Toiminut vuosina 1938-1985

Äänekosken sulfiittisellutehdas

Sulfiittitehdas aikajanalla

Äänekosken sulfiittiselluloosatehdas kesällä 1938

Sulfiittitehtaan aikajana 1936-1990 pitää sisällään tehtaan koko kirjatun historian pääkohdat. Se alkaa vuoden 1936 keväällä tehdystä rakentamispäätöksestä ja päättyy vuoden 1990 aikana purettuihin tehtaan viimeisiin rakennuksiin.

Aikajana sisältää kaikki merkittävimmät tapahtumat tehtaan historian varrelta. Siinä ovat mukana suurimmat ja tehtaan toimintaan merkittävästi vaikutteneet investoinnit ja konehankinnat. Samoin mukaan on otettu joitakin tehtaan historiassa pisimpään vaikuttaneita työntekijöitä. Mukana ovat myös monet sulfiitin palveluksessa olleet tekniset ja ylemmät toimihenkilöt.

Aikajanalla ovat mukana myös sotiemme 1939-1945 aikana kaatuneet tai kadonneet sulfiittiin työsuhteessa olleet työntekijät ja toimihenkilöt. Mukaan on myös yritetty löytää tehtaan toimintaympäristöön vuosien varrella vaikuttaneita muuttujia. Niiden kautta on koetettu havainnollistaa sitä markkinoiden painetta, jossa suhteellisen pieni ja asiakkaistaan etäällä oleva sellutehdas on toiminut.

Aikajana 1936-1990

• Rakentamispäätös 26.5.1936

  Äänekoski Oy:n yhtiökokous teki rakentamispäätöksen 26.5.1936. Kustannuksiksi arvioitiin 38.6 Mmk.
• Rakentaminen alkaa Syyskuu 1936

  Rakennustyöt alkoivat syyskuun alussa 1936 koskiuoman itärannalle entiselle Mannilan talon pellolle.
• Rakennukset vesikatossa 1936

  Vuoden 1936 lopussa valtaosa rakennuksista oli vesikattovaiheessa.
• Koneasennukset alkavat 1937

  Koneistojen asennukset alkavat 1937.
• Happotornin rakentaminen alkaa 1937

  Happotornin rakentaminen alkoi keväällä 1937.
• Bo Kuve tuli sulfiittiin 1937

  Bo Kuve tuli sulfiittiin käyttöinsinööriksi keväällä 1937.
• Matti Kankainen kuoli 1937

  Työmies Matti Kankainen kuoli työtapaturmassa sulfiittitehtaan rakennustyömaalla 31.3.1937. Hän oli kaivamassa kuorimorakennuksen perustuksia, kun rakennuksen telinetolppa kaatui hänen päälleen.
• Irene Rautiainen tuli sulfiittiin 1937

  Käytöntarkkailija Irene Rautiainen tuli sulfiitin palvelukseen 27.10.1937. Hänelle kerttyi yli 40 palvelusvuotta sulfiitissa.
• Väinö Ahvenainen tuli sulfiittiin 1937

  Väinö Ahvenainen tuli sulfiitin palvelukseen 24.11.1937 sihtimieheksi. Hän jäi eläkkeelle työnjohtajana 1984. Hänelle kerttyi 45,5 palvelusvuotta sulfiitissa.
• Tehtaan ensimmäiset sellupaalit 1938

  Ensimmäiset sellupaalin kuivauskoneelta saatiin 1.1.1938 varhaisen aamun tunteina.
• Tuotannonrajoitusseisokki 1938

  Vuoden 1938 keväällä tehtaalla jouduttiin toteuttamaan lähes kahden kuukauden seisokki heikosta markkinatilanteesta johtuen.
• Toivo Sironen tuli sulfiittiin 1938

  Kiisu-uunin hoitaja Toivo Sironen tuli sulfiitin palvelukseen 11.8.1938. Hänelle kerttyi yli 40 vuotta sulfiitissa.
• Tehdas pysähtyi talvisotaan 1939

  Vuonna 1939 sellun hinnat putosivat voimakkaasti. Syyskuun alussa alkanut toinen maailmansota ja marraskuun lopussa alkanut talvisota vaikeuttivat sulfiittitehtaan toimintaa ja lopettivat sen lopulta kokonaan.
• Tapio Pajari kaatui 1939

  Teekkari Aihe Tapio Pajari kaatui 6.12.1939 Taipaleen Metsäpirtissä.
• Tuotanto 1939

  Vuoden tuotanto noin 28.000 tonnia.
• Eemil Hautakangas kaatui 1940

  Sulfiitin työnjohtaja Eemil Hautakangas kaatui Taipaleessa Mustajoella 10.2.1940.
• Oiva Alanurmi kaatui 1940

  Keittäjän apulainen Oiva Alanurmi haavoittui 19.2.1940 Mustajoella Taipaleessa. Hän kuoli 23.2.1940 16.KS.
• Otto Seulamo kaatui 1940

  Lautturi Otto Seulamo kaatui Mustaojalla Metsäpirtissä 21.2.1940
• Matti Liimatainen kaatui 1940

  Työmies Matti Liimatainen haavoittui 4.3.1940 ja kuoli matkalla sairaalaan 4.3.1940.
• Vientimarkkinat hävisivät 1940

  Vuonna 1940 tuotteiden vientimarkkinat olivat miltei täysin hävinneet. Sulfiittitehdas olikin tästä syystä pantava seisomaan toukokuussa. Se käynnistettiin lopulta lokakuussa uudelleen, mutta vain kolmeksi viikoksi.
• Tuotantomäärä 1940

  Vuoden 1940 tuotanto vain 8500 tonnia.
• Äänekoski OY myydään 1941

  Wärtsilä-Yhtymä Oy osti koko Äänekoski Oy:n osakekannan 14.1.1941.
• Tehdas pysähtyi jatkosotaan 1941

  Vuonna 1941 vienti Saksaan oli saatu joten kuten alulle, mutta liikekannallepano ja jatkosodan syttyminen pysäytti sulfiitin. Syksyllä tehdas saatiin osittain käyntiin naistyövoimalla.
• Eino Hautala kaatui 1941

  Työmies Eino Hautala kaatui Jääskessä 4.7.1941
• Matti Hänninen kaatui 1941

  Vuoroesimies Matti Hänninen kaatui Suojunjoella 6.9.1941.
• Arvi Kankainen hukkui 1941

  Sorvaaja Arvi Kankainen hukkui Itämereen 13.9.1941 Utön edustalla miinaan törmänneen panssarilaiva Ilmarisen mukana.
• Aarne Hytönen kaatui 1941

  Kalkkikivimies Aarne Hytönen kaatui Karhumäessä 16.11.1941.
• Tuotantomäärä 1941

  Vuoden 1941 tuotanto vain 12.500 tn.
• Wärtsilän selluloosa OY 1942

  Vuonna 1942 Wärtsilä-Yhtymä Oy perusti Wärtsilä-Selluloosa Oy:n.
• Hans Ungern kaatui 1942

  Lääketieteen ylioppilas Hans Ungern haavoittui Uhtualla 21.4.1942. Hän kuoli 4.5.1942 17.KS.
• Taavi Venäläinen kaatui 1942

  Työmies Taavi Venäläinen haavoittui Ylämustajärvellä 27.4.1942. Hän kuoli 5.5.1942 12.KS.
• Rakennetaan spriitehdas 1942

  Yhtiö rakensi Äänekoskelle spriitehtaan, joka käytti hyväkseen sulfiittijäteliuosta. Tehtaan käynnistys tapahtui syyskuussa 1942. Sulfiittijäteliuoksen haihdutusta ja kuivausta kokeiltiin jo tehdasmittakaavassa.
• Bo Kuve tekniseksi johtajaksi 1942

  Bo Kuve nimitettiin sulfiitin tekniseksi johtajaksi vuonna 1942.
• Sota-ajan tuotantoa 1942-1943

  Vuosina 1942-1943 valmistettiin myös rehusellua lehmille ja hevosille. Tuotanto oli jopa 40 tonnia päivässä. Sota-aikana tehtiin myös korsutapettia, jota rullattiin sulfiitin kuivauskoneella hyvin alkeellisin laittein. Sitä käytettiin paikkakunnalla varsin yleisesti huoneitten sisustukseen vielä pitkään sodan jälkeenkin.
• Kaksi kiisu-uunia 1943

  Vuonna 1943 tehtaalle valmistui kaksi kiisu-uunia, joissa poltettiin Outokummun rikkikiisua ulkomaisen rikin sijasta.
• Veikko Kautto katosi 1944

  Työmies Veikko Kautto katosi 27.3.1944.
• Matti Pajunen kaatui 1944

  Sähköasentaja Matti Pajunen haavoittui Syväri 27.6.1944. Hän kuoli matkalla 28.KS.
• Viljo Alanurmi kaatui 1944

  Vesivahti Viljo Alanurmi kaatui Kavantsaari Antrea 31.8.1944.
• Toiminta jatkuu sodan jälkeen 1945

  Vuonna 1945 rakennettiin uusi selluvarasto. Vienti lähti liikkeelle ja vuoden tuotannoksi tuli melkein 17.500 tonnia.
• Tuotanto elpyy hiljalleen 1946-1948

  Seuraavina vuosina sulfiitin tuotanto elpyi hiljalleen sodan vaurioista. Vuonna 1948 päästiin jo 31.000 tonniin.
• Markkinatilanne vaikeutuu 1949

  Vuosi 1949 oli sellumarkkinoilla vaikea ja vienti lähes tyrehtyi. Valtiovalta teki kaksi devalvointia helpottaakseen vientiteollisuuden tilannetta.
• Korean sota syttyi 1950

  Vuonna 1950 syttyi Korean sota ja se aiheutti sellumarkkinoilla suuren kysyntäpiikin. Sellun hinta kohosi äkkiä 3-4 kertaiseksi. Tänä lyhyenä aikana sulfiitti teki historiansa parasta taloudellista tulosta. Sodan lopputtua sellun hinta putosi yhtä nopeasti kuin oli noussutkin ja vielä lähtötason alapuolelle.
• Kauko Saarinen tuli sulfiittiin 1951

  Kauko Saarinen tuli sulfiittiin päivämestariksi vuonna 1951.
• Tuotantomäärä 1951

  Tuotantoa syntyi 38.000 tonnia.
• Wolter Westerholm 1952

  Wärtsilä-Selluloosa Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Wolter Westerholm.
• Äänekoski Oy syntyi 1953

  Vuoden 1953 kesällä Metsäliiton Selluloosa Oy, joka perustettiin samana vuonna helmikuussa, osti Wärtsilä-Selluloosa Oy:n osake-enemmistön 2.5 miljardilla markalla. Yhtiön nimeksi tuli Äänekoski Oy.
• Hydra-pulpperi 1954

  Konesalin kuivaapäätä laajennettiin ja saatuun lisätilaan hankittiin Tampellan valmistama suuritehoinen Hydra-pulpperi.
• BW-höyrykattila 1954

  BW-höyrykattila valmistui tehdasalueelle. Se alkoi pari vuotta myöhemmin polttaa sulfiittihaihduttamolaitoksen jätelientä ensimmäisenä Suomessa.
• Tuotantomäärä 1954

  Tuotantoa syntyi 30.700 tonnia.
• Olavi Sonni tuli sulfiittiin 1955

  Olavi Sonni tuli Äänekoskelle Jämsänkosken sulfiittitehtaalta. Hän oli erityisesti sellun valkaisun asiantuntija.
• Valkaisulaitos valmistui 1956

  Sulfiittitehtaan valkaisulaitos valmistui. Valkaistun sellun menekki oli hyvä ja laitos maksoi nopeasti itsensä.
• sulfiittijäteliuoksen haihduttamo 1956

  Sulfiittijäteliuoksen haihduttamo ja polttolaitos valmistui. Se oli alallaan ensimmäinen Suomessa.
• Yleislakko 1956

  Yleislakko vuonna 1956 Suomessa lamautti koko teollisuustuotannon. Lisäksi erittäin vaikea jäätilanne vaikeutti selluloosan vientitoimituksia.
• Metsäliiton Selluloosa Oy 1957

  Äänekoski Oy:n nimi muuttui Metsäliiton Selluloosa Oy:ksi.
• Sulfiittia laajennetaan 1958

  Vuoden 1958 tammikuussa päätettiin sulfiittitehtaan modernisoinnista ja laajennuksesta siten, että sen vuosituotanto tulisi nousemaan 20.000 tonnilla. Syyskuussa 1958 päätettiin rakentaa Äänekoskelle uusi sulfaattitehdas.
• Koivun käyttö 1958

  Alkoi koivun käyttö sellun raaka-aineena
• Tuotantomäärä 1959

  Sulfiitin kokonaistuotanto oli noin 38.800 tn, josta kuusisulfiittia noin 31.000 tn ja koivusulfiittia noin 7800 tn.
• Erkki Aalto tuli sulfiittiin 1959

  Erkki Aalto tuli sulfiittiin käyttöinsinööriksi.
• Tehtaan laajennus käynnistyy 1959

  Kesällä 1959 suoritettiin mittavat uudistustyöt, joiden aikana: Puunkäsittelyä modernisoitiin rakentamalla nippujen vastaanottopöytä, siltanosturi pitkällä radalla, hankittiin kuorimarumpu kuljettimineen Rauma-Repolan toimituksina. Lisäksi rakennettiin moderni pyörrekerroskiisu-uuni, keittämölle tuli uusi happoteräskeitin, massakuopat rakennettiin kokonaan uudelleen, lajitteluosastoa uudistettiin paljon, valkaisulaitos sai pikku parannuksia, haihduttamoa laajennettiin samoin kuivauskoneen kapasiteettia nostettiin, paalausta uudistettiin samoin hankittiin uudet Valmetin trukit. Tämä oli iso urakka, joka toteutettiin elokuussa 1959 kolmessa viikossa. Investointi maksoi silloisen miljardin.
• Sulfaattitehtaan suunnittelu 1959

  Äänekoskelle tulevan uuden sulfaattitehtaan suunnittelutyöt alkoivat. Suunnittelutyön teki Insinööritoimisto Murto&Pöyry. Teknillisen korkeakoulun sellutekniikan professori ja hänen entinen oppilaansa DI Jaakko Pöyry perustivat tämän yhteenliittymän. Tästä alusta Jaakko Pöyry perusti kuuluisat yhtiönsä myöhemmin.
• Sultaattitehtaan peruskivi 1959

  Sulfaattitehtaan peruskiven muuraus suoritettiin 4.8.1959 ja seuraavan vuoden marraskuussa rakennustyöt olivat edistyneet jo siten, että uuden tehtaan pesuosasto, keittämö ja soodakattilarakennus olivat harjakorkeudessa.
• Valkaisukemikaaliosasto 1960

  Sellutehtaiden yhteinen valkaisukemikaaliosasto päätettiin rakentaa sulfiitin yhteyteen. Laitos valmistui syksyllä. Samalla sulfiitin valkaisu sai klooridioksivaiheen 7. valkaisuvaiheekseen.
• Tuotantomäärä 1960

  Sulfiitin vuosituotanto oli noin 48200 tn. Tästä määrästä kuusisellua oli 32600 tn ja koivusellua 15600 tn.
• Uusi tuotevarasto 1960

  Rakennettiin uusi tuotevarasto sellutehtaiden ja paperitehtaan käyttöön.
• Sellun markkinatilanne 1960-1961

  Sellun markkinatilanne vaikeutui 1960-luvun alussa ja johti lopulta siihen, että selluntuottajien kesken yhteisesti päätettiin tuotannon supistuksista lähes viidenneksellä vuoden 1961 lopusta lähtien.
• Sulfaatti käynnistyy 1961

  Sulfaattitehtaan ensimmäinen sellukeitto valmistui 4.2.1961 ja keittömön jälkeiset osastot saatiin ajettua hiljalleen ylös seuraavan kuukauden aikana.
• Sulfaatti käynnistyy 1961

  Ensimmäiset sulfaattiselluloosapaalit kuivauskoneelta saatiin 19.3.1961. Tämä päivämäärä on merkittävä siitäkin syystä, että Äänekosken sulfaattiselluloosatehdas oli maassamme ensimmäinen, jossa kokonainen käynnistyvä uusi sellutehdas pantiin suoraan käyntiin valkaisulaitoksineen.
• Sellun kysyntä heikkeni 1962

  Sellun kysyntä heikkeni niin, että sulfiittia oli pysäytettävä viiden viikon ajan.
• Tuotantomäärä 1962

  Erkki Aalto nimitettiin sulfiitin käyttöpäälliköksi.
• Kuorimon muutostyöt 1964

  Vuonna 1964 päätettiin ryhtyä rakentamaan uutta kartonkitehdasta Äänekoskelle. Se merkitsi sulfiittitehtaan kuorimoon muutoksia. Sen yhteydessä kuorimolle rakennettiin kuljetinjärjestelmä, jonka avulla voitiin hoitaa uuden hiomon tarvitsemat kuusipöllit. Lisäksi kuorimon vierelle rakennettiin asfaltoitu kenttä ja puiden syöttölaitteet hiomon puille. Laitteistotoimittaja kuorimon muutostöissä oli Rauma-Repola.
• Konesalin muutoksia 1964-1965

  Sulfiitin konesalin yhteyteen rakennettiin välivarasto. Korkeapainepuristin purettiin ja sen tilalle tuli märkäleikkuri oheislaitteineen. Välivarastoon rakennettiin kartonkia palveleva pulpperiasema ja selluputket kartonkiin.
• Attis-suotimet 1964

  Vanhan koivupuun saannin loppuminen pakotti sulfiittitehtaan rakentamaan prosessiinsa nollakuidun poiston eli hankittiin Attis-suotimet. Tämä auttoi jonkin aikaa pitämään sellun uutepitoisuuden kurissa.
• Itä-Suomen vesioikeus 1964

  Itä-Suomen vesioikeudessa Jyväskylässä oli ensimmäsitä kertaa käsittelyssä syyte, jossa Äänekosken tehtaita syytettiin alapuolella olevien vesien pilaamisesta. Käsittelyssä vaadittiin tehtaiden toiminnan kieltämistä uhkasakon avulla tai ainakin asetettavaksi lain mukaisen määräajan, jonka kuluessa tehdaslaitos olisi varustettava niin, että veden pilaantumista ei tapahdu.
• Tuotantomäärä 1964

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin 53.200 tonnia, josta koivusellun osuus oli 30.500 ja kuusisellun 22.700 tonnia.
• Black Monday 1965

  Pohjoismaiset selluntuottajat päättivät huonon markkinatilanteen vuoksi 26.9.1965 alentaa sellun hintoja laadusta riippuen 5-9 %. Hintojen pudotus oli erittäin tuntuva ja kyseistä päivää nimitetään Suomen selluloosateollisuuden historiassa termillä Black Monday eli Musta maanantai.
• Jouko Pirkkanen tuli sulfiittiin 1966

  Jouko Pirkkanen tuli sulfiitin käyttöinsinööriksi kesällä 1966.
• Kloorauksesta luovutaan 1967

  Sulfiitin valkaisussa luovutiin kloorauksesta ja sen tilalle rakennettiin klooridioksidivaihe.
• Heikki Palonen tuli sulfiittiin 1967

  Heikki Palonen tuli sulfiittiin apukeittäjäksi. Hän toimi myöhemmin sulfiitin päivä- ja varavuoromestarina.
• Kalle Hänninen eläkkeelle 1967

  Sulfiitin pitkäaikainen ylimestari Kalle Hänninen jäi eläkkeelle.
• Kauko Saarinen ylimestariksi 1967

  Teknikko Kauko Saarinen nimitettiin sulfiitin ylimestariksi.
• Bo Kuve eläkkeelle 1967

  Sulfiitin tekninen johtaja Bo Kuve jäi eläkkeelle.
• Olavi Sonni nimitys 1967

  DI Olavi Sonni nimitettiin Äänekosken selluloosateollisuuden johtajaksi.
• Erkki Aalto nimitys 1967

  DI Erkki Aalto nimitettiin sulfiittiselluloosaosaston tekniseksi johtajaksi.
• Koivun käyttö lisääntyy 1968

  Koivupuun käyttö raaka-aineena alkoi hiljalleen lisääntyä ja saavutti maksiminsa vuonna 1968, jolloin yli 93% sulfiitin tuotannosta oli koivusellua.
• Tuotantomäärä 1969

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin noin 53.000 tonnia, josta kuusisellun osuus oli 4800 ja koivusellun 48.200 tonnia.
• Tuotantoennätys 1970

  Vuonna 1970 saavutettiin sulfiitin historian paras vuosituotanto. Kokonaistuotantomäärä oli silloin noin 56.300 tonnia. Kuusisellun osuus tästä oli 7300 ja koivusellun osuus 49.000 tonnia.
• Suhdanteet heikkenivät 1971

  Maailmantalouden suhdanteet heikkenivät 1970-luvun alussa voimakkaasti. Vuotta 1971 pidettiin Suomessa yleisesti teollisuuden kannalta yhtenä vaikeimmista sotien jälkeen.
• Keskuskuorimo 1972

  Koko sellupuolen puunkäsittely yhdistettiin rakentamalla uusi keskuskuorimo. Sulfiitin käyttöön rakennettiin samalla ns. JG-hakekasa, jossa tuore koivuhake voitiin nopeasti vanhentaa sulfiittikeittoon sopivaksi.
• Flotaatiolaitos 1972

  Sulfiittiin valmistui flotaatiolaitos jätekuidun talteenottamista varten. Samana vuonna valmistui myös puhdistuslaitos I, joka tuli sulfiitin hoidettavaksi. Se palveli myös paperi- ja kartonkitehdasta.
• Öljykriisi 1973

  Öljykriisistä alkanut yleismaailmallinen taantuma murensi sellumarkkinoita ja heikensi voimakkasti tehtaan taloudellista tulosta.
• Jätevesi-investointi 1974-1975

  Tehtiin tehtaan historian suurin jätevesi-investointi. Silloin sulfiitissa siirryttiin keitinpesuun. Samalla rakennettiin uusi happoteräskeitin, rakennettiin Attisholzin lisenssillä toimiva hiivatehdas ja rakennettiin uusi suuri sulfiittijäteliuoksen haihduttamo BW-laitoksen yhteyteen.
• Allergiaoireita ilmaantuu 1975

  Kesän ja syksyn aikana tulivat tietoon ensimmäiset epäilyt hiivatehtaalta ilmaan pääsevän hiivapölyn allergisoivista vaikutuksista.
• Taantuma vaivaa 1975

  Vuoden 1973 öljykriisistä alkanut taantuma murensi edelleen sellumarkkinoita. Tämän vaikutus alkoi näkyä täysimittaisesti vuosituotantomäärissä Äänekoskellakin vuodesta 1975 alkaen, jolloin tehtaan huippuvuosista oli tultu alas tuotantomäärissä noin 30%.
• Erkki Aalto tehtaanjohtajaksi 1976

  DI Erkki Aalto nimitettiin sulfiitti- ja sulfaattiselluloosatehtaiden johtajaksi.
• Tuotantomäärä 1977

  Pohjakosketus 1970-luvun tuotantomäärissä saavutettiin vuonna 1977, jolloin sulfiitin tuotanto oli vain 35.000 tn
• Toiminta tappiollista 1977-1978

  Pitkän 1970-luvun taantuman päättyessä 1977-1978 sulfiittisellun valmistus oli erittäin tappiollista.
• Ulla-Maija Kovanen tuli sulfiittiin 1978

  Teekkari Ulla-Maija Kovanen tuli sulfiittiin diplomityönsä tekoa varten 23.5.1978. Diplomityössä oli tarkoitus selvitellä Äänekosken kartonkitehtaalle pumpattavan kuusisulfiittimassan ominaisuuksia ja pyrkiä tasoittaman sen laatuheittoja.
• Tuotantomäärä 1978

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin noin 47.700 tonnia, josta kuusisellun osuus oli 8900 ja koivusellun 38.800 tonnia.
• Sellun rullauslaitteet 1978

  Kemiallinen tehdas halusi siirtyä CMC-prosessissaan paalisellun käytöstä rullasellun käyttöön. Kemiallisen vaatimuksesta sulfiitin oli muutettava sellun pakkauslinjaansa rullatoimitukset mahdollistavaksi. Tätä tukien yhtymän johdossa tehtiin vuonna 1978 päätös rullauslaitteiden rakentamisesta sulfiitin konesalin kuivaan päähän. Tätä varten konesalia oli jatkettava tuotevarastoon päin useilla kymmenillä metreillä.
• Rullauslaitteiden asennus 1979

  Keväällä 1979 asennettiin konesaliin second hand-laitteet, joista Pope-rullain oli ostettu Englannista ja pituusleikkuri Takolta Tampereelta. Syksyllä hankkittiin vielä muovipakkauskäärintälaite.
• Rullatoimitukset kemialliselle 1979

  Koivusulfiittirullien toimitukset kemialliselle alkoivat. Siirtyminen sellun rullatoimituksiin vaati valmistusprosessissa paljon säätöä. Jotta voitiin pituusleikata kapeita fluffirullia massarainan profiilia korjattiin jo koivurullien tuotannon aikana hiomalla huopapuristimien alateloja monia kertoja suunnitellusti. Pompeerauksessa puristimien nippiin laitettiin kalkkeeripaperia täydellä puristaen ja näin nähtiin mistä kohtaa telaa oli hiottava.
• Fluffin tuotanto alkaa 1979

  Fluffsellun kehitystyö alkoi. Finncelliltä saatiin kilpailevia näytteitä ja tutkittiin, miten omalla kuivauskoneella voidaan tehdä vastaavaa. Koeajojen jälkeen päästiin tekemään revintäkokeita Suomen Vanutehtaan Hyvinkään tehtaalla. Kuivauskoneella tehtiin fluffia varten paljon kehitystyötä. Sen aikana mm. kokeiltiin erilaisia puristinhuopia ja jopa puristinviiroja. Lopulta rataprofiili saatiin niin hyväksi, että voitiin kokeilla fluffirullien tekoa. Ensimmäiset kapeat fluffikoe-erärullat otettiin radan parhaimmalta kohdalta lajittelemalla. Vasta profiilin tultua tyydyttäväksi siirryttiin vähitellen isompien fluffierien toimittamiseen. Fluffirullien leveys 20-50 cm vaati hyvää profiilia selluradalta, jotta ne eivät juuttuneet toisiinsa.
• Tuotantomäärä 1979

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin noin 47.600 tonnia, josta kuusisellun osuus oli 9440 tonnia, koivusellun 37.760 tonnia ja fluffin noin 400 tonnia.
• UMK käyttöinsinööriksi 1980

  Syksyllä 1980 Ulla-Maija Kovanen kutsuttiin sulfiitin käyttöinsinööriksi.
• Tuotantomäärä 1980

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin noin 47.750 tonnia, josta kuusisellun osuus oli 7500 tonnia, koivusellun 37.750 tonnia ja fluffin noin 3500 tonnia.
• Tuotantomäärä 1981

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin 45.200 tonnia. Tästä määrästä kuusisellua oli 5400 tonnia, koivusellua 29.800 tonnia ja fluff sellua 10.000 tonnia.
• Jouko Pirkkanen Lievestuoreelle 1982

  Sulfiitin käyttöpäällikkö Jouko Pirkkanen siirtyi Äänekosken sulfiittisellutehtaan palveluksesta Lievestuoreen sellutehtaan palvelukseen.
• Tuotantomäärä 1982

  Tehtaan vuosituotannoksi saatiin 42.300 tonnia. Tästä määrästä kuusisellua oli 3800 tonnia, koivusellua 23.500 tonnia ja fluff sellua 15.000 tonnia.
• Uusi sellutehdas 1982-1985

  Osana vanhojen sellutehtaiden lopettamista Metsäliiton ja UPM:n yhteisyritys Oy Metsä-Botnia Ab rakensi uuden suurtehtaan Äänekoskelle. Maansiirtotyöt uuden tehtaan paikalla aloitettiin lokakuussa 1982 ja varsinaiset rakennustyöt päästiin aloittamaan keväällä 1983. Tehtaan peruskivi muurattiin 29.12.1983 ja harjannostajaiset vietettiin 13.4.1984. Haketta otettiin keittimeen ensimmäisen kerran 9.4.1985 ja ensimmäinen sellupaalin valmistui 14.4.1985.
• Tuotantomäärä 1983

  Sulfiitin tuotannoksi saatiin 38.200 tonnia. Tästä määrästä kuusisellua oli 3200 tonnia, koivusellua 15.000 tonnia ja fluffia 20.000 tonnia.
• Keitto sulfiitissa loppui 1984

  Sulfiittisellun keitto päättyi 16.1.1984. Tehdas kylmeni lopullisesti kiisuosastolta kuivauskoneelle saakka. Ainoastaan valkaisukemikaliolaitos ja kuorimo jäivät käyntiin.
• Kauko Saarinen eläkkeelle 1984

  Sulfiitin ylimestari Kauko Saarinen jäi eläkkeelle.
• Fluff-tuotanto sulfaattiin 1984

  Yhtiössä jatkettiin Fluff-tuotantoa sulfaatin kuivauskoneella ja tähän liittyen Pope-rullain siirrettiin sulfaattitehtaan L-kuivaimen ja arkkileikkurin väliseen tilaan. Popelta tulleet Jumborullat kuljetettiin erikoisvaunulla sulfiitin konesalin päässä olevalle pituusleikkurille ja rullapakkaukseen. Sulfiittifluffia valmistettiin kaikkiaan vuosina 1979-1983 noin 50.000 tonnia.
• Tuotantomäärä 1984

  Sulfaattifluffia valmistui 20.000tn.
• Sulfaatti ajettiin alas 1985

  Toukokuussa sulfaattitehdas ajettiin alas.
• Happotorni räjäytettiin 1985

  Sulfiitin maamerkki happotorni räjäytettiin kemiallisen tehtaan laajennusten tieltä.
• Pituusleikkuri sulfaattiin 1985

  Kesällä sulfiitin konesalissa ollut pituusleikkuri ja pakkauskone siirrettiin sulfaatin konesaliin. Syksyllä alettiin ajaa sulfaatin kuivauskoneella Metsä-Botnian mäntysellusta valmistettua fluffia.
• Tuotantomäärä 1985

  Sulfaattifluffia valmistettiin noin 20.000 tonnia ja Metsä-Botnian sellusta 5000 tonnia.
• Tuotantomäärä 1986

  Sulfaattifluffia valmistui reilut yli 30.000tn.
• Tuotantomäärä 1987

  Sulfaattifluffia valmistettiin vajaat 40.000 tonnia.
• Tuotantomäärä 1988

  Keväällä 1988 flufftuotanto lopetettiin. Tuotantoa syntyi vielä noin 10.000 tonnian.
• Rakennukset purettiin 1990

  Loput sulfiitin tehdasrakennukset purettiin kemiallisen tehtaan laajennuksen tieltä.
• Sulfiitin tuotanto 1938-1984

  Äänekosken sulfiittitehdas oli toiminnassa kaikkiaan 46 vuotta. Tänä aikana se työnsi prosessistaan maailmalle noin 1.735.000 tonnia sulfiittisellua, josta määrästä kuusisellua yli 900.000 tonnia ja koivusellua yli 800.000 tonnia. Fluffisellua valmistettiin lähes 50.000 tonnia. Puuta tähän tuotantoon kului vajaa 10 milj. kiintokuutiometriä. Tämä määrä vastaa yhden metrin levyistä ja yhden metrin korkuista puupinoa, joka ylttää Suomen päästä päähän 8,6 kertaa.

Lähteet

1. Jouko Pirkkasen haastattelu 2016 ja 2017
2. Erkki Aalto esitelmä 3.1.1984 sekä kirjeet 25.9.2017, 15.1.2018 ja 5.2.2018
3. Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Mikkeli
4. Suomen Selluloosayhdistys Finncell 1918-1999
5. Äänekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996

Copyright © Seppo Hänninen 2017 | Webmaster Seppo Hänninen