Metallikautta etsimässä

Metallinilmaisijaetsiville järjestettiin koulutustilaisuudet 2020 ja 2023 kesäkuussa. Sen jälkeen on ryhmissä käyty monessa paikassa. Vuosina 2020-2024 on tehty/tehdään seuraavat tutkimusretket: * Pirttilampi, Hirvaskangas * Liimattalan Lylyharjun tarkistusretket * Kovalan Niiranhiekka * Jurvonharju, Suolahti Vihijärvi * Lyytykän saaressa Kalaniemessä * Hakalan tilalla Kolunpohjassa * Liimattalan Vanhan Laurilan retki * Rotkolan saarten tarkistusveneily * Kiimaskallion retki Parantalassa * Muhluniemen retki Koivistonkylällä * Parantalan Kiimaskalliolla * Honkolan Aution tilalla. * Hietaman Laurilan tilalla * Koivistonkylän koululla oppilasesittelyssä * Tourusen tilalla Koivistonkylällä * Kvartsilouhoksella Honkolassa * Saviniemen tila Parantalassa * Harjun tila Mämmenkylällä * Alatalon tila Mämmenkylällä * Isoniittu Mämmellä * Vanha Kievari Laajarannan leirikeskus * Muhluniemi, länsiranta * Viitaniemi, raja-alue * Kapeenkylä, Mattilan ja Pitkäsen pellot sekä Kapeen vanhan sillan alkupää
VUONNA 2024 on keväällä tutkittu Kuhnamonpohjukan Isoniittu sekä Laajarannan vanhan kievarin alue. Syksyllä on käyty Muhluniemi (Länsiranta) Viitaniemi (raja-alue) sekä Kapeenkylän pellot. Retkille voi ilmoittautua Kotiseutuyhdistyksen vastuhlö Timo Enäkoskelle (marrinkumpu@pp.inet.fi, tel. 040 7786370) Tarkemmin, ks. MetallinIlmaisinHarrastus MIH-sivu.

RETKIVINKKEJÄ

Nyt kun retkeily on tullut suosituksi, Kotiseutuyhdistys vihjaa pari mielenkiintoista lähipaikkaa: Käykääpä Ääneniemeen menevän tien varrelta ylös niinkutsutulle Erkon kivelle, josta näkyy hakkuiden jälkeen sekä Kuhnamo että Keitele. Nyt voi taas samaistua runoilija JH.Erkkoon, joka kivellä istui 1890-luvulla ja loi kuuluisia runoja ja laulunsanoja. Koska Ääneniemen rinne on pahasti metsittynyt (v.2022) niin kannattaa kiertää helpompaa reittiä kallioille heti poliisilaitoksen jälkeen, vanhan harvan kuusikon kautta, jonka pohjoispäässä on vielä 1920-luvun ampumamaalihauta. Kallionreunaa pitkin löytyvät parhaat näköalat ja Erkon kivi (Koordinaatit kivelle 62 36 19 p.lev. ja 025 44 58 itäistä pituutta. Korkeutta 187 merenpinnasta.)

Toinen lähipaikka on Kuskallio, jonne pääsee Kotakennään uuden tiejärjestelyn pohjoisimmasta ympyrästä, pohjoiseen päin hiekkatien tapaista rannan suuntaisesti. Sähkölinjan alituksen kohdalta vain rantaan päin, niin 150 metrin jälkeen Kuskallion pitäisi näkyä. Kuhnamon rantaa on aiemmin kulkenut pidemmältä hyväkin polku, mutta se on jonkin verran peittynyt. Kalliolla on hyvä katsella Tärttämäen jylhyyttä ja olla pienellä piknikillä. Varsinkin kevättalvella (pääsee suksillakin Kuhnamoa pitkin...) kallion reunalla on mukavat jääveistokset - ja kalliolla liukasta ! Hieman Kannanniemeen rakennettu outo mökkitalo häiritsee eränäkymää, mutta toisaalta aurinko sulattaa lähipikareissulle lähtijän - niin on Kuskallio tehnyt jo vuosisadan ajan.

Kolmas näköalapaikka on Suolahden Kirppuvuori, jonne pääsee montaa reittiä. Ehkä vähimmin asukkaita häiritsevä on kulku vuoren itäreunalta, Äänekoskentie 1464 kohdalta alkavan tukkitien varrelta, jolta pitää poiketa suoraan jyrkkään ylärinteeseen. Vaativa nousu (varsinkin lumisena aikana) palkitsee näköaloillaan lähes puuttomalla laella. Lisähohtoa näköalalle ja louhikolle tuo se, että se oli kansallistaidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalauspaikka talvella vuonna 1906.

Vielä yksi hieno kohde on Hietaman syksyllä 2024 avattu ja merkitty esihistoriasta kertova Tervavuoren ikikalliot reitti, jonka voi aloittaa Kartano-Kievarilta (ks. https://www.kartanokievari.fi/luontomatkailu). Jääkauden näkymät etelän lämpimään päin ovat mielikuvitusta innostavia.

Ei kannata unohtaa Äänekosken kaupungin ylläpitämiä sivuja, joissa mm. "somelähettiläät" kertovat mielenkiintoisista retkipaikoista sanoin ja kuvin. ( https://www.visitaanekoski.fi/ )