Kinkerit
Kinkerit olivat pyhäkoulua edeltänyt opetustapahtuma Suomen maaseutualueilla ennen varsinaisen kansakoululaitoksen toiminnan alkamista. Niinpä ne olivatkin myös Vanhan Äänekosken kylillä tärkeä osa tavallisen kansan sivistystyön lähteenä. Niissä papisto piti kinkerikuulusteluja kinkeripiireittäin ja vielä 1800-luvun lopulla kinkereillä käymisestä pyrittiin tekemään kirkon puolelta pakollista kaikille kuntalaisille. Kinkerit säilyivätkin paikoin maalaisyhteisöä kiinteyttävinä ja yhdistävänä tilaisuuksina pitkälle 1900-luvun puolelle. Vuosituhannen vaihteen jälkeen teollistuvilla paikkakunnilla, kuten Äänekoskella, kehitys kulki kuitenkin toiseen suuntaan. Niissä muualta uusille asuinpaikkakunnille muuttanut usein koostumukseltaan heterogeeninen työväki ei kokenut kinkeriperinnettä omakseen, vaan pikemminkin vierasti sitä. Tämä johti vähitellen kinkeriperinteen häviämiseen.
Pyhäkoulut
Kinkereiden ohella myös pyhäkoulut muodostivat ennen varsinaisen koululaitoksen aikaa merkittävän väylän lukutaidon ja sivistyksen lisääjänä paikkakunnilla. Kirkko pyrki lisäämään otettaan käynnistyvässä alkuopetuksessa juuri pyhäkoulun kautta. Tämä johtui siitä, että sen mielestä uskonnonopetus oli jäämässä aivan liian pintapuoliseksi toimintaansa aloittelevan kansakoululaitoksen piirissä. Pyhäkoulutoiminta alkoi Äänekoskella 1860-luvulla, kun talollinen Juho Kautto ja puuseppä Juho Polsa ryhtyivät antamaan kylässä opetusta. Suosittu pyhäkoulupaikka oli Hiskinmäen myllytupa. Toiminnan alkuvaiheessa pyhäkouluissa opetusta antoivat usein seurakunnan papit, mutta myöhemmässä vaiheessa opettajina saattoivat toimia myös maallikko-opettajat. Pyhäkoululle kävi useilla teollisuuspaikkakunnilla samoin kuin kinkereille ja ne menettivät pikkuhiljaa merkitystään 1900-luvun alun teollistumisen myötä.
Kiertokoulut
Syrjäisempien paikkakuntien kansakoulutoiminta alkoi usein kiertokoulujärjestelmän kautta. Se juurtui Keski-Suomeen 1880-luvulla ja säilytti asemansa aina 1900-luvun alkuun saakka nimenomaan sellaisilla paikkakunnilla, joihin varsinaisen kansakoulun saaminen oli syystä tai toisesta vaikeata. Kiertokoulu oli koululaitosmuoto, jossa omaa pysyvää koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia tai aikuisia. Koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista tai se saattoi toimia kievarissa tai pappilassa. Kiertokoulu toimi nimensä mukaan kussakin paikassaan joitakin viikkoja ja siirtyi sen jälkeen seuraavaan kohteeseensa. Sen opetusohjelmaan kuului mm. sisälukua, tavausta, uskontoa, katekismuksen ulkolukua, Raamatun historian ulkolukua, virrenveisuuta, nuottien tuntemusta sekä kirjoittamisopetusta. Laukaan Äänekoskelle eli pohjoiseen piiriin perustettiin kiertokoulu vuonna 1886. Sen ensimmäiseksi opettajaksi tuli Wendla Serafina Takala. Hänen lisäkseen opettajana kiertokoulussa toimivat myöhemmin vielä Eedla Pänkäläinen ja Saima Paananen, joka toimi opettajana myös pyhäkoulussa. Vanhan Äänekosken kylien lapsista kiertokouluopetus tavoitti vuosituhannen vaihteessa noin kolmanneksen ja vielä vuoden 1910 paikkeilla Äänekosken kunnan lapsista vajaa 200 eli noin viidennes kävi kiertokoulua. Kiertokoulua pidettiin Äänekosken keskusta-alueella Lyytisen talossa ja vanhalla Palomäen talolla Hiskinmäellä.
Kalle Piilosen koulu Piilolanniemessä
Suomessa annettiin vuonna 1866 kansakouluasetus, jossa kansakoulujen perustaminen määrättiin yhdeksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä. Koululaitoksen alkutaivalta varjostivat kuitenkin usein suuret epäluulot toimintaa kohtaan. Osa kuntalaisista epäili toiminnan tulevan liian kalliiksi ja toiset taas kokivat, että kansakoulu vieraannuttaa lapsia ja nuoria tärkeäksi koetusta ruumiillisesta työstä. Ensimmäisen kiinteän kansakoulun Äänekoskelle perusti Kalle Piilonen vuonna 1879. Koulu oli Piilosen yksityisesti ylläpitämä ja se toimi Piilolan talon yhteydessä olevassa maitotuvassa vain yhden lukukauden. Opettajana koulussa oli Jyväskylän seminaarin kolmannelta luokalta eronnut Herman Wilhelm Lund. Mämmen koululla myöhemmin opettajana työskennellyt William Walli muistelee omaa kansakouluaikaansa Piilosen koulussa seuraavasti:
Opetus alkoi aamuyhdeksältä ja kesti 4-5 tuntia. Oppiaineita olivat lukeminen, kaunokirjoitus, uskonto, laskento, laulu ja voimistelu. Usein opettaja tuli luokkaan pitkävartinen piippu hampaissaan ja istui pöydällä vedellen savuja. Koulun kuusijuhlassa ei ollut kuusta, sillä luokkahuone oli pieni. Jokaisella kahdentoista oppilaan pöydällä paloi kaksi kynttilää.
Kevätlukukaudella koulu muutti rantapytingille, jossa asui myös lauttausyhtiön kirjuri Nyberg. Kerran miehille tuli yhteisissä illanistujaisissa tappelu, jossa Lund heitti kurikan toisen ikkunasta sisään. Kun Kalle Piilonen kuuli tästä häiriöstä, Äänekosken ensimmäisen koulun toiminta loppui samantien.
Ensimmäinen kunnallinen kansakoulu
Ensimmäinen kunnallinen koulu Äänekoskelle saatiin vuonna 1885, jolloin toinen Laukaassa toimineista kansakouluista siirrettiin Äänekoskelle. Tämänkin kansakoulun saamisessa kuntaan vaikutti voimakkaasti Kalle Piilonen, joka lahjoitti koulua varten tontin Piilolanniemestä sekä lisäksi lupasi rakennustarpeita ja raha-avustuksen rakennusta varten. Koulurakennuksen suunnitteli saarijärveläinen opettaja Matti Kauppinen ja sen päärakentajana oli puutyöntekijä, Honkolan talon voimamiehenäkin tunnettu poika, Matti Honkonen. Hänet tunnettiin paikkakunnalla myös nimellä Iso-Matu. Rakennus piti sisällään tilavan luokkahuoneen, veistosalin ja opettajan asunnon. Piilolanniemen koulurakennus palveli opetustarpeita kaikkiaan 46-vuotta, jonka jälkeen se toimi lyhyen aikaa kulkutautisairaalana ja lopulta asuntoina. Koulun ensimmäisenä opettajana toimi Laukaasta Äänekoskelle osin vastoin omaa tahtoaan siirretty Kaarlo Koistinen, joka toimi sittemmin opettajana paikkakunnalla 28-vuotta jääden eläkkeelle vuonna 1913. Kaarlo Koistinen muisteli myöhemmin uuden koulun avajaisia ja vihkiäisiä 19.10.1885 seuraavasti:
Koulu avattiin ja vihittiin tärkeään ja painavaan tarkoitukseensa lokakuun 19. päivänä 1885 suuren väkijoukon läsnäollessa. Vihkimysjuhla alettiin virrellä 51 torvien säestäessä. Vihkimystoimen alkoi seurakunnan rovasti O.A.Stenroth lukemalla aluksi Ps. 145. rukousten päätyttyä veisattiin vielä virsi 245. Edellä nimetty piti sitten pitkän puheen, jonka jälestä astui puhujalavalle piirintarkastaja A. Oksanen puhuen pääasiallisesti lapsille, lasten vanhemmille ja opettajalle. Tämän jälestä puhui allekirjoittaja koulun ja kodin keskinäisistä suhteista toisiinsa. Sitten puhui konttori kirjuri E. Ellman johtokunnan puolesta koulun syntyvaiheista ym., jonka jälestä piti lyhyen puheen johtokunnan esimies F. Ekqvist. Toimen päätti lyhyellä rukouksella pastori H.Kekoni.
Lapsia ilmestyi kouluun avauspäivänä 13 poikaa ja 16 tyttöä eli yhteensä 29 lasta. Ensimmäiset oppinunnit Piilolanniemen kansakoulussa pidettiin 22.10.1885. Koistisen ohella koulussa ovat toimineet opettajina Hilja Maria Salokangas sekä hänen jälkeensä Eeva Kesäniemi. Syksyllä 1911 Koistisen koulu ja Äänekosken tehtaanpiirin koulu yhdistettiin neliopettajaiseksi Äänekosken kirkonkylän kansakouluksi.
Tehtaanpiirin kansakoulu
Teollistuminen lähti Äänekoskella liikkeelle 1900-luvun vaihteessa ja sen myötä väkiluku alkoi pikkuhiljaa lisääntyä paikkakunnalla. Tämän johdosta yhtiössä nähtiin tarpeellisena sekä hyödyllisenä edistää oman kansakoulun saamista paikkakunnalle. Tästä johtuen vuonna 1901 syntyikin Äänekoski yhtiön ylläpitämä tehtaanpiirin koulu, joka oli tarkoitettu yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden lapsille. Koulu sijoittui Pajalan veljesten rakentamaan kauppias Rutasen taloon eli Harjulaan. Tämä värikkään ja osin synkänkin historian omaava talo sijaitsee yhä vieläkin nykyisessä Viiskulmassa ja se toimi myöhemmin myös Kuntalana. Lähempänä nykyaikaa rakennuksessa oli mm. Tikanderin huonekaluliike ja museo. Koulussa toimivat opettajina tehtaan kasööri Oskari Ahti sekä hänen vaimonsa Elli Ahti. Poikien käsitöitä opetti Kansanopiston käsityömestari Kalle Kautto. Myöhemmin opettajana toimi vielä Jaakko Tapio. Koulussa oli sen ensimmäisenä syksynä 32 oppilasta ja myöhemmin sen oppilasmäärä nousi yli viidenkymmenen. Vuonna 1906 Äänekoski Oy:n johtokunta päätti järjestää koulun oppilaille pientä maksua vastaan ruoka-aterian päivässä tehtaan kansankeittiössä. Tämä siitä syystä että:
Oli nähty etteivät lapset jaksa seurata nälkäisinä 6 tuntia opetusta.
Koulun keittolana ja ruokalana toimi ensin 1903 vihitty palokunnantalo sekä jonkin aikaa myös Keski-Suomen opisto ja Kauppias Rutasen huoneisto koulurakennuksessa. Äänekosken osakeyhtiö perusti vielä yksityisen alakansakoulun vuonna 1907, johon sen alkaessa toimintansa ilmoittautui 41 oppilasta. Se toimi erillisenä yksityisenä kouluna siihen saakka kunnes se yhdistyi osaksi Äänekosken kunnan koululaitosta vuonna 1911. Kirkonkylän keskustan kansakoulun lisäksi omia kansakouluja perustettiin Parantalaan vuonna 1923, Hietamalle vuonna 1891 ja Paadentaipaleen Suolahteen 1905.
Tilanahtaus pakotti etsimään vaihtoehtoja
1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Äänekoskella toimi sekä kunnallinen että Äänekoski Osakeyhtiön yksityisesti ylläpitämä kansakoulu. Tehtaiden toiminnan laajentuessa yhä uusia perheitä muutti kuntaan asumaan ja samalla kouluikäisten lasten määrä lähti kasvamaan. Vuosikymmenen lopulla opetustilat kävivät jo niin ahtaiksi, että tehtaanpiirin koulun käsityöt oli pakko siirtää koulun piharakennukseen ja vuonna 1909 koulun ensimmäinen ja toinen osasto jouduttiin siirtämään evakkoon kunnan kansakoulurakennukseen Piilolanniemeen. Oli siis täysin selvää, että kuntaan piti saada uusi koulurakennus syntynyttä tilanahtautta helpottamaan. Syntyneen tilanahtausongelma ratkaiseminen nähtiin ensisijaisesti ehkä enemmän Äänekoski Osakeyhtiön intressiksi ja siksi se olikin asiassa aloitteellinen osapuoli. Päätös uuden koulutalon rakentamisesta alkoikin kypsymään syksyllä 1909, kun Äänekosken Osakeyhtiö oli ilmoittanut seuraavaa:
Laukaan kunnalle annamme ja lahjoitamme me allekirjoittaneet tämän kautta ostamastamme ja nyt halussamme olevasta Mannilan tilasta N:o 5 Laukaan pitäjän Äänekosken kylästä, kahdeksantuhannen (8000) m2 suuruisen koulupalstan Äänekosken itärannalta Paatelaan vievän tien pohjoispuolelta ehdolla, että kansakoulu siihen Laukaan kunnan puolesta rakennetaan ennen elokuun 1 päivää 1910 tahi sellaisen jatketun ajan kuluessa, jonka Senaatti sitä varten mahdollisesti myöntää.
Äänekoski Osakeyhtiön tuotantolaitokset laajentuivat 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merkittävästi. Vuonna 1900 valmistui Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie. Vuonna 1906 valmistui yhtiön energiantarvetta turvaamaan vesivoimalaitoksen laajennus. Vielä samana vuonna lähti käyntiin uusi USA:sta hankittu tehokas paperikone. Näistä varsinkin viimeksimainittu toi paikkakunnalle uutta työvoimaa, perheitä ja lapsia. Niinpä Laukaan Äänekosken tehdaskylien väkiluku kasvoikin vuodesta 1902 vuoteen 1912 lähes 49% ja vuodesta 1907 vuoteen 1912 yli 19% [1].
Ensimmäinen koulurakennus Hiskinmäelle
Kuntakokouksessa joulukuun lopulla 1909 hyväksyttiin Yrjö Sadeniemen laatimat uuden koulun rakennuspiirustukset. Koulurakennuksen pystytys annettiin keuruulaiselle urakoitsija Järviselle ja rakennustöitä valvomaan määrättiin äänekoskelainen rakennusmestari Kalle Kautto. Uudelle Muorinpelto-nimiselle tontille vuonna 1911 valmistuneeseen koulurakennukseen tuli kaksi erillistä luokkahuonetta, veistosali ja asunnot sekä mies- että naisopettajaa varten. Koulutoiminta Hiskinmäellä voidaan siis katsoa alkaneeksi vuonna 1911. Äänekosken kuntakokouksessa syyskuussa 1911 kunnan alueella toimivat eri kansakoulut yhdistettiin hallinnollisesti ja syntyneen uuden kansakoulun viralliseksi nimeksi vahvistettiin Äänekosken kirkonkylän kansakoulu. Uusi kansakoulu joutui kuitenkin jatkamaan toimintaansa hajautettuna. Toinen puoli koulusta sijoittui uusiin tiloihin Hiskinmäelle toisen puolen jatkaessa edelleen Piilolanniemessä. Uudesta Hiskinmäellä olevasta koulusta alettiin kansan suussa käyttämään nimeä Uusikoulu tai Tehtaan koulu. Myös Asemankoulu tai Hiskinmäen koulu nimeä kuultiin käytettävän. Äänekosken kunnan kansakoululaitos oli nyt yhdistynyt hallinnollisesti, mutta joutui edelleen jatkamaan toimintaansa hajautettuna eri rakennuksiin.
Tilanahtaus vaivaa koulutyötä Äänekoskella
Äänekosken kansakoululaitoksen toiminta oli lähes koko 1910-luvun ajan jakaantuneena kahteen eri rakennukseen Hiskinmäellä ja Piilolanniemessä. Kauppias Wille Rutanen oli testamentissaan määrännyt kunnalle nykyisessä Viiskulmassa sijaitsevan talonsa. Kunnantoimisto siirtyi rakennukseen vuonna 1917, jonka jälkeen taloa ruvettiin kutsumaan Kuntalaksi. Tilanahtaus koulutiloissa paheni ja vuonna 1919 oli pakko aloittaa osittainen vuoroluku. Tilanteen edelleen pahetessa kansakoulutoiminta palasi Kuntalaan ja sen piharakennukseen tehtiin monta pientä huonetta, joissa pojat tekivät käsitöitä. Vuoroluku lisääntyi kirkonkylän kansakoulussa 1921 ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Hiskinmäen koululla ei voitu järjestää poikien käsitöitä ollenkaan syyskaudella 1923. Kevätkaudella yksi luokka pääsi Piilolanniemen koululle iltavuoroon ja poikien käsityöt voitiin taas aloittaa. Tilanahtaus jatkui ja paheni 1920-lukun edetessä oppivelvollisuuslain vaikuttaessa. J.A. Leppämäki kirjoitti kevään 1928 väliraporttiin:
Työskenteleminen uuden opetussuunnitelman mukaan on tuottanut koulullamme monen aineen alalla hankaluuksia, sillä luokkahuoneita oppilaslukuun nähden on liian vähän. Koulu on työskennellyt kolmessakin vuorossa ja kolmessa paikassa. Koululta puuttuu kokonaan voimisteluhuoneita ja leikkikentät pihamaalla ovat liian pienet; samoin veistohuone on aivan sopimaton tarkoitukseensa. Havainto- ja opetusvälineitä olisi lisättävä ja entisiä uudistettava. Näitä on täytynyt kulettaa kahdessa koulutalossa edestakaisin, mikä on ollut erittäin hankalaa.
Erimielisyyksiä uuden kansakoulun paikasta
Äänekosken kirkonkylän koulutilanne vaikutti suorastaan sietämättömältä ja koulua oli pidetty jopa kolmessa vuorossa. Niinpä kunnanvaltuusto valitsi uuden koulun rakentamista valmistelemaan rakennustoimikunnan, johon kuuluivat sahanhoitaja J.B. Lund, tohtori T.A. Salonen, rakennusmestari K. Kautto, kamreeri A. Kärkkäinen, opettajat V. Räihä ja J.A. Leppämäki. Toimikunta, johon valittiin vielä myöhemmin johtaja J. Savolainen ja kirvesmies V. Häkkinen, piti asian tiimoilta ensimmäisen kokouksensa 8.9.1927.
Äänekosken kunta oli ostanut koulutaloa varten Ilmari Honkoselta 203 metriä pitkän, kahden hehtaarin Oppikangas-nimisen tonttialueen. Toisena sijaintipaikkana oli ollut esillä ns. Limstenin tontti, joka oli nykyisen KOP:n ja Apra-talon paikalla sekä osittain Äänejärvelle viettävässä rinteessä. Kansakoulun johtokunta ei ymmärtänyt kunnan johtohenkilöitä, jotka olivat valinneet uuden koulurakennuksen tontin kirkonkylän takamailta. Heidän mielestään koulu sinne rakennettuna tulisi kylän sivuun ja rumimpaan mahdolliseen paikkaan. Ainoa näköalana sieltä olisi kymmenet, ehkä sadat laitakylän ulkohuonerakennukset. Johtokunta tekikin vastaesityksen ja ehdotti Limstenin tontin ostamista. Kunnallislautakunta puolusteli aikaisempaa ratkaisuaan:
Kunnallislautakunta on käsitellyt tämän asian kokouksessaan ja ihmettelee miten koulun johtokunnan jäsenet eivät näköjään tunne ollenkaan sitä paikkaa minkä kunta on Kirkonkylän kansakoulua varten ostanut ja jo erottanut. Se paikka ei nimittäin sijaitse ollenkaan kylän takalistolla, vaan noin 200 metrin päässä kelloseppä Tammelinin kohdalta laskien Mämmenkoskelle johtavan kylätien varrella. Paikka, johon koulu tullaan rakentamaan, on ylävä männikköharju, verrattain tasainen ja tarkoitukseen erittäin sopiva. Minkälainen on ehdotettu Limstenin alue? Rumaympäryksinen savikkomaakappale, jonka kaikki kyläläiset tuntevat. Maapohja on vetelä savikko, joka keväisin kuohuu ja kelluu kauvan aikaa ennenkuin kuivaa ja tasoittuu. Kaikille on tunnettua minkälainen on ollut sillä kohdalla oleva maantie ja mitä suuria kustannuksia tien kunnossapitäminen vuosittain tuottaa. Uusi koulurakennus, joka täytyy suunnitella vuosikymmenien varalle, on muutaman vuosikymmenen kuluttua keskellä kylää. Oppilaille ja opettajille on varmasti paljon edullisempaa saada koulurakennus rauhalliselle ja terveelliselle paikalle kuin aivan maantien varrelle jossa ei olisi muuta etua kuin että liikenne ja hälinä riehuisi koulun ympärillä koulutyötä häiritsevästi.
Talvella 1928 kunnallislautakunta teki esityksen kirkonkylän kansakoulun tonttiasiaa tutkivan ja sovittelevan toimikunnan asettamisesta.
Uusi kansakoulu valmistuu ja otetaan käyttöön
Sopu uuden koulun paikasta syntyi lopulta ja Arkkitehti Toivo Salervo piirsi uuden kansakoulun Oppikankaan tontille. Jyväskyläläinen Aleksis Kuula toimi urakoitsijana ja Väinö Lindroos valvoi töitä. Vuosikertomuksessa 1931-1932 ilmaistiin ilo, kun koululle oli saatu kymmenen varsinaista luokkahuonetta, käsityö- ja voimistelusalit pinta-aloiltaan 112,5 ja 58,5 m2 ja pihaa noin 5 370 m2 Lisäksi oli erikoisluokat luonnonoppia ja musiikkia varten sekä avara juhlasali, johtajaopettajan ja vahtimestarin asunnot. Koulutyö alkoi uusissa tiloissa 28.8.1931, jolloin oppilaita oli 442 ja opettajia kymmenen. Koulun vihkiäiset olivat 29.11.1931. Vuoden 1932 alusta lukien oppilaitos sai nimekseen Äänekosken kauppalan kansakoulu.
Koulutyö uudessa hyvin toimivassa kansakoulurakennuksessa alkoi. Kunnanjohtaja Ahti Kärkkäinen kirjoitti sanomalehti Työn Voimassa 1934:
Kouluolot ovat kauppalassamme mitä parhaimmassa järjestyksessä. Kansakoulumme on täydellisimpiä kouluja koko maamme maaseutukouluista. Se on varustettu keskuslämmityksellä, vesijohdolla y.m. nykyajan mukavuuksilla, sisältäen 18 opetushuonetta ja 13 opettajaa. Oppilaita on koulussa tällä kertaa noin 500.
1930-luvun lopun lähestyessä oppilasmäärä lisääntyi ja vähitellen uusikin rakennus kävi pieneksi. Leppämäet muuttivat koululla olleesta asunnostaan 1937 ja vuoroluku alkoi heti seuraavana vuonna. Kahdesta isosta kaivosta, jotka olivat suunnilleen nykyisen ruokasalin kohdalla, painettiin vesi sähköpumpuilla koulun verkostoon. Kun vesi kaivoissa väheni, sitä jouduttiin ajamaan alakerrassa olleeseen, puiseen ja pellillä vuorattuun, monen kuution säiliöön. Eräs äänekoskelainen muisteli tuota aikaa:
Koululla oli hirveä halakosouvi ja Kankais-Kalle ajoi hevospelillä vettä.
Kun koulu oli palvellut 22 vuotta, kiinteistötarkastajat totesivat talvella 1953, että lämminvesisäiliö oli epäkunnossa, putket puhkeilivat, peltikatossa oli pahasti reikiä ja kellarin käsityösalissa eli Manalassa oli pakkasilla vain +7 astetta. Kaiken lisäksi suuren koulun tilat olivat käyneet täysin riittämättömiksi. Koulu ja koulutilat olivat siis selvästi korjauksen ja jälleen kerran laajennuksen tarpeessa.
Koulunmäelle tarvitaan lisätiloja
Kauppalanvaltuusto oli asettanut jo 1948 tulevaa kansakoulutilojen laajennusta suunnittelemaan rakennuslautakunnan, jonka puheenjohtajana oli rakennusmestari Eino Cajån. Valmisteltuaan perusteellisesti kansakoulun laajentamisasiaa toimikunta esittikin, että koulutyön tulisi keskittyä yhteen paikkaan, jolloin se tulisi kauppalalle halvemmaksi ja tehokkaammaksi kuin pienissä kouluissa. Suunnitelman mukaisesti uusi koulurakennus valmistuikin maaliskuussa 1957 vanhan koulun itäpuoliselle alueelle. Sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Kaarlo Könönen ja Jyväskyläläinen Kerrostyö sai pääurakan. Koulurakennuksessa oli tavallisia luokkatiloja 13, kauppaopinluokka näyteikkunoineen, kuvaamataidon ja luonnonopin erikoisluokat sekä poikien avarat ja hyvinvarustetut puu- ja metallityötilat. Tytöille oli tehty omaan siipirakennukseensa neljä kappaletta käytännöllisiä käsityö- ja kotitalousluokkia, joissa oli uusia ompelukoneita, kangaspuita, hienot hellat ja uunit. Koulutyötä Koulunmäellä voitiin tämän jälkeen jatkaa laajennetuissa kaikkiaan 29-luokkahuonetta käsittävissä tiloissa.
Koulunmäelle tarvitaan vielä lisätiloja
Opetustoiminta Äänekosken keskuskoululla lisääntyi apukoulun laajetessa sekä muunkin erityisopetuksen monipuolistuessa. Koululle tuli lisää oppilaita sekä opettajia. Kansalaiskoululaiset Konginkankaalta ja muualtakin viheralueilta siirtyivät Koulunmäelle. Aiemmin tehdyistä laajennuksista huolimatta tilanahtaus alkoi taas vaivata Koulunmäellä 1970-luvun alussa. Tämä johti siihen, että erikoisluokista oli luovuttava, varastoja ja asuntoja oli muutettava opetustiloiksi. Kansalaiskoulun pakolliseksi tullut yhdeksäs luokka, peruskoulun aine- ja kurssivalintainen opetussuunnitelma sekä luokkien oppilasmaksimin pudotus 32-oppilaaseen vielä pahensivat tilannetta.
Kansakoulun johtokunta esittikin yksimielisesti uuden koulun rakentamista ja tonttialueeksi Sibelius-puistoa. Peruskoululain mukainen koululautakunta oli myös rakentamisen kannalla ja se tekikin esityksen 1974 yleisen suunnittelukilpailun julistamisesta koulun lisärakennuksista ja niiden sijoituksesta. Kilpailun voitti arkkitehti Jorma Vesanen. Hänen työnsä oli sitten jatkosuunnittelun pohjana. Rakentamisella alkoi olla kiire, sillä syyslukukaudella 1975 peruskoulun ala-aste oli jo osittaisessa vuoroluvussa. Kevätlukukaudella toiminnan hajauttaminen katsottiin vuorolukua paremmaksi ratkaisuksi. Ala-asteen poikien käsityönnopetus tapahtui tällöin omakotitalossa Keskuskadun varrella. Luokkaopetusta ja liikuntatunteja sijoitettiin Koskelaan, niin paljon kuin talo kykeni vastaanottamaan. Kaksi luokkaa muutti Hiskinmäelle sekä tarkkailuopetus ja yksi kokonainen luokka-aste eli 171 oppilasta siirrettiin kauppaoppilaitokselle. Saaren koulu toimi edelleen erillään Yhteistalolla. Varsinaisesti 1976 alkanut hajasijoitus jatkui saneerausten vuoksi kevääseen 1979 asti. Kauppaoppilaitokselle siirretyt luokat olivat viimeisen työvuoden vuoroluvussa.
Erikoisennäköinen 1isäosa valmistui rakennusliike Porrassalmen työnä vanhojen koulutalojen väliin 1978. Siinä oli alun toistakymmentä perusopetustilaa, kaksi erikoisluokkaa, sisävessat, opettajainhuoneet, kanslia, monistamo sekii opetus- ja siivousvälinevarastot. Koulukeskukseen saatiin myös tilava keittola ja ruokasali, jonka yhteyteen tuli pieni, nouseva näyttämö ja kaksi musiikkiluokkaa. Samalla pyrittiin sijoittamaan ala-asteen eri-ikäiset oppilasryhmät omiin soluihinsa. Saaren koulu luokka- ja aputiloineen muodosti luontevasti yhden yksikön.
Vanhan koulun saneerauksessa jouduttiin uusimaan kaikki sähköjohdot ja putkitukset. Rakennukseen tuli myös tilat auditoriolle ja kirjastolle sekä koko koulukeskuksen terveydenhuoltopalveluille. Myös yläasteen puolella oli edessä mittavat saneeraukset ja parannukset. Yläaste sai mm. kielistudion ja kelvolliset luokkatilat sekä konekirjoitukselle että kone- ja sähköopille. Molemmat talot varustettiin määräysten mukaisilla raskailla palo-ovilla. Vanhan Pohjantien varteen rakennettiin uusi, kaksikerroksinen ja viisiluokkainen siipirakennus maantieto-biologian ja fysiikka-kemian opiskelua varten. Samalla Äänekosken koulukeskus sai yhteydenpitoa helpottamaan sisäisen puhelinjärjestelmän, jotta tarpeelliset tietoyhteydet toimisivat kanslioiden, kymmenien opetustilojen, oppi1ashuoltopisteiden ja eri koulurakennusten välillä.
Opettajia kautta aikojen Äänekoskella
| Laukaan Äänekosken kansakoulussa vuosina 1885-1911 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Koistinen Kaarlo | 1885-1911 |
| Koistinen Maria | 1895-1907 |
| Salokangas Hilja | 1907-1908 |
| Kesäniemi Eeva | 1908-1911 |
| Äänekosken tehtaanpiirin kansakoulussa vuosina 1901-1911 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Ahti Elli | 1901-1906 |
| Tapio Jaakko | 1904-1907 |
| Koistinen Maria | 1906-1909 |
| Virtamo Juho | 1907-1908 |
| Janhonen Hanna | 1907-1908 |
| Leinonen Matti | 1908-1911 |
| Kulvik Saimi | 1908-1910 |
| Leinonen Stina | 1909-1911 |
| Äänekosken kirkonkylän ja kauppalan kansakoulussa vuosina 1911-1973 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Koistinen Kaarlo | 1911-1913 |
| Lainonen Matti | 1911-1915 |
| Leinonen Stina | 1911-1913 |
| Waurio Rauha | 1911-1912 |
| Uotila Johanna | 1912-1919 |
| Leinonen Nikolai | 1913-1919 |
| Leinonen Tyyne | 1913-1919 |
| Mäkinen Aarne | 1915-1916 |
| Knuutila Frans | 1916-1918 |
| Räihä Viljo | 1918-1928 |
| Räihä Edith | 1919-1954 |
| Leppämäki J.A. | 1919-1961 |
| Leppämäki Vilma | 1919-1954 |
| Mattila Eeva | 1919-1920 |
| Jokipii Maiju | 1920-1962 |
| Kivekäs Aino | 1921-1948 |
| Näykki Laina | 1921-1922 |
| Wahrmann Annikka | 1922-1962 |
| Hietamäki Ruusa | 1922-1923 |
| Leinonen Elli | 1923-1951 |
| Salmi Einari | 1923-1951 |
| Viljanen Urho | 1928-1929 |
| Virtanen Kaarlo | 1928-1929 |
| Snellman August | 1929-1935 |
| Hytönen Martta | 1929-1930 |
| Toivonen Elsa | 1929-1930 |
| Jokipii Herman | 1930-1963 |
| Sarkkama Maija | 1930-1935 |
| Tikkanen Laila | 1932-1933 |
| Puura Helmi | 1932-1933 |
| Vuorinen Miika | 1933-1967 |
| Jaatinen Lempi | 1933-1934 |
| Hämäläinen Kirsti | 1934-1946 |
| Korte Hilda | 1934-1935 |
| Hakkarainen Veikko | 1935-1936 |
| Mäki Rauha | 1935-1936 |
| Korhonen Aini | 1936-1971 |
| Korhonen Matti | 1936-1955 |
| Laukkanen Aura | 1937-1952 |
| Vuorinen Bertta | 1939-1973 |
| Pietarinen Elsa | 1940-1943 |
| Kärkkäinen Helvi | 1945-1946 |
| Tuomola Taimi | 1945-1946 |
| Peltonen Lea | 1946-1971 |
| Wirén Maire | 1946-1951 |
| Koponen Aimo | 1946-1947 |
| Tiainen Elsa | 1947-1968 |
| Markkanen Pirjo | 1947-1955 |
| Salmelin Aili | 1947-1950 |
| Raatikainen Helvi | 1948-1964 |
| Lavikainen Raija | 1949-1950 |
| Kivimäki Mirja | 1950-1973 |
| Peura Liisa | 1950-1953 |
| Pulkkinen Sirkka | 1951-1973 |
| Taipale Lyyli | 1951-1960 |
| Lindqvist Maria | 1952-1973 |
| Parkkonen Sirkka | 1952-1954 |
| Aalto Anna-Maija | 1952-1953 |
| Pesola Kaarina | 1953-1973 |
| Ohra-aho Pirkko | 1953-1973 |
| Ritvanen Kaarina | 1953-1973 |
| Toivonen Kirsti | 1953-1955 |
| Hyyrynen Matti | 1953-1954 |
| Rinne Annikki | 1954-1962 |
| Hautamäki Raija | 1954-1971 |
| Sparf Urpo | 1955-1973 |
| Ohra-aho Erkki | 1955-1966 |
| Rosendahl Anita | 1955-1956 |
| Saari Ritva | 1955-1956 |
| Sparf Aune | 1956-1973 |
| Rättyä Anni | 1956-1958 |
| Sparf Meeri | 1956-1957 |
| Pesola Veikko | 1957-1973 |
| Lahtinen Pirkko | 1957-1973 |
| Lehtinen Martta | 1958-1968 |
| Kamppila Saimi | 1959-1973 |
| Järvinen Anja | 1960-1973 |
| Viirret Laura | 1960-1972 |
| Uimonen Anneli | 1960-1962 |
| Nikula Anja | 1961-1973 |
| Mannila Ilmari | 1961-1973 |
| Mannila Helena | 1962-1973 |
| Lindqvist Tapio | 1962-1973 |
| Mäntynen Aira | 1962-1973 |
| Koskinen Erkki | 1963-1973 |
| Viinamäki Aili | 1965-1973 |
| Leinonen Ritva | 1968-1972 |
| Leinonen Tauno | 1968-1970 |
| Salovius Sinikka | 1968-1970 |
| Salovius Esa | 1968-1969 |
| Hokkanen Erkki | 1968-1969 |
| Rauhala Erkki | 1969-1970 |
| Leminen Sirkku | 1969-1970 |
| Tuominen Eino | 1970-1973 |
| Vihriälä Marja-Liisa | 1970-1973 |
| Hytönen Aune | 1971-1973 |
| Huhtakangas Aino | 1972-1973 |
| Hynninen Ella | 1972-1973 |
| Mikkola Marjut | 1972-1973 |
| Äänekosken jatkoluokilla ja kansalaiskoulussa vuosina 1932-1973 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Suortti Raili | 1932-1933 |
| Virtanen Kaarlo | 1932-1933 |
| Haaranen Helmi | 1935-1937 |
| Markkanen Tyyne | 1937-1938 |
| Virtanen Jalmari | 1937-1938 |
| Eerola Paula | 1938-1961 |
| Halme Veikko | 1938-1946 |
| Lipsanen Kaarlo | 1940-1951 |
| Anttinen Mirjam | 1940-1946 |
| Räsänen Erkki | 1945-1954 |
| Kekki Kaarina | 1946-1947 |
| Pakarinen Veikko | 1946-1947 |
| Siivola Maija | 1947-1948 |
| Valjus Pauli | 1948-1952 |
| Airanne Aili | 1948-1949 |
| Halmekari Eila | 1949-1973 |
| Anttila Harri | 1949-1950 |
| Järvinen Aimo | 1951-1973 |
| Halmekari Viljo mm. | 1951-1952 |
| Aalto Pentti | 1952-1953 |
| Pesola Veikko | 1953-1957 |
| Peltovirta Juhani | 1954-1956 |
| Korhonen Matti | 1955-1966 |
| Lauerma Väinö | 1957-1973 |
| Äikiä Pauli | 1957-1964 |
| Örterström Maj-Lis | 1958-1960 |
| Kamppila Simo-Matti | 1959-1966 |
| Kuronen Marjatta | 1959-1960 |
| Holopainen Aira | 1960-1973 |
| Lunki Sirkka | 1960-1973 |
| Porri Olavi | 1960-1973 |
| Jokinen Ritva | 1960-1964 |
| Mannila Helena | 1961-1962 |
| Hasanen Liisa | 1962-1973 |
| Ahvenlampi Marjatta | 1964-1973 |
| Pöyhönen Pentti | 1964-1967 |
| Ohra-aho Erkki | 1966-1973 |
| Arola Esko | 1966-1973 |
| Eskola Liisa | 1966-1973 |
| Lehtonen Jukka mm. | 1966-1969 |
| Laitinen Veli | 1966-1967 |
| Pulkkinen Erkki | 1967-1973 |
| Varvikko Antti | 1967-1971 |
| Aalto Ritva | 1968-1970 |
| Korhonen Raija | 1968-1969 |
| Myyrä Kari-Juhani | 1970-1972 |
| Hohti Liisa | 1970-1971 |
| Sivonen Eero | 1971-1973 |
| Turpela Seppo | 1971-1972 |
| Friman Marjukka | 1972-1973 |
| Hartikainen Reino | 1972-1973 |
| Äänekosken peruskoulun ala-asteella vuosina 1973-1984 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Vuorinen Bertta | 1973-1975 |
| Kivimäki Mirja | 1973-1974 |
| Pulkkinen Sirkka | 1973- |
| Lindqvist Maria | 1973- |
| Pesola Kaarina | 1973-1985 |
| Pesola Veikko | 1973-1985 |
| Ohra-aho Pirkko | 1973- |
| Ritvanen Kaarina | 1973-1975 |
| Sparf Urpo | 1973- |
| Sparf Aune | 1973- |
| Viinamäki Aili | 1973-1974 |
| Eskola Liisa | 1973- |
| Tuominen Eino | 1973- |
| Hytönen Aune | 1973- |
| Oksanen Raimo | 1973-1981 |
| Valkola Paula | 1973- |
| Lehtonen Jouko | 1973-1978 |
| Ilomäki Raili | 1973- |
| Pynnönen Eeva | 1973-1974 |
| Melartin Irja | 1973-1974 |
| Poranen Marja-Leena | 1973-1974 |
| Lahtinen Pirkko | 1973- |
| Kamppila Saimi | 1973- |
| Järvinen Anja | 1973- |
| Viirret Laura | 1973-1978 |
| Nikula Anja | 1973- |
| Mannila Ilmari | 1973- |
| Mannila Helena | 1973- |
| Lindqvist Tapio | 1973- |
| Mäntynen Aira | 1973- |
| Koskinen Erkki | 1973- |
| Kononen Meeri | 1974- |
| Perälampi Ritva | 1974- |
| Pölkki Hannu | 1974-1979 |
| Horkamo Olavi | 1974-1977 |
| Hannula Pirjo | 1974-1975 |
| Lonkila Maija-Liisa | 1974- |
| Puhakka Hannu | 1974-1975 |
| Uotila Anna-Maija | 1974-1975 |
| Pitkänen Aune | 1975 |
| Peltonen Paula | 1975 |
| Määttä Kaarina | 1975-1979 |
| Jason Leena | 1975-1976 |
| Kuula Kaisa | 1976- |
| Hirvanen Rauno | 1977- |
| Levänen Marja | 1977-1978 ja 1983- |
| Perälampi Hannu | 1978- |
| Andersson Markus | 1978-1980 |
| Lindqvist Kalevi | 1978-1979 |
| Rasilo Anja | 1979-1983 |
| Aarnio Seppo | 1979-1980 |
| Pajula Hannu | 1980- |
| Pasanen Annikki | 1980- |
| Leppänen Petter | 1980-1984 |
| Vainio Marja | 1982- |
| Paananen Tapio | 1982- |
| Puurunen Hannu | 1984- |
| Äänekosken peruskoulun yläasteella vuosina 1973-1984 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Järvinen Aimo | 1973- |
| Halmekari Eila | 1973-1982 |
| Lauerma Väinö | 1973- |
| Holopainen Aira | 1973- |
| Porri Olavi | 1973-1981 |
| Lunki Sirkka | 1973- |
| Hasanen Liisa | 1973-1983 |
| Ohra-aho Erkki | 1973- |
| Arola Esko | 1973- |
| Pulkkinen Erkki | 1973- |
| Sivonen Eero | 1973- |
| Tukiainen Terhi | 1973-1977 |
| Vainionpää Heikki | 1973- |
| Veintie Ritva | 1973- |
| Hannula Kari | 1973-1976 |
| Komu Tarja | 1973-1975 |
| Friman Marjukka | 1973- |
| Aarnio Matti | 1973- |
| Hyvärinen Rauha | 1973- |
| Järvelin Eila | 1973- |
| Järvelä Kaarina | 1973- |
| Kurkela Seija | 1973-1975 |
| Laulainen Martti | 1973- |
| Laulainen Pirjo | 1973- |
| Murtomäki Pirkko | 1973- |
| Suokko Liisa | 1973- |
| Tani Leena | 1973- |
| Hakonen Tapani | 1974- |
| Mäki-Otava Pirjo | 1974- |
| Kalmari Pasi | 1974-1975 |
| Autio Hertta | 1975- |
| Sokelo Eila | 1975- |
| Öhman Anneli | 1975-1977 |
| Hiltunen Matti | 1976- |
| Nyholm Tapio | 1976- |
| Ranta Rauno | 1976-1978 |
| Ylikojola Ulla | 1977- |
| Nyyssönen Risto | 1977-1978 |
| Lahtinen Pekka | 1978- |
| Ahlman Jarmo | 1978-1982 |
| Viljanen Pirkko | 1980- |
| Pälvimäki Lasse | 1980-1981 |
| Laihanen Kari | 1981- |
| Koivisto Juha | 1981-1982 |
| Kautiainen Hannu | 1982- |
| Lehmonen Ritva | 1982- |
| Kumpula Sirkka | 1982-1983 |
| Miettinen Matti | 1983-1984 |
| Tuovinen Eila | 1983-1984 |
| Saari Arvi | 1984- |
| Kaija Heikki | 1984- |
| Äänekosken lukiossa vuosina 1973-1980 | |
|---|---|
| Opettaja nimi | Opettajana vuodet |
| Hakonen Arja | 1973- |
| Ikonen Hilkka | 1973- |
| Vuori Orvokki | 1973- |
| Immonen Matti | 1973-1976 |
| Jokela Pirkko | 1973- |
| Karhunen Mauno | 1973- |
| Lehtinen Mirja | 1973- |
| Lehtonen Leila | 1973- |
| Mansikka-aho Pirkko | 1973- |
| Nikula Antti | 1973- |
| Välimaa Irmeli | 1976-1977 |
| Öhman Anneli | 1977-1979 |
| Tuominen Leena | 1979-1980 |
| Kinnunen Arja | 1980- |
| Ahonen Kirsti | 1980- |
kansa- ja kansalaiskoulun opettajia
Äänekosken keskuskansakoulun ja kansalaiskoulun opettajia syksyllä 1963 yläkoulun portailla. Kuvasta tunnistaa monia vanhoja opettajia aivan 1960-luvun alusta alkaen kuten: Simo-Matti Kamppila, Olavi Porri, Ilmari Mannila, Veikko Pesola, Sirkka Lunki, Martta Lehtinen, Tapio Lindvist ja Urpo Sparf.
Kansakoulutodistus vuodelta 1930
Päästötodistus Äänekosken kunnan kirkonkylän piirin kuusiluokkaisesta kansakoulusta vuodelta 1930. Koulu on Piilolanniemen kansakoulu ja todistuksen allekirjoittajina luokanopettaja ja samalla koulun johtaja J.A.Leppämäki, johtokunnan puheenjohtaja Matti Halttunen ja kansakoulun tarkastaja Herman Toivonen.
Lähteet
- Äänekosken satavuotias koululaitos, Urpo Sparf, 1985
- Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011