Kauppapalvelut laajenevat

Äänekosken keskustassa

Äänekosken elinkeinoelämän vilkastuminen toi paikkakunnalle lisää uusia asukkaita perheineen. Tämä loi paineita uusien kauppaliikkeiden perustamiseen ja entisten laajentamiseen. Syrjäkylillä olevat kaupat jatkoivat omaa toimintaansa, mutta varsinaiseksi kaupankäynnin keskittymäksi muodostui kuitenkin Äänekosken kunnan saaressa sijaitseva keskus.

L-Äänekosken kauppaliikkitä 1910- ja 1920-luvuilla

Seuraavassa taulukossa on koottuna 1910- ja 1920-luvuilla toimineet keskeisimmät kauppaliikkeet Äänekoskella.

Kauppaliikkeitä 1910- ja 1920-luvuilla
Kauppaliike	Toimiala	Perustettu
Alle Wessmann	Sekatavarakauppa	1899-
Aarne Wessmann	Sekatavarakauppa	1930-
Pekka Lappalainen	Sekatavarakauppa	n.1900-1912/1913
Atte Toivanen	Sekatavarakauppa	n.1910-1915
Otto Ahonen	Sekatavarakauppa	1895-
Väinö Ahonen	Sekatavarakauppa	1918-
Lassi Elovaara	Sekatavarakauppa	n.1913-1922
Äänekosken Osuuskauppa	Sekatavarakauppa	1904-
Jyväskylän Osuusliike	Sekatavarakauppa	1921-
Juho Ylönen	Ruokatavarakauppa	1921-1924
Maria Ylönen	Ruokatavarakauppa	1925-
Albin Pylkkänen	Ruokatavarakauppa	1924-1928
Maria Kumpu	Kahvila	1919
Hilma Siistonen	Leipomo	1922-
Ville Keurulainen	Kahvila	1923-1927
P.A. Huttunen	Sekatavarakauppa	1926-
Oskar Tammelin	Kello- ja kultasepänliike	1911
Walter Seppänen	Kello- ja silmälasiliike	1928-
Hilvana Vihuri	Kulkukauppias	1922-1926, oma liike 1926-

Äänekosken vanhin toiminnassa oleva kauppaliike

Äänekosken todennäköisesti vanhin ja samalla pisimmän aikaa toiminnassa ollut kauppaliike on Oskar Tammelinin kello- ja kultasepänliike. Oskar Tammelin perusti vuonna 1911 silloiseen Äänekosken kirkonkylään ensimmäisen kellosepänliikkeen. Hän syntyi Saarijärvellä 3.6.1879, jossa hankki kellosepän oppinsa kelloseppä R. Kuusistolta. Tammelinin kellosepänliike sijaitsi ensimmäiset 72 vuotta ns. Tammelinin kulmassa. Nykyisiin liiketiloihin liike muutti vuonna 1983. Liikkeen nykyinen omistaja Kauko Tammelin on kelloseppä kolmannessa polvessa. Alla olevalla linkillä pääsee Oskar Tammelin perustaman Kello- ja kultasepänliikkeen www-sivulle.

Oskar Tammelin

Äänekosken vanhojen kauppiaiden joukossa ei näy enää Ville Rutasta. Hän kuoli vuonna 1911 testamentattuaan sitä ennen huomattavan osan omaisuudestaan Äänekosken kunnalle. Kirkonkylän monipuolisimman tavaravalikoiman ja laajimman asiakaskunnan pitävinä yksityiskauppiaina jatkoivat Wessmanit ja Ahoset, joiden kaupanpidon muistavat vielä tänä päivänäkin monet äänekoskelaiset.

Torikauppa Äänekoskella

Torikauppaa paikkakunnalla jatkettiin 1900-luvun alussa entiseen. Toripäiviä pidettiin Äänekosken tehdas- ja Suolahden asema-alueella tilipäivinä kahdesti kuukaudessa. Kunnanvaltuusto oli huolestunut vuonna 1922 sekä Äänekosken että Suolahden torimyynnin sekavuudesta ja epäsiisteydestä. Kun torikaupalle haluttiin saada järjestyssäännöt tuli ilmi, että kauppa oli muodollisesti laitonta. Äänekosken torikaupan järjestyssäännöt hyväksyttiin vuonna 1924 ja Kauppa- ja Teollisuusministeriö vahvisti kummankin taajaman virallisiksi toripäiviksi jokaisen arkilauantain.

Käsityöläisammatinharjoittajat

Väestöpohjan laajentumien Äänekoskella teki mahdolliseksi myös käsityöläisammattien lisääntymisen. Suutarin- ja räätälintaidoille tuli lisää kysyntää. Myös puun ja muidenkin rakennusmateriaalien taitajia tarvittiin yhä useammin samoin kuin metallialan ammattilaisia seppiä ja kengittäjiä

Seuraavassa taulukossa on vuosien 1915-1930 välisenä aikana pisimpään paikkakunnalla toimineita käsityöläisammattien harjoittajia. Vuosiluvun etuviiva tarkoittaa sitä, että henkilö on harjoittanut ammattiaan jo ennen mainittua vuosilukuväliä. Vuosiluvun jälkeinen viiva taas tarkoittaa sitä, että ammatinharjoittaminen on jatkunut vuoden 1930 jälkeenkin.

Käsityöläisammatinharjoittajat
Käsityöläinen	Ammatti	Toiminta-aika
Aleksi Onkinen	Nahkuri	1917-1926
Verner Leppänen	Suutari	-1915-
Kaarle Sinervä	Maalari	-1915-1928
Kaarlo Lindström	Polkupyöräkorjaaja	-1915-
Otto Paalanen	Seppä ja muurari	-1915-
Juho Öhman	Tehtaan mylläri	1921-
Lauri Uittinen	Nuohooja	1921-
Jalmari Hytönen	Suutari	1920-1926
Aarne Härkönen	Leipuri	1923-
Otto Jäntti	Vaatturi	jo 1910-luvulla
Erland Ritanen	Tehtaan muurari	jo 1910-luvulla
August Salmelin	Seppä	1923-
Matti Lindroos	Mylläri	1923-
Emil Holmberg	Mylläri	1925-
Asser Julkunen	Suutari	1925-1930
Urho Hurme	Muurari	1926-
Vihtori Kalenius	Maalari	1926-
Hilda Lehmonen	Ompelija	1926-

Pukkimäen alueen kauppaliikkeitä

Pukkimäen alueella sijaitsi ennen useita liikehuoneistoja. Väinö Ahosen ja Osuuskaupan liikkeet sijaitsivat aivan nykyisen Kotakennääntien korkeimmalla paikalla. Osuuskauppa siirtyi myöhemmin Kotakennääntien pohjoispuolelle Tiittalinnan viereen. Yhteistaloa vastapäätä sijaitsi kuorma-autokeskuksen varikko. Myöhemmin rakennus hinattiin suunnilleen nykyisen kaupungintalon kohdalle. Kikkalalta vapauduttuaan rakennuksessa piti peltisepän verstasta Unto Blom. Kotakennääntien eteläpuolella oli Flyktmanin kauppa ja Keskuksen kauppa. Viimeksi mainitun liikkeen Rakel Lustig hankki myöhemmin omistukseensa ja ryhtyi pitämään siinä omaa kauppaliikettään. Lustigin kaupparakennus purettiin vuonna 1972. Kunnanjohtaja Ahti Kärkkäisen talon länsipuolella olevan kerrostalon alakertaan Pentti Niskanen perusti 1950-luvulla ruokatavaraliikkeen. Pukkimäen Niskasen kaupassa oli jo silloin tavaroiden kotiinkuljetuspalvelu ja sitä hoiti mopolla ainakin Vesa Nissinen. Samaisessa kiinteistössä piti myöhemmin myös Niilo Puusaari omaa kauppaliikettään. Nykyisin liikehuoneistossa on Cleoparta-niminen parturiliike. Hirven hotellia vastapäätä Kotakennäntien eteläpuolella sijaitsi Lindströmin polkupyöräkorjaamo ja sen vierellä Valion maidon vastaanottamo. Kotakennääntien alkupäässä vanhaa matkahuoltoa vastapäätä sijaitsi Kotabaari eli Rottala. Sekin oli jo varhain aikaansa edellä, koska sieltä sai mukaansa herne- ja muitakin keittoja. Kotabaarin paikalla on nykyisin sammutinlaitteita myyvä liike.