Sulfiitin jäähyväisjuhla
Jäähyväisjuhlat sulfiitissa 13.1.1984
Äänekosken sulfiittitehtaalla vietettiin perjantaina 13.1.1984 remakoita jäähyväisjuhlia lähestyvän viimeisen sulfiittikeiton kunniaksi. Juhliin oli kelpuutettu vain vanhat sulfiittimaakarit, joista jokainen on palvellut tehdasta runsaat 40 vuotta. Oikeastaan tämä tarina olisi paremmin edukseen paikallisradiossa, sillä naurunremahdukset ja selluporukan muistot latistuvat tekstinä turhan paljon. Tehtaan konttorissa olleessa tilaisuudessa oli läsnä kymmenen vanhaa tehtaan työntekijää. Heistä yhdestoista Eino Rahkonen eli Tökkö oli joutunut jäämään tilaisuudesta pois sairauden vuoksi. Hän tulee kuitenkin olemaan ensimmäinen, joka saa tehtaan johdolta kultakellon konjakin kera 40 vuoden palveluksesta.
Pitkäaikaisia työntekijöitä
Eino Rahkonen oli sulfiitissa koneenhoitajana ja kemikaalien vastaanottajana. Hän toimi sen lisäksi 12 vuotta Äänekosken tehtaiden pääluottamusmiehenä. Siinä hommassa sai paljon puhua käsillään ja välillä oli korotettava ääntäkin. Muut juhlissa mukana olleet olivat insinööri Uuno Koponen ja työnjohtaja Väinö Ahvenainen. Hänellä kerttyi 45,5 palvelusvuotta. Mukana oli myös kiisu-uunin hoitaja Toivo Sironen. Hän on ollut mukana vuodesta 1937 alkaen. Edelleen sihtimiehenä toimiva Heikki Hytönen. Hänellä on mahdollisuus päästä täyteen 50 palvelusvuoteen. Hytönen toimii yhä myös neuvottelevana luottamusmiehenä. Koneenhoitaja Tauno Leppäselle on tullut 48 vuotta ja 7 päivää täyteen. Hän aloitti sahalla jo 14-vuotiaana. Sulfiitin ylimestarin Kauko Saarisen mittariin on tullut noin 40 vuotta. Riuskaotteiseksi ja hyväksi vuoromestariksi mainittu Anton Ritanen vaikutti tehtaalla myös runsaat 40 vuotta.
Näytteenottajia ja käytöntarkkailijoita
Irene Rautiainen, Helvi Hytönen ja Anna-Liisa Oinonen
Joukon naiskaarti on yhtä kauan palvelleita. Anna-Liisa Oinonen aloitti 41 vuotta sitten. Hän oli nuorena tehtaalla se tyttö, jota muut vuorolaiset mielellään pelottelivat sammakoilla. Irene Rautiainen muistaa olleensa mukana tehtaalla jo sen rakennusvaiheessa. Myöhemmin hän toimi käytöntarkkailijana. Irene Rautiainen oli ennen sulfiitin aikaansa yhtiön Mannilan tilalla maitotyttönä. Hän oli kertonut kuinka katseli ihaillen valmistuvaa sulfiittitehdasta ja ajatteli, kuinka sinne pääsisi työhön. Helvi Tourunen työskenteli myös 40 vuotta. Aluksi hän oli näyteenottajana ja myöhemmin käytöntarkkailijana. Helvi muistaa tehtaan alkuajoista sen, että palkkaneuvotteluja käytiin joskus hieman pilke silmäkulmassa:
"Nosta tyttö vähän hameenhelmaa, niin saat parempaa palkkaa!"
Sulfiitissa 25 vuotta mukana ollut DI Erkki Aalto ei voinut muuta kuin nauraa Helvin jutuille:
"Kukapa niitä menee todistelemaan vanhoja asioita."
Vakavasti puhuen naiset myöntävät, että tehdastyö on vienyt jokaiselta terveyden. Työtä on kuitenkin pitänyt tehdä leivän hankkimiseksi. Anna-Liisa aloitti tehtaassa 16-vuotiaana ja jäi sairaseläkkeelle vähän aikaa sitten. Anna-Liisa kertoi kurkun menneen laaduntarkkailussa, koska kuiva pihka otti henkeen. Vähitellen kurkku on parantunut, mutta nivelkulumat ovat jääneet pysyviksi muistoiksi. Irene ja Helvi jaksoivat tehdä työtä säädettyyn eläkeikään saakka, mutta samat vaivat hekin vievät eläkkeelle mukanaan. Kaiken kaikkiaan naiset muistelevat tehdasvuosiaan hymyillen. Niihin mahtuu paljon raatamista, mutta tilipäivänä osattiin myös ottaa ilo irti. Silloin ostettiin täytekakkua.
Tehdaskierros päätteeksi
Jäähyväisjuhlat sulfiitissa 13.1.1984
Perjantain päätteeksi vanhat työntekijät tekivät kierroksen tutuissa tehdassaleissa. Mieleen palasivat monet muistot jo vuosikymmenten takaa. Paljon on paikat muuttuneet vuosien saatossa. Joku jo pitempään tehtaalta pois ollut valitti rikin katkun kutkuttavan nenää. Sulfiittisellun keitto päättyi Äänekoskella 16.1.1984 ja sellun kuivauskone ajettiin alas 8.10.1985, johon koko tehtaan toiminta päättyi. Viimeiset 1,5-vuotta sulfiitin kuivauskoneella ajettiin sulfaatista pumpattua massaa ja sulfaatin keiton päätyttyä noin 5 kuukauden ajan pulpperoitua sulfaatin massaa. Yksikkö oli toiminta-aikanaan 46-vuoden ajanjaksolla valmistanut sellua reilut 1,7 miljoonaa tonnia. Puuta tehtaalla on sen toiminnan aikana kulunut vajaa 10 milj. kiintokuutiometriä. Tämä määrä vastaa yhden metrin levyistä ja yhden metrin korkuista puupinoa, joka ylttää Suomen päästä päähän 8,6 kertaa.
Kuvassa yllä sulfiitin vanhan keittokirjan tutkimista. Oikealta työnjohtaja Väinö Ahvenainen, ylimestari Kauko Saarinen, insinööri Uuno Koponen, kiisu-uunin hoitaja Toivo Sironen ja koneenhoitaja Tauno Leppänen.
Lähteet
- Sisä-Suomen lehti 14.1.1984