Videokokoelma
Vanha kartonkikone
Lokakuussa 1897 Äänekoski yhtiössä päätettiin kartonkikoneen hankinnasta Yhdysvalloista. Tilattu uusi kartonkikone, jonka otsakaaressa oli valettuna vuosiluku 1898, toimi Äänekoskella tuotantokäytössä kaikkiaan yli 70-vuotta pysäyttämiseensä 17.5.1969 saakka. Koneen valmistaja oli tunnettu amerikkalainen The Black & Clawson Co ja sen tuotantonopeusalue oli ilmeisesti välillä 7-35 m/min. Koneen rataleveys oli noin 1600 mm ja sen vuosituotanto vaihteli ollen kuitenkin keskimäärin noin 2500-3000 tn/vuosi.
Ensimmäisenä koneenkäyttäjänä oli tiettävästi Helminen-niminen mies. Hyvin muistettavia koneenhoitajia myöhemmältä ajalta ovat olleet mm. Emil Laitinen, Evert Kautto, Otto Hiekkala, Edvard Kauppinen, Huuko Mannström, Eemil Mannström, Pentti Hänninen ja Yrjö Hirvi. Kalanterimiehiä olivat mm. Viljo Kautto, Matti Kautto ja Lassi Hakulinen. Arkkien vastaanotossa työskentelivät mm. Maija Hokkanen ja Anneli Virsunen ja nauhapoikana oli ainakin Väinö Kautto.
Video
Alla olevassa noin 12 minuutin mittaisessa videossa esitellään vanhaa kartonkikonetta, hiomoa ja massaosastoa.
Vanhalla kartonkikoneella työskennelleitä edellisten lisäksi olivat mm.: Seelim Parkkonen koneenhoitaja, vöörinä Paavo Porri ja Matti Rautiainen. Hiojina mm: Arvo Kautto, Tauno Lahtinen, Ilmari Ollikainen ja Uuno Hänninen. Puita hiomolle otti vastan ja oikoi mm. Saima Paksu. Airi Hynnä oli arkkien vastaanottaja. Tyyne Höök oli kokouskoneella ottamassa massaa vaunuun. Eelis Kangas ja Paavo Askolin olivat sähköasentajia. Eemeli Friiman oli työnjohtaja. Martti Pastinen oli ylimestari. Pekka Matikainen, Aarne Matikainen ja Pentti Ojala olivat vuoromestareita.
Äänekosken kirkon tuhopoltto
Äänekosken seurakunnan 1907 valmistunut puurakenteinen kirkko tuhoutui tuhopolttajan sytyttämästä palosta korjauskelvottomaksi 15.7.1968. Tulen valtaa saatiin rajoitetuksi vasta vähän ennen klo 04, jonka jälkeen lisäreserveiksi hälytetyt Konginkankaan ja Uuraisten palokunnat saattoivat lähteä palaamaan kotiinsa. Tällöin olivat kellotapulista lieskat jo loppuneet ja palo jatkui enää kytevänä aivan tapulin peltikattoisessa huipussa sekä itse kirkkosalin ullakolla ja urkuparvella. Kello 06 mennessä oli näissäkin päästy jälkisammutusvaiheeseen ja voitiin vain todeta tuhopolttajan saaneen työnsä tehtyä. Kirkko oli käytännöllisesti katsoen korjauskelvoton. Kellotapuli pintalaudoitusta lukuun ottamatta oli sisältä palanut aivan karrelle. Urkuparvi ja vuonna 1966 valmistuneet uudet urut tuhoutuivat myös kokonaan ja kirkkosalin katto sekä seinien yläosat paloivat sisältä karrelle. Kirkon permannon penkit ja seinien alaosat säästyivät tulelta, mutta sammutusvesi teki niissä pahoja tuhoja.
Video
Pahoin palanut kirkko jouduttiin purkamaan kokonaan. Alla olevassa noin 5 minuutin mittaisessa videossa kuvataan kirkon purkamista.
Hiskinmäen asuntoalue
Tehtaita rakennettaessa ja laajennettaessa asuntopula on suuri ongelma Äänekoskella. Sitä helpottamaan Äänekoski osakeyhtiö rakennutti 1900-luvun taitteessa Hiskinmäelle työntekijäasuntoja. Asunnot olivat pieniä pääosin keittiön ja kammarin käsittäviä huoneistoja. Alueelle rakennettiin varsinaisten asunrakennusten lisäksi myös veturitalli pässinrataan varten sekä yleinen sauna ja pyykkitupa. Perinteinen Hiskinmäen asuntoalue purettiin 1990-luvulla ja ainoa siitä jäljelle jäänyt rakennus on Suolahdentien varressa oleva Hiskin mökki.
Video
Alla olevassa noin 3 minuutin mittaisessa videossa kuvataan Hiskinmäen asuntoalueen alennustilaa ennen rakennusten purkamista.
Lähteet
- Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen arkisto
- Väinö Kauton muistelmat
- Seppo Hännisen videokokoelma
