Valokuvia – Kartonki- ja paperitehdas

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

  • Äänekoski Aktiebolag osakekirja vuodelta 1928.
  • Äänekosken tehtaat 1910-luvun alussa.
  • Vuonna 1906 valmistunut paperikone ehkä 1920-luvulla
  • Paperikoneen kiillotuskalanteri.
  • Paperikoneen päällystyskone.
  • Vuonna 1966 käynnistyneen kartonkikoneen jenkkisylinteri.
  • Vuonna 1966 käynnistyneen kartonkikoneen yläviiraosa.
  • Yleiskuva vuonna 1966 käynnistyneen kartonkitehtaan konesalin märästä päästä.
  • Uusi kartonkitehdas Äänekoskelle otettiin käyttöön tammikuun 1966 puolivälissä, jolloin aluksi valmistettiin käärekartonkia yhtiön omaan käyttöön. Päätuotteen, taivekartongin, valmistus alkoi seuraavassa kuussa. Tehdas ehti valmistaa ensimmäisen toimintavuotensa aikana noin 25 000 tonnia kartonkia, josta taivekartonkia oli 11 600 tonnia ja päällystettyjä laatuja vajaat 900 tonnia.
  • Äänekosken ensimmäinen Yhdysvalloista tilattu kartonkikone, jonka otsakaaressa on vuosiluku 1898, pyöri kaikkiaan yli 70 vuotta. Eräs koneen viimeisistä hoitajista Yrjö Hirvi siirtyi vuonna 1968 eläkkeelle 45 palvelusvuoden jälkeen. Hirvi on muistellut ajokkiaan ja sen käyttäjiä seuraavasti: Kartonkikone kävi täällä vuosikymmeniä vesivoimalla. Turbiinikammarin seinässä oli laivan ohjausruoria muistuttava pyörä, josta käyntiä kovennettiin ja hiljennettiin. Pieni 50-hevosvoiman turbiini ei jaksanut aina konetta kunnolla pyörittää, ja tulvien aikana kone tahtoi käydä omia aikojaan. Säätäjä ei aina toiminut ja tavarasta tullut kai grammalleen sitä mitä piti. Pakkaussali oli lajittelijanaisia täynnä. Kun tilauksia oli ympäri maailmaa ja koneella ajettiin monia eri vahvuuksia, niin tytöt siellä salissa punnitsivat arkit ja lajittelivat ne vahvuuksittain. Sitten konetta pyöritti jonkin aikaa höyrymoottori. Olin jo sen aikana kartonkikoneella, joskaan en vielä koneenhoitajana. Kun ensimmäinen höyryvoimalaitos 1920-luvun lopulla valmistui, saatiin koneelle sähköstä vieläkin parempi voimanlähde. Moottoreita tuli vähän joka paikkaan ja hihnat hävisivät. Ensimmäisenä koneenkäyttäjänä oli tiettävästi Helminen-niminen mies. Hyvin muistettavia koneenhoitajia alkuaikoina ovat olleet Emil Laitinen, Evert Kautto, Otto Hiekkala ja Edvard Kauppinen. Tavarasta tuli hyvää kuin Hollannin juustosta. Pitkäaikaisia koneenhoiajia olivat myös lähes 50 vuotta koneen ympärillä touhununnut Selim Parkkonen sekä pitkän päivätyön tehnyt Edvin Muhonen.
  • Paperi- ja kartonkitehdasta kesällä 1934. Vesivoimalaitos on juuri valmistunut ja vanha turbiinihalli on jäänyt pois käytöstä.
  • Paperi- ja kartonkitehdasta ja niiden ympäristöä. Kuva on ilmeisesti otettu sulfiitin happotornista, joten se allakoituu 1940-luvulle. Sulfiittisellutehdas valmistui vuoden 1937 lopussa ja käynnistyi aivan vuoden 1938 alkupäivinä.
  • Tehdasaluetta ennen vuotta 1926. Kuvassa etualalla oleva puinen rakennus oli hollikunnan mylly. Tehtaan vesikanavan oikealla reunalla oleva rakennus toimi ainakin välillä uimakoppina ja joissakin vanhoissa kuvissa rakennusta käytettiin mm. uimahyppyesityksiin. Virran takana eli kosken länsipuolella näkyy kartonkitehtaan ja voimalaitoksen rakennuksia ja sen oikella puolella tehtaan pääkonttori. Aivan kuvan oikeassa reunassa näkyy Eerolan talon peltojen läpi kulkeva Kuhnamon pässinrata ja siitä vasemmalle iso ja vaalea rakennus on Eerolan talo, jota isännöivät Honkoset.
  • Kaksi kertaa vuorokaudessa klo 11 ja klo 16 päivätyöväki purkautui tehtaan portista ulos.
  • Vielä 1970-luvulla paperitehtaan länsipuolella saattoi törmätä näin idylliseen näkyy.
  • Äänekosken paperitehtaan konesalia 1900-luvun alkupuolella. Koneen käyttövoima saatiin koko paperikoneen mittaisesta valta-akselista hihnojen ja väkipyörien avulla. Paperikoneen logistiikka oli tuohon aikaan varsin mutkikas: Koneen käytön kannalta oli edullista sijoittaa märkäpää lähelle koskea ja voimantuottoa. Toisaalta taas valmis tuotanto jouduttiin kuljettamaan konesalin läpi kuivasta päästä märkäänpäähän ja lastaamaan sitten junan vaunuun. Tämä teki konesaliin runsaasti ylimääräistä liikennettä ja valmista tuotantoa jouduttiin usein jopa varastoimaan väliaikaisesti konesalissa. Valmis rullat lähtivät tehtaalta puisissa pakkauksissa.
  • Vanhan kartonkikoneen konesalia. Koneen valmis tuotanto arkitettiin suoraan kuivassapäässä kiinni olevalla leikkurilla.
  • Kuvassa Äänekosken tehtaita 25-vuotta palvelleet työntekijät 1950-luvulla. Takarivissä 3. oikealta Uuno Hänninen ja eturivissä 2. oikealta Simo Virkki. Hänen takanaan Eelis Tourunen.
  • Paperikoneen 3-vuorolaisia 1970-luvun lopulla. Kuvassa vasemmalta Ilkka Kangassalo, Leo Vainikainen, Erkki Kautto, Veikko Lehmonen, Raimo Tourunen ja Matti Vehniäinen.
  • Palletinpakkausta paperitehtaalla 1990-luvun alussa. Väinö Kautto työssään.
  • Palletinpakkausta paperitehtaalla 1990-luvun alussa. Istumassa vasemmalta Jorma Hiekkala ja Altti Manström.
  • Vuonna 1966 valmistunut uusi puuhiomo. Laitoksessa oli kolme hiomakonetta puuhiokkeen valmistusta varten. Niistä kaksi oli kartonkikonetta ja yksi paperikonetta varten.
  • Rullanpakkausta kartonkitehtaan rullapakkaamossa.
  • Uuden kartonkitehtaan konesalia.
  • Vuonna 1966 valmistuneen uuden kartonkitehtaan rakennustyömaata.
  • Äänekoski Oy:n konttorirakennus, joka palveli konttorihenkilökuntaa, asiakkaita ja palkanmaksupäivinä myös yhtiön työntekijöitä lähes 25-vuoden ajan. Rakennuksen seinässä olevat vuosiluvut ovat mystiset, sillä 1895 koko Äänekoski osakeyhtiötä ei ollut vielä olemassa. Rakennuksen todellinen valmistumisvuosi ajoittunee samoihin aikoihin vanhan kartonkitehtaan kanssa eli vuoteen 1898. Äänekoski Oy:n vanha konttorirakennus on toiminut myöhemmin mm. tehdasmuseona. Kuvan oikeassa reunassa näkyy pikku-pässin nokkaa. Rakennuksen edestä kulkenutta kapearaiteista rautatietä pitkin tuotiin tehtaalle puuta Kuhnamon rannassa olleelta puulaanilta ja -kiramolta.
  • Tässä 1920-luvun lopulle allakoituvassa kuvassa höyryvoimalaitoksen laajennus on rakenteilla. Uuden 78-metrisen savupiipun muuraus on aluillaan. Käsin valmistetun puupahvin valmistus kävi kannattamattomaksi, josta syystä sen valmistus lopetettiin. Ilmeisesti tähän liittyen myös korkea kuivauskanaali kävi tarpeettomaksi ja se purettiin.
  • Äänekoski Oy:n puumassa- ja kartonkitehdasta aivan 1900-luvun alussa kosken itärannalta kuvattuna. Kuvan keskellä on kaksikerroksinen kartonkikonehalli sekä sen takana näkyy höyryvoimalaitos savupiipuineen. Savupiipun vieressä on 30-metriä korkea massa-arkkien kuivaukseen käytetty kuivauskanaali. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy höyryvoimalaitoksen puulaanin sivua. Kartonkitehtaan tuotanto kuljetettiin maailmalle koskiuoman yli kulkevaa kapearaiteista rautatietä pitkin. Tämä kuva on otettu ennen vuotta 1926, jolloin höyryvoimalaitokselle rakennettiin laajennus ja samalla muurattiin korkeampi 78-metrinen savupiippu kuvassa näkyvän vanhan savupiipun etupuolelle. Kartonkitehdashallin takana näkyy Klubirakennuksen tornimaista kattoa ja siitä oikealla kansanopiston rakennus aivan koskiuoman varrella. Kosken itärannalla oli vielä tähän aikaan Mannilan peltoja ja niittyjä risuaitoineen.
  • Yhtiö valmisti 1900-luvun alussa varsinaisen kartonkikoneen tuotannon lisäksi valkoista käsintehtyä puupahvia sekä kuivaa puuhioketta. Esimerkiksi vuonna 1901 näiden tuotantomäärät olivat 978 tn ja 853 tn. Itse kartonkikoneen tuotanto kuivattiin suoraan koneen kuivausosassa, mutta edellä mainitut käsin valmistetut tuotantoerät ilmeisesti kuivattiin korkeassa tornimaisessa kuivauskanaalissa. Kuivattavat arkit ripustettiin käsin vaunuun, jolla ne siirrettiin kanaalin sisälle. Kuivuneet arkit poistettiin vaunulla kanaalin sisältä ja pakattiin lähetettäväksi eteenpäin.
  • Vanhan kartonkikoneen konesalin itäosassa olleita puuhiokkeen valmistukseen ja käsittelyyn käytettyjä laitteita vuodelta 1903. Kuvasta saa hyvän käsityksen siitä, miten monimutkaisen hihnojen ja akselien viidakon kautta vesivoiman tuottama teho siirrettiin käyttövoimaksi koneille ja laitteille.
  • Tämä kuva ajoittuu aivan 1900-luvun alkuun. Siinä nähdään vasemmalla vanhan kartonkitehtaan rakennus ja sen takana vanha voimalaitos savupiippuineen. Käsintehtyjen arkkien kuivaukseen käytetty kuivauskanaali on savupiipusta hieman vasemmalle. Kuvan oikeassa reunassa on Äänekoski Oy:n konttorirakennus. Molemmissa kuvan rakennuksista on paljon vielä tänäkin päivänä tunnistettavia piirteitä.
  • Tehtaiden höyryvoimalaitoksen käyttöön valmistui vuonna 1925 uusi 78-metrinen savupiippu ja sitä seuraavana vuonna saatiin voimalaitokselle käyttöön kaksi uutta Babcock-Wilcox -valmisteista höyrykattilaa. Kuvassa voimalaitoksen laajennuksen sivuseinää ja kattoa ollaan rakentamassa, joten se allakoitunee näin ollen 1920-luvun lopulle. Takana näkyvä harjakattoinen rakennus on kartonkitehtaan kiinteistö. Varsinainen kartonkinone apulaitteineen sijaitsi rakennuksen alakerrassa ja ylemmässä kerroksessa oli pakkasali, jossa tuotanto punnitttiin ja lajitteltiin. Etualalla näkyvä rautatietä on palvellut tehtaiden tuotantoa sekä voimantuottoa.
  • Puuhiomoon 1920-luvun lopulla hankittu ketjuhiomokone, jolla valmistettiin tehokkaasti puuhioketta. Puut koneelle tulivat kuvan oikeassa alareunassa olevaa vesiränniä pitkin, josta ne nostettiin käsin keksin avulla ja heitettiin kuvassa näkyvään hiomokoneen uuniin. Kone painoi hiljalleen syötettyjä puita pyörivää hiomokiveä vasten ja valmisti tuotannossa tarvittavaa puuhioketta. Työ oli märkää ja talvisin käsiteltävät puut kylmiä. Myöhemmällä ajalla yksi hioja saattoi yhden työvuoronsa aikana käsitellä puuta kuvatulla tavalla jopa 10 m3.
  • Vanhan kartonkikoneen henkilökuntaa 1960-luvulla koneen märässäpäässä. Kuvassa vasemmalta lukien: Paavo Porri "vööri", Tyyne Höök, Maija Hokkanen, Aru Liimatainen, Saima Paksu ja Yrjö Hirvi.
  • Vanhan kartonkikoneen kuivanpään arkkileikkuri ja sen henkilökuntaa 1960-luvulla. Takana seisoo kartonkikoneen pitkäaikainen koneenhoitaja Yrjö Hirvi. Arkkeja vastanottamassa Maija Hokkanen. Toinen nainen on tuntematon. Leikkurin takana työssä Lassi Hakulinen. Ilmeisestikin koneen koko lähes koko tuotanto arkitettiin suoraan kartonkikoneen linjan päässä olevalla arkkileikkurilla ja lajiteltiin sekä pakattiin kerrosta ylemmässä olevassa arkkisalissa. Alkuaikojen kartonkipaaleilla oli painoa tiettävästi noin 200-225 kg
  • Vanhan kartonkitehtaan konesalia kuivastapäästä märkäänpäähän päin vuodelta 1902. Kone oli toiminnassa Äänekoskella kaikkiaan yli 70-vuotta alkaen vuoden 1899 alusta aina pysäyttämiseensä 17.5.1969 saakka. Koneen työleveys oli noin 1600 mm ja maksiminopeus 35 m/min. Puuhiomot sijaitsivat kuvan oikeassa reunassa konesalin virranpuoleisella seinällä ja tehokas ketjinkihiomo puolestaan oli sijoitettu konesalin pohjoispäähän kuvan takaseinälle. Kuivausosan päällä on mielenkiintoisen näköinen lautarakenteinen huuva. Käytävällä on ilmeisesti kuivausosaan kuuluva sylinteri varastoituna. Vanhan kartonkikoneen konesali oli myöhemmin paperitehtaan käytössä vuoteen 2010 saakka erilaisten koneenosien varastona.
  • Vanhan 1906 käynnistyneen paperikoneen alasajon tunnelmissa 1987. Koneella ehdittiin sen 81 vuoden käynnissäoloajan aikana valmistaa paperia noin 1 340 000 tonnia. Kuvassa koneen alasajoa seuraamassa nuoria ja vanhempiakin paperimiehiä mm. Tauno Sorri, Aarne Matikainen ja Sulo Korjus.
  • Vanha paperikoneen alasajon aikoihin. Kuvassa oikealta Pertti Salo, Sauli Kovanen ja vasemmalla paperiliiton silloinen puheenjohtaja Antero Mäki.
  • Vanha paperikone kuivastapäästä nähtynä 1940-luvulla.
  • Vanha paperikone kuivastapäästä nähtynä 1970-luvun tietämissä. Kuvassa silinterimies Risto Väisänen.
  • Naisia paperitehtaan arkkisalissa.
  • Kuva on tiettävästi otettu uuden paperikoneen asennustyön valmistumisen kunniaksi vuonna 1906. Kuvasta tunnistetaan ainakin äärimmäisellä vasemmalla Oskar Tanttinen ja äärimmäisenä oikealla Edvald Ahlsten. Paperikoneen edessä seisoo ensimmäisenä vasemmalta Fabian Rinne ja kolmantena Sylvester Koskinen. Hattupäinen kaiteeseen nojaava herrasmies on amerikkalainen asentaja, jonka nimi on ikävästi unohtunut.
  • Rullien pakkausta vanhalla paperitehtaalla.
  • Paperirullien lastausta vanhalla paperitehtaalla VR:n kuljetuskärryyn.
  • Vanhan paperikoneen pituusleikkuri ja sen henkilökuntaa.
  • Toinen vanhan paperitehtaan kalantereista.
  • _kuva

Luitko myös tämän?

Scroll to Top