Äänekoski

Sotajuttuja Äänekoskelta

Uuno Hännisen talvisota

Reservin sotamies Uuno Hänninen kutsuttiin talvisodan alla Ylimääräisiin harjoituksiin (YH), mikä oli peitenimi määrätylle yleiselle liikekannallepanolle. Hän ilmoittautui 9.10.1939 JR28:n III Pataljoonan (III/JR28) konekiväärikomppaniassa. Siihen aikaan jokaisessa kolmessa jalkaväkirykmentin pataljoonassa oli yksi konekiväärikomppania, jotka numeroitiin 1.KKK, 2.KKK ja 3.KKK. Siten III Pataljoonan konekiväärikomppania oli 3.KKK/JR28. Jokaisessa pataljoonassa oli myös kolme kiväärikomppaniaa ja III Pataljoonan kiväärikomppaniat olivat nimeltään 7.K, 8.K ja 9.K. Konekiväärikomppania ei yleensä toiminut yhtenäisenä, vaan sen konekivääriryhmät jaettiin tarpeen mukaan kiväärikomppanioiden tueksi. Uuno Hännisen tehtävänä oli toimia 3.KKK:n II joukkueen johtajan vänrikki Tapio Pajarin taistelulähettinä.

10.Divisioona ja JR28

JR28 kuului Keski-Suomen sotilasläänin perustamaan 10.Divisioonaan, joka toimi koko sodan ajan Taipaleen lohkolla. Se oli yksi maineikkaimmista talvisodan taistelupaikoista, joissa suomalaisten linjat kestivät sodan loppuun asti puna-armeijan raivokkaista hyökkäyksistä huolimatta. Ensimmäisen kosketuksen III/JR28 sai viholliseen jo sodan toisena päivänä 1.12.1939 Umpilammen linjalla pääpuolustusaseman edessä. Umpilammelta vetäydyttiin vielä samana päivänä Taipaleenjoelle, mutta osia pataljoonasta jäi kuitenkin Taipaleenjoen itäpuolelle Neosaareen, joka pidettiin hallussa itsenäisyyspäivään 1939 saakka. Silloin loputkin joukot siirtyivät joen länsipuolelle venäläisten aloittaessa ensimmäisen voimakkaamman hyökkäyksen Taipaleessa.

Vänrikki Pajari kaatuu

III/JR28 osallistui hyökkäyksen torjumiseen Terenttilän alalohkolla, missä venäläiset tulivat Taipaleenjoen yli. Itsenäisyyspäivän taisteluissa kaatui ensimmäisenä miehenä komppaniastaan Uuno Hännisen lähin esimies ja joukkueenjohtaja vänrikki Tapio Pajari. Näiden ensimmäisten taistelujen jälkeen JR28:n komentaja eversti Sihvonen pyysi 9.12.1939 vapautusta tehtävästään ja uudeksi komentajaksi tuli ensin everstiluutnantti Matti Nurmi ja 17.12.1939 alkaen majuri Mauno von Schrowe. III/JR28:n komentajana jatkoi edelleen kapteeni Karl Lagerlöf ja 3.KKK:n päällikkönä luutnantti Kauko Siikki.

Venäläisten suurhyökkäys 15.12.1939

Venäläisten seuraavan suurhyökkäyksen alkaessa 15.12.1939 III/JR28 oli etulinjassa Linnakankaan lohkolla, jonka vasen sivusta nojasi Laatokkaan ja asemat olivat Taipaleenjoen korkealla rantatörmällä. Lohkoon kuului myös kaksi betonista kantalinnoitetta, joista toinen tunnettiin nimellä Niittykasematti. Venäläisten hyökkäyksen painopiste oli II Pataljoonan lohkolla Terenttilässä ja JR30:n lohkolla Kirvesmäessä, joissa vihollisen hyökkäykset torjuttiin.

Reservin korpraali

Illalla 16.12.1939 III/JR28 siirtyi taakse reserviin. Muiden taistelussa ansioituneiden mukana sotamies Uuno Hänninen nimitettiin 21.12.1939 reservin korpraaliksi. Nimitysperusteluita ei löytynyt Kansallisarkistosta. Samana päivänä 21.12.1939 Uuno Hänninen sai uudeksi esimieheksi ja samalla joukkueenjohtajaksi vänrikki Mauri Purasen Viitasaarelta. Seuraava taistelutehtävä oli tapaninpäivänä hyökkäys Suvannon yli Keljaan tulleita venäläisiä vastaan. Konekiväärien tukemana 7.K ja 9.K kävivät hyökkäykseen, joka kilpistyi vihollisen murhaavaan tuleen. Hyökkäyksessä kaatui 27 miestä III/JR28:sta. Hyökkäyksen jälkeen Pataljoona jäi varmistukseen ja palasi seuraavana päivänä majoitusalueelleen.

Joukko-osastojen uudelleennumerointi

Vuodenvaihteessa suomalaiset numeroivat joukko-osastojaan uudestaan vihollisen tiedustelun harhauttamiseksi. 10.D:sta tuli 7.D ja JR28:sta JR19 ja Uuno Hännisen komppaniasta siten 3.KKK/JR19. Tammikuu oli rauhallisempaa asemasodan aikaa ja JR19 vuorotteli etulinjassa pohjalaisrykmentti JR23:n kanssa Terenttilässä ja Linnakankaalla. Tänäkin aikana vihollisen tykkituli, lentotoiminta ja pienemmin voimin tehdyt hyökkäykset aiheuttivat suomalaisille tappioita, mm. 21.1.1940 3.KKK:sta kaatui 2 miestä.

Helmikuun suurhyökkäys

Helmikuussa Neuvostoliitto aloitti jälleen suurhyökkäyksen Taipaleessa. Terenttilässä etulinjassa ollut III/JR19 otti vihollisen hyökkäyksen vastaan 8.2.1940 ja menetti Mustaojan pohjoispuolella Terenttilän suon etelälaidassa olleet tukikohdat 1 ja 2 viholliselle. Illansuussa vänrikki Puranen sai käskyn varmistaa suon reuna kasapanoksilla ja käsikranaateilla aseistetuilla miehillä. Tukikohtia yritettiin vallata takaisin I/JR19:n ja II/JR23:n tekemillä vastahyökkäyksillä mutta tuloksetta.

Haavoittuminen

Uuno Hännisen joukkueenjohtajan vänrikki Purasen myöhemmän todistuksen mukaan korpraali Hänninen oli 10.2.1940 mukana ryhmässä, joka lähti vaihtamaan edessä olevaa konekivääriryhmää, kun joutui vihollisen kranaattikeskitykseen. Osa miehistä kaatui ja osa haavoittui. Uuno Hänninen makasi heidän joukossaan tajuttomana tärähdyksestä ja kuitenkin pahemmin haavoittumattomana. Myöhemmin hänellä todettiin molempien korvien tärykalvojen vaurioita voimakkaan räjähdyksen aiheuttaman ilmanpaineen takia. Venäläiset jatkoivat hyökkäystään jälleen 11.2.1940 kolmen tunnin tulivalmistelun jälkeen. Terenttilässä kuitenkin kaikki hyökkäykset torjuttiin ankarissa taisteluissa. Seuraavana yönä III/JR19 siirtyi taakse lepoon.

Kokematon pataljoona ei kestänyt

Vihollinen onnistui 18.2.1940 valtaamaan I/JR19:lta Terenttilän uudet tukikohdat 1 ja 2. Yöllä tukikohdat onnistuttiin kuitenkin valtaamaan takaisin vastahyökkäyksellä, johon osallistui myös osia III/JR19:sta. Seuraavan päivän taisteluissa tukikohdat onnistuttiin pitämään. Yölla 20.2.1940 majuri Tiirin komentama tuore II/JR63 vaihtoi III/JR19:n taakse Virstakiven alueelle lepoon. Kokematon pataljoona ei pystynyt pitämään asemiaan, vaan vihollinen pääsi sisäänmurtoon jo samana päivänä 20.2.1940 Virstakivelle johtavan tien suunnassa. Väsyneen ja kuluneen III/JR19:n lepo peruuntui ja osia siitä määrättiin osallistumaan menetettyjen asemien takaisin valtaukseen, missä onnistuttiinkin 22.2.1940 iltaan mennessä.

8./JR19 loppuun asti väsynyt

Yöllä 22.2.1940 klo 00:30 luutnantti Vatanen 8./JR19 komppanianpäällikkö ilmoitti, että hänen miehensä ovat täysin poikki ja nukkuvat juoksuhautoihin yhtämittaisten vastaiskujen jäljiltä. Tämän jälkeen III/JR19 pääsi taakse lepoon, jota jatkui viikon päivät. Maaliskuun 1. päivänä III/JR19 otti taas vastaan Linnakankaan lohkon. Venäläiset eivät yrittäneet koko talvisodan aikana hyökätä isommin voimin Linnakankaan lohkolla ja maaliskuun alussakin siellä oli suhteellisen rauhallista. Kevyt Osasto 7 vaihtoi III/JR19:n pois Linnakankaalta 6.3.1940 illalla, mutta vänrikki Purasen konekiväärijoukkue jäi edelleen lohkolle varmistuksena talvisodan loppuun asti.

Rauha 13.3.1940 klo 11

Rauha tuli 13.3.1940 klo 11. Taipaleella suomalaisten asemat olivat taipuneet, mutta ne eivät koskaan murtuneet. Päiväämättömässä esityksessä komppanianpäällikkö luutnantti Kauko Siikki esitti korpraali Uuno Hänniselle 2. luokan Vapaudenmitalia. Pataljoonan komentaja kapteeni Lagerlöf puolsi esitystä, mutta se ei koskaan päätynyt Päämajaan asti hyväksyttäväksi. Todennäköisesti pataljoonan paperit olivat hävinneet taistelujen riehuessa kiivaina. Näin ollen Uuno Hännisen nimeä ei löytynyt Ylipäällikön päiväkäskyistä, joissa ilmoitettiin kaikkien kunniamerkkien saajien nimet. Reservin korpraali Uuno Hänninen siirrettiin siviiliin 21.5.1940.

III/JR19 sotapäiväkirjat Sota-arkistossa

Sota-arkistosta ei löydy 3.KKK/JR 19(28) sotapäiväkirjoja. Ne ovat hävinneet talvisodan taisteluissa. Sen sijaan III Pataljoonan sotapäiväkirja löytyy ehjänä sarjana Sota-arkistosta alkaen 10.10.1939 ja päättyen 10.8.1940.

III/JR19(28) sotapäiväkirjat, 10.10.1939-30.11.1939

Sotapäiväkirjasarja alkaa rykmentin liikekannallepanosta ja sen yhteydessä tehtävistä toimista ja jatkuu puolustusasemien kunnostamisella tulevalla puolustuslinjala. Sotapäiväkirja päättyy talvisodan syttymiseen venäläisten aloittaessa tykistökeskityksen suomalaisten asemia vastaan.

III/JR19 sotapäiväkirjat, 30.11.1939 – 11.2.1940

Sotapäiväkirja alkaa 30.11.1939 yöllä klo 03:15 rykmenttiin tulleesta puhelinsanomasta, jonka mukaan venäläiset olivat katkaisseet diplomaattisuhteet Suomeen. Tämän johdosta käskettiin rykmentin komentajaa ja adjutanttia välittömästi siirtymään Pärssiseen. Sotapäiväkirja päättyy 11.2.1940 venäläisten suurhyökkäyksen tunnelmiin Taipaleessa.

III/JR19 sotapäiväkirjat, 11.2.1940 – 10.8.1940

Sotapäiväkirja alkaa venäläisten suurhyökkäyksen tunnelmissa 11.2.1940 ja päättyy rauhan tultua kesän 1940 tapahtumiin pataljoonassa.

Kevyt Osasto 7, 7.3.1940 – 17.7.1940

Kevyt Osasto 7 vaihtoi III/JR19(28):n pois Linnakankaalta 6.3.1940 illalla. Osia 3.KKK/JR19(28) alistettiin kuitenkin Kevyt Osasto 7:lle ja ne jäivät paikalleen talvisodan loppuun saakka. Sotapäiväkirja alkaa alistusajankohdsta ja jatkuu rauhan tultua kesän 1940 tapahtumiin osastossa.

III/JR28 päiväkäsky nro 1, 13.9.1939

III Pataljoonan komentajan kapteeni Vilho Kortteen 13.9.1939 allekirjoittama päiväkäsky nro 1, jossa määrätään pataljoonan komppanioiden päälliköt ja joukkueenjohtajat. Päiväkäskyn varmentaa adjutantti vänrikki Savolainen.

E.EK/III/ ja KKK/III/Os. Sihvonen liite päiväkäskyyn

III Pataljoonan esikuntakomppanian ja konekiväärikomppanian miehistöluettelo.

Aakkosellinen nimilista 3.KKK/JR19, 13.10.1939

III Pataljoonan konekiväärikomppanian aakkosellinen nimiluettelo 13.10.1939. Luettelossa henkilöiden nimi, sotilasarvo, tuntolevyn numero, palvelukseen ilmoittautumispäivä ja joillakin on mainittu lähiomainen, joka on usein vaimo. Ilmeisesti taulukossa on myös lasten lukumäärä.

Lähteet

1. Propatria/Sota-arkisto