Äänekoski

Valpas Nyholm

Urheilusankari

Erland Ritasen kova kilpakumppani oli 18.8.1891 syntynyt kirvesmies Kaarlo Valpas Nyholm, joka Äänekoskella tunnettiin nimellä Valappa. Hänen urheilu-uransa alkoi kyytipoikana Eerolan kestikievarissa. Eerolan talo oli ennen nykyisen ammattikoulun paikalla ja se oli Honkosen suvun omistuksessa. Valpas Nyholmin renkipoikapesti sattui vuosiin 1904-1906 ja seuraavassa muutamia hänen muistelmia tuolta ajalta:

Pellonpientareella työnneltiin kiviä kuulan asemasta, kun niitä oikeita kuulia ei meillä vielä silloin ollut. Voimat siinä vahvistuivat ja voimien mukaan suurennettiin kiviä!

Kerran sattui, kun olin kyyditsemässä erästä herraa, että hän oli urheilumies Viipurin Reippaasta, ja hänkös antoi meille oikein hyvää opetusta voimistelussa!

Nykyisen kunnanlääkärin asunnon kohdalla oli silloin kauppa, jonka omisti Väinö Ahosen isä Otto Ahonen. Kun Väinö-poikakin oli kovasti voimistelusta kiinnostunut, niin isä laittoi meille pojille oikean rekkitangon pihaansa. Ja kyllä se olikin ahkerassa käytössä, kun vain muilta hommilta kerettiin!

Voimistelun ohjaajana Huimassa

Voimistelusta tuli Äänekosken Huiman paraatilaji toiminnan alkuaikoina. Valpas Nyholm toimi voimistelun ohjaajana seurassa vuosina 1909-1927. Nyholm esiintyi useasti myös eräänlaisena voimistelunohjaajana monissa Huiman iltamissa ja turneilla. Hänen komea atleettinen vartensa oli jo tuolloin huomion ja ihailun kohteena. Siitä syystä ei ollut ihme, että hänelle lankesi kunniatehtävä toimia työväen vappukulkueissa lipunkantajana.

Yleisurheilu päälajina

Nyholm itse piti voimistelua päälajinsa yleisurheilun harjoituslajina. Suurimmat saavutuksensa Valpas Nyholm tekikin yleisurheilun moniotteluissa. Hänestä leivottiin Keski-Suomen urheilukuningas vuonna 1913. Viisiottelun lajit olivat tuolloin kuula ja kiekko kaksipuolisina, pituus, seiväs ja 3000 metrin maastojuoksu. Nämä kilpailut suoritettiin jossain Juväskylän Tourujoen varrella olevalla aukealla, koska Jyväskylässäkään ei silloin vielä ollut varsinaista kenttää. Nykyisen Jyväskylän torin kohdalla työnnettiin kuulaa ja heitettiin kiekkoa. Aitajuoksukin oli hyvin erilaista kuin nyt, sillä silloin juostiin aidat joka toinen aita alittaen ja joka toinen ylittäen.

Suomen Urheilulehti noteerasi Nyholmin saavutukset ja kertoi hänen saaneen molempien käsien kuulantyönnössä tuloksen 21,67 metriä ja kiekonheitossa 61,11 metriä. Sorretun Voima kirjoitti silloin Jyväskylän Veikkoja edustaneen Nyholmin suorituksista seuraavasti:

Miesten kilpailut olivat samalla 5-ottelu piirin urheilukuninkuudesta ja saavutti sen Valpas Nyholm Veikoista 247 pisteen tuloksella. Piirin urheilukuninkaana sai V. Nyholm vielä haltuunsa kelloseppä August Hännisen lahjoittaman kunniapalkinnon kaukoputken. Urheilukentän puute tuli juhlien aikana ikävällä tavalla näkyviin. Kilpailut oli suoritettava riittämättömän pienillä ja epätasaisilla ruohokentillä. Pari kertaa lennähti kiekko yleisön sekaankin kuitenkaan onneksi ketään satuttamatta. Eräällä tarjoilupöydällä vain rikkoi pulloja ja astioita.

Muutamaa päivää myöhemmin samassa lehdessä hehkutettiin Valpas Nyholmista seuraavaan tapaan:

Ja V. Nyholm saa komeilla kaikkien keskisuomalaisten urheilijain kuninkaana, joksi hänet viime sunnuntaina kruunattiin. Kyllä sen miehen kädestä kiekko ja kuula lentävät. Viime maanantaina näytti mestari uteliaille komeita heittojaan. Oikeallaan lennätti kuulaa hyvän joukon yli 13 m. (Vasen kätensä ja jalkansa oli pahoin loukkaantunut työmaalla ennen mestaruuskisoja.) Ja vaikka hänen painonsa on noin 85 kg, on hän siitä huolimatta kelpo juoksijakin. Viidentenä näet saapui perille mestaruuskilpailujen murtomaajuoksussa. Miehessä olisi suuremmankin mestarin ainesta, mutta 10-tuntiset työpäivät ja työyöt kolkossa tehtaassa kuihduttavat voimakkaankin varren.

Yleisurheilutuloksia

Valpas Nyholm oli jo kahta vuotta aikaisemmin 27.8.1911 tehnyt huipputuloksia Äänekoskella kymmenen päivää 20-vuotisjuhlansa jälkeen. Huima järjesti arpajaiset ja urheilukilpailut työväentalon pihalla. Nyholm heitti paremmalla kädellä kiekkoa 38,00 metriä ja huonommalla 31,64 metriä, mutta alaspäin viettävällä maalla, niin kuin Esa Laitisen tilastokirjakin toteaa. Yhteistulos oli 69,64 metriä, jolla Suomen vuositilastossa olisi oltu viidennellä sijalla vain 8 senttiä Isä-Järvisen perässä. Suomen ylivoimainen ykkönen tässä lajissa oli tuleva olympiavoittaja Armas Taipale, joka kahden käden kiekonheitossa oli tehnyt tuloksen 83,48 metriä. Kuulaa Nyholm työnsi Äänekosken kilpailuissa 12,45 + 10,66 eli 23,11 metriä, mitkä tulokset olivat hyviä nekin. Suomen paras kuulamies oli tuolloin Elmer Niklander. Seipäässä Valpas hyppäsi 290 cm ja pääsi toiseksi, mutta epäonnistui pituudessa ja jäi neljänneksi tuloksella 508 cm.

Nyholm ei itsekään pitänyt noita Äänekosken heittotuloksia virallisina, koska ilmoitti haastattelussa parhaiksi tuloksikseen kuulassa molemmilla käsillä 22 metriä, kiekossa paremmalla kädellä 37,5 metriä, pituudessa 550 cm, korkeudessa 160 cm ja seipäässä 300 cm. Vertailun vuoksi otettakoon tähän Suomen Urheilulehdestä poimittuja Suomen ennätyksiä kahdelta vuodelta 1908 ja 1911:

Suomen ennätyksiä vuodelta 1908

• Kuula (yhteistulos) Elmer Niklander 13,74 m + 11,24 m: 24,98 m
• Kuula (parempi käsi) Jalmari Sauli 14,06 m
• Kiekko (yhteistulos) Elmer Niklander 39,48 m + 38,33 m = 77,81 m
• Kiekko (parempi käsi) Verner Järvinen 42,88 m
• Korkeus A.Laine 173 cm
• Korkeus A.Laine 173 cm

Suomen ennätyksiä vuodelta 1911

• Kuula Elmer Niklander 14,86 m
• Kiekko Armas Taipale 45,55 m (heitetty 1912)
• Korkeus A.Laine 181,2 cm
• Seiväs U. Aalmnen 343,2 cm

Tulokset kansainvälisellä tasolla

Näinä vuosina Suomen yleisurheilun taso nousi nopeasti lähestyvien Tukholman olympialaistenkin takia. Tukholmassa 1912 kilpailtiin vielä heittolajeissa sekä yhteistuloksessa että paremmalla kädellä. Kuulassa Niklander työnsi yhteistuloksen 27,14 metriä ja oli kolmas. Kiekossa Armas Taipale voitti molemmat kilpailut heittäen 45,21 metriä ja molempien käsien kilpailuissa 44,68 + 38,18 eli yhteensä 82,66 metriä. Niklander otti yhteistuloksellaan hopeaa. Valpas Nyholm olisi vuoden 1911 Äänekosken tuloksellaan ollut tässä lajissa kuudes. Mutta Äänekoskella ei olympiakisoista tuohon aikaan haaveiltu, tuskin niitä seurattiinkaan ainakaan työväen piirissä.

Perhe ja suku

Valpas Nyholm oli naimisissa vanhan kilpatoverinsa Otto Kangasniemen 7.10.1895 syntyneen sisaren Hanna Maria Nyholmin o.s. Kangasniemen kanssa. Hanna Nyholm oli sittemmin tiiviisti mukana Äänekosken kunnallispolitiikassa, valtuuston lisäksi mm. raittiuslautakunnassa, jonka sihteerinä hän oli paljon tekemisissä myös urheiluasioiden kanssa. Nyholmien perheeseen syntyi tytär Sirkka Marjatta 17.10.1921.

Valpas Nyholmin veli 22.12.1899 syntynyt Voitto Ilmari Nyholm oli myös erinomainen urheilija. Hän kilpaili enimmäkseen voimistelussa. Molemmat veljekset lienevät kokeilleen myös painia, jota ruvettiin harrastelemaan paikkakunnalla vuoden 1917 paikkeilla ja josta 1920-luvulla tuli lähes seuran ykköslaji. Voitto Nyholmin perheeseen syntyi 8.11.1923 poika, jolle annettiin nimeksi Aarne Aatos Nyholm. Hänestä tuli aikanaan hyvä painija, kuulantyöntäjä, Huiman puheenjohtaja vuosiksi 1958-1971 ja HetVoa sirkuksen sirkustirehtööri. Urheilu oli siten Nyholmin suvussa syvällä oleva asia.

Lähteet

1. Sata vuotta huimaa toimintaa, Äänekosken Huima 1904-2004, Erik Relander, 2004
2. http://www.geni.com