 4-tietä. Myöhemmin sille rakennettiin nykyiset toimitilat Rautatienkadun ja Äänekoskentien välille.
  • Äänekosken vuonna 1928 valmistunut sairaala Pukkimäellä.
  • Sisäkuva Äänekosken postitoimistosta, jossa postinhoitaja neiti Ilma Westling istuu kirjaamassa lähetyksiä, apunaan postineiti Lönnblad. Postineiti Tiitinen leimaa kirjeitä.
  • Äänekosken ensimmäinen puhelinkeskus sijaitsi Piilolanniemessä. Kuvassa vasemmalla keskuksenhoitaja Tilda Heljo. Ovella seisoo talon omistaja Elli Aura poikansa Maurin kanssa.
  • Vesijohtoputket tehtiin ennen halkaisemattomista ja kuorimattomista mäntytukeista. Tukkien läpi porattiin pitkällä käsiporalla reikä ja päihin tehtiin pykällys liitosta varten. Halkeaminen estettiin laittamalla vanteet tukkien ympärille. Vesijohtoputkia tekivät aikanaan ainakin August Tuominen ja Juho Liimatainen.
  • Talvella 1958-59 rakennettiin tehtaan insinöörien käyttöön kerrostaloa Kotakennääntien alkupäähän postin rakennusta vastapäätä. Talo tunnettiin myöhemmin kutsumanimellä Älylä.
  • Onni Lukkarisen suutarinverstas Käpänmyllyn talossa Viiskulmassa. Seisomassa Kalle Emil Blomberg, jolla oli samassa talossa puusepänverstas. Koneen takana Onni Lukkarinen, jonka Hilda-vaimo toi perheelle lisätuloja Äänekoski Osakeyhtiön palvelijana. Käpänmylly-niminen talo sijaisti entisen postitalon ja radan välissä.
  • Hiskinmäen sauna ja pesutupa.
  • Äänekosken mylläri Otto Leinonen tyttärensä ja vaimonsa Marian kanssa päteenteossa 15.7.1918.
  • Räätäli Taavetti Hännisen perhettä. Kuvassa vasemmalta tytär Ida, Taavetti, Arttu, Siiri, Sylvi, äiti Hilma, Aini ja Helmi. Kaksi vanhinta poikaa Valpas ja Vihtori ovat kuvaushetkellä jo muuttaneet Kanadaan.
  • Salmelinin paja nykyisen kaupungintalon edustalla.
  • Häränvirtaa pohjoiseen noin vuonna 1912.
  • Mannilan lehmiä lypsetään.
  • Koiviston suurmies Pitkä-Reino.
  • Kahvitauko Topiaalla. Vasemmalta: karjakko Hilma Hiironen, renki Selim Hytönen, Erik Rahkonen, Armas Kovanen ja apumies Kalle Puttonen.
  • Vuonna 1928 valmistuneen Äänekosken sairaalan parvekkeelta tehtaalle päin 1930-luvun alkupuolella.
  • Osuuskaupan katolta Päivölän ja Hirven suuntaan 1940-luvulla.
  • Seppä Salmelinin pajan seinä oli aikanaan Äänekosken keskeisiä ilmoitustauluja. Kuvassa myös ajan henkeen sopiva kulkuväline Ford Anglia XZ-913.
  • Äänekosken vanha rautatieasema Hiskinmäen kainalossa. Maantie Äänekoskelta Suolahteen kulki tuolloin kuvassa olevan Valkoisen sillan yli ja jatkui Mannilan vieritse kohti Suolahtea. Kuvan vasemmassa reunassa virran takana näkyy Hiskinmäen rakennuksia.
  • Viiskulmassa Yhdyspankin liikerakennuksen itäpuolella sijaitsi ennen puinen pieni rakennus. Talossa oli Laaksosen yleinen sauna ja toisessa päässä terveyssisar Anna-Liisa Lindstömin asunto ja vastaanottotilat.
  • Vappu vuonna 1936. Toinen oikealta on Pauli Kolari. Hänellä oli myöhemmin puusepänliike kirkonmäellä Keiteleentiellä.
  • Kauppakatua 1960- ja 1970-luvun vaiheilta. Kuvassa keskellä oleva suuri puurakennus oli Kerttu Eiramon talo. Se purettiin Osuuspankin rakennuksen tieltä vuonna 1978.
  • Kirkonmäeltä Äänejärven suuntaan
  • Mustaniemen torppa.
  • Yhdyspankin edustaa noin vuonna 1951.
  • Kauppakatua 1930-luvun puolivälissä. Katu nimettiin Äänekosken ensimmäisessä, vuoden 1935 asemakaavassa Mäkikaduksi. Vasemmalla on ensimmäisenä Äänekosken Osuuskaupan myymälä, toisena Jyväskylän Kauppa Oy:n talo, jossa toimi Suomen Maatalous-Osake-Pankki ja kolmantena on Väinö Ahosen liiketalo. Tien mutkassa oikealla puolella on Salmelinin paja, poliisiputka, Säästöpankki ja viimeisenä näkyy kirkontorni.
  • Sokos Ala-Keitele 1960-luvulla.
  • Vanhaa laivarantaa nykyisen Kaupungintalon tietämiltä.
  • Äänekosken keskustaa vuonna 1928.
  • Äänekosken keskustaa nykyisen Expert Niskasen kohdalta pohjoiseen 1940-tai 1950-lukujen vaiheilta.
  • Kauppakatua nykyisen torin tietämiltä kohti Viiskulmaa vuodelta 1943.
  • Kauppakatua 1900-luvun alkupuolella.
  • Keskuskatua 1930-luvulta Kantolan kaupan kohdalta pohjoiseen.
  • Kinkama.
  • Hiskinmäen saunan vieressä oli ennen pyykkilaituri. Se oli aikoinaan suosittu pyykinpesupaikka lämpimän veden aikana.
  • Hiskinmäkeä 1960-luvulta. Hiskinmäki oli Äänekoski Oy:n työntekijöilleen rakentama asuntoalue. Se valmistui 1900-luvun taitteessa ja piti sisällään kaikkiaan kahdeksan asuinrakennusta talousrakennuksineen.
  • Hiskinmäkeä 1960-luvulta. Hiskinmäki oli Äänekoski Oy:n työntekijöilleen rakentama asuntoalue. Se valmistui 1900-luvun taitteessa ja piti sisällään kaikkiaan kahdeksan asuinrakennusta talousrakennuksineen.
  • Hiskinmökki 1990-luvulta. Se on alunperin 1800-luvulla rakennettu myllytupa, joka peruskorjattiin vuonna 1996. Hiskinmökki on vanhin puurakennus Äänekosken keskustan asemakaava-alueella.
  • Äänekosken vanhainkodin sisäpihaa. Itäsiipi oli ns. terveiden puoli ja länsisiipi taas ns. sairaiden puoli.
  • Hiskinmäen taloja 1960-luvulla.
  • Äänekosken keskustaa 1960-luvun alussa.
  • Hiskinmäkeä 1900-luvun alussa. Vasemmassa reunassa Hiskinmäen sauna ja veturitallit. Oikeasta reunasta lähtee Hiskinmäen talojen rivi ja kolmas talo vasemmalta on vieläkin pystyssä oleva Hiskinmökki.
  • Piilolan talo Piilolanniemessä. Talon päädyssä alhaalla näkyvät vanhan tuvan ikkunat ja yläkerrassa Aino-tyttären vinttikammari. Etualalla on talon vanhaan tupaan vievä ulko-ovi ja eteinen. Taaempana uuden puolen sisäänkäynti lasiverantoineen. Talon uudessa osassa olivat suuri sali, isäntäväen makuukammari, ruokasali ja Ainon talvikammari. Talon edessä oleva hahmo on Aino Piilonen.
  • Tehtaan pääkonttori 1940-luvun lopussa.
  • Tätä kuvaa on käytetty postikorttina 26.9.1904. Edessä vasemmalla on 1800-luvulla rakennettuja Hiskinmäen työväestön asuintaloja ja oikealla ensimmäisenä on ns. Miinan Mökki. Kosken takana vasemmalla on Hautala, Hautalan torppa, insinööri Hammarenin asunto, josta tuli myöhemmin tehtaan klubi, sekä Suomenniemen päärakennus, jonka takaa häämöttää todennäköisesti Topian rakennus. Koskivartta ylöspäin Suomenniemen rakennuksesta on uittopytinki ja äärimmäisenä oikealla Keski-Suomen opiston rakennus.
  • Äänekoskea 1930-luvun alussa kirkontornista kuvattuna. Keskellä kohoaa vuonna 1925 rakennetun höyryvoimalan savupiippu ja sen takana vasemmalla Kuhnamon rannalla yhtiön vuonna 1929 valmistunut saha. Vuosisadan vaihteessa rakennetun vanhan sahan rakennukset näkyvät kuvan vasemmassa reunassa Äänejärven rannalla.
  • Äänekoskea 1930-luvun alussa kirkonmäeltä nähtynä. Oikealla puolella on ensimmäisenä suntio Alfret Väyrysen ruumisarkkuliike, seuraavana konemestari Tuovisen talo ja toisella puolella on ensin Torkon talo, seuraavina evankelisluterilainen rukoushuone, A. Wessmanin myy- mälä ja David Salmisen liiketalo.
  • Mannilan talo radan puolelta nähtynä vuoden 1918 asussa. Mannilassa oli vuosina 1898-1899 tehtaan ensimmäinen konttori ja kasööri Oskari Ahdin asunto. Myöhemmin talossa asuivat mm. välskäri August Laaksonen ja tavaran lähettäjä Nyman. Talon keskiosaa asui 1920- ja 1930-luvulla Mannilan pehtoori Henrik Laakso perheensä kanssa. Toisessa päässä asui tehtaan piirtäjä Westerlund perheineen ja toisessa päässä varastonhoitaja Fors sekä Forsin muutettua pois agronomi Fagerström perheineen.
  • Topian talo oli ennen Pukkimäen keskustalo. Tässä 1910-luvulla otetussa kuvassa ovat karjakot Hilda sekä Kerttu, Tyyne ja Anna-Liisa Wahlman sekä oviaukon luona Hanna ja Frans Wahlman. Johannes Liimatainen myi verotusarvoltaan ¼ manttaalin kokoisen omistamansa Topian talon Halla Oy:lle 21.2.1899 päivätyllä kauppakirjalla 24000 Suomen markan kauppahinnasta.
  • Näkymä Kuhnamon Kusikalliolta Tärttämäen suuntaan 1940-luvun keskivaiheilta. Kuvan keskellä olevalla Kannanniemellä asui pitkään Äänekoskella hyvin tunnettu terveyssisar Anna-Liisa Lindström.
  • Päivärinteen jugent-tyylinen päärakennus. Kalle Piilonen rakennutti talon tyttärelleen Saimalle ja tämän miehelle insinööri J.E.Hammarénille vuonna 1908.
  • Pukkimäellä olleen entisen Topian eli Vahlmanin talon karjaa ja työväkeä vuoden 1920 tienoilla. Nautoja äänekoskelaisilla oli siihen aikaan noin 2500, joista lypsyikäisiä lehmiä noin 1700. Lisäksi alueella oli noin 2500 lammasta, lähes 900 sikaa ja sama määrä kanoja sekä muutama vuohi. Hevosia silloisessa Äänekosken kunnassa oli 588, joista varsaikäisiä 113. Maanviljelijöiden tai talonpoikien lisäksi myös kaupunkilaiset yrittivät pitää 1920-luvulla, ja vielä 1930-luvullakin, pihapiirissään sikaa ja lehmää, jotta läskiä ja maitoa olisi omasta takaa.
  • Äänekosken tehtaat aivan 1900-luvun alussa ehkä Mannilan talon parvekkeelta kuvattuna. Tehdas perustettiin aluksi kartongin valmistusta varten, mutta koska yhtiö oli hankkinut runsaasti hyviä tukkimetsiä, rakennettiin Aänekoskelle myös saha. Paperin valmistus Äänekoskella alkoi vasta v. 1906.
  • Puuran matkustajakoti 1920-luvulla. Puurassa toimi Äänekosken viimeinen kestikievari. Ennen Puuraa, kestikievari oli sijainut Vuorenmaalla. Kauppa vilkastui noihin aikoihin nopeasti ja erilaiset konsulentit sekä edustajat kiertelivät pitkin maata rautateitse, autoilla maanteitse ja pian jo lentokoneillakin. Heidän tarpeitaan tyydyttämään perustettiinkin 1920- ja 1930-luvuilla lukuisia matkustajakoteja eri puolille maatammme.
  • Sokos Alakeitele rakenteilla 1960-luvun puolivälissä.
  • Sokos Alakeitele 1960-luvun lopussa.
  • 1937 valmistunut hotelli Hirvi.
  • Kotakennääntietä länteen 1960-luvulla.
  • Viiskulmaa talvisodan alla 1939.
  • Äänekosken matkahuolto eli Lättähattu ja kauppalan rautatiepysäkki valmistui vuonna 1954 Pukkimäen asuntoalueen pohjoispuolella olleelle soiselle Kotisuolle. Alue oli aikoinaan niin vetinen, että sen joistakin paikoista pääsi ylitse vain pitkospuita pitkin. Ilmeisesti Suolahti-Haapajärvi radan rakentamisen yhteydessä alue kuivattiin.
  • Vuonna 1938 Jyväskylä-Suolahti rata määrättiin jatkettavaksi Haapajärvelle, jotta se yhdistyisi Iisalmi–Ylivieska -rataan. Rataa ryhdyttiin rakentamaan molemmista päistä. Äänekosken ja Suolahden välillä oli ennestään Äänekoski Oy:n rakennuttama kapearaiteinen Äänekosken–Suolahden rautatie. Se muutettiin rakentamisen yhteydessä leveäraiteiseksi. Työt Haapajärven päässä keskeytyivät sodan takia, mutta eteläpäässä niitä jatkettiin. Osuus Suolahdelta Äänekoskelle avattiin vuoden 1942 lopulla. Sitten työt keskeytyivät kokonaan kunnes ne aloitettiin vuonna 1949 hätäaputöinä radan molemmissa päissä. Äänekoskella Soihtusillan eli rautatien ylittävän maantiesillan vihkijäiset olivat 14.7.1952. Kuvassa rautatien rakentaminen käynnissä Soihtusillan paikkeilla.
  • Halkokuorma menossa hevospelissä tehtaan voimalaitokselle. Hevostien molemmin puolin näkyy koskiuoman reunakiviä valmiina asennettavaksi. Kuva lienee 1950 luvun lopulta, jolloin vanha koskiuoma rakennettiin kanavaksi.
  • Äänekosken koskiuoma rakennettiin kanavaksi 1950-luvun lopussa sulfaattisellutehtaan rakennusprojektin yhteydessä. Kuvassa kanavan itäreunan rakennustyömaata. Melko todennäköisesti Pukkimäellä aikanaan sijainnut Laani oli koskiuoman ruoppausjätettä.
  • Kauppias Rutasen talo, tehtaanpiirin kansakoulu, Harjula eli Kuntala ja nykyinen Wille. Talo on historiansa aikana ollut monena. Kuvassa rakennus Suolahti-Haapajärvi rautatien rakentamisen aikoihin.
  • Keski-Suomen Opiston rakennus Hiskinmäen sillan kupeessa. Opisto vihittiin käyttöönsä 1.11.1894. Rakennuksella on pitkä ja maineikas historia. Myöhemmällä ajalla se toimi mm. asuntona.
  • Äänejärven aluetta 1960-luvun puolivälin paikkeilla. Kuvan oikeassa reunassa osittain näkyvä Äänejärven nippunosturi valmistui todennäköisesti vuonna 1963.
  • Äänejärven länsirantaa todennäköisesti 1960-luvulla.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Hirven linja-auton onnettomuus Kotakennäänsalmella 12.5.1956.
  • Suolahti-Haapajärvi radan rakennustyömaata nykyisen Willen eteläpuolella.
  • Viiskulmaa todennäköisesti 1960-luvulla.
Scroll to Top