Äänekoski

1939-1940

Liikekannallepano eli YH

Ylimääräisten harjoitusten eli YH:n alkaessa lokakuussa 1939 muodostettiin Jyväskylässä pääasiassa keskisuomalaisista miehistä koottu JR28. Tammikuusta 1940 lähtien sen nimi oli vihollistiedustelun hämäämiseksi muutettu JR19. Äänekoskelaisten sekä Äänekoskelle marssien tulleiden konginkankaalaisten ja saarijärvisten miesten junamatka alkoi ensin pässinjunalla Äänekoskelta ja jatkui sitten Suolahden asemalta Jyväskylään. Suolahdessa monet viettivät yön työväentalolla tai kansakoululla. Armeijan heiniin tulevia hevosia kirjattiin Suolahden kansakoululla ja opistolla. Jyväskylään tultua Seppälänkankaalta haettiin ammukset.

Konginkankaalla ja Sumiaisissa talvisotaan lähtijät kokoontuivat kirkonkylien kansakouluille. Anttilan isäntä Kusti Kautto kuljetti moottoriveneellään Syvälahden ja Lohilahden miehiä Hämälänrannasta Sumiaisten kirkolle. Muualta tultiin maitse. Kirkonkylien kansakouluilta lähdettiin sitten marssien, Konginkankaalta Äänekoskelle ja Sumiaisista Kuusaan asemalle, missä lotat tarjosivat keittoa.

Täkäläisiä miehiä sijoitettiin aika moniin, usein pääasiassa lähipitäjien tai oman pitäjän miehistä koottuihin komppanioihin. Junat purettiin Kannaksella Sakkolan asemalla ja sieltä marssittiin linnoitustöihin ja linjojen kaivuuseen Nilakkalaan ja Terenttilään tai muualle Suvannon rantakyliin. Miesten silmissä Leningradin valonheittäjien kiilat taivaalla enteilivät pahaa. Konneveden lukkari yritti keventää tunnelmaa perustamalla laulukuoron. Taipaleenjoen kovat taistelut olivat kuitenkin jo hyvin lähellä.

10.Divisioona

Äänekosken miehet osallistuivat talvisodan taisteluihin pääosin 10.Divisioonan joukoissa Taipaleenjoella ja Suvannon rannoilla. Niissä käytiin erittäin rajuja taisteluja puna-armeijan massiivisia joukkohyökkäyksiä vastaan. Divisioonan komentajina olivat ensin eversti Viljo Antero Kauppila 21.12.1939 saakka, sitten eversti Aarne Leopold Blick 21.12.1939 – 9.1.1940 ja lopuksi eversti Einar Vihma 9.1.1940 – talvisodan loppuun saakka.

Äänekoski Oy:n arkistot

Äänekoski Oy:n arkistot on nykyisin siirretty Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston ELKAN tiloihin Mikkeliin. Arkistotietojen mukaan talvisodan aikana 1939-1940 yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä kaatui tai katosi yhteensä 36 henkeä. Heistä 19 oli astunut palvelukseen 9.10.1939 ja loput 17 tätä päivää aikaisemmin. Viisi miestä katosi sotatoimien aikana ja heidät julistettiin kuolleiksi talvisodan päätyttyä 14.9.1940.

Talvisodassa kaatui mm. Pukkimäen asuntoalueen rakennusmestarina toimineen Erland Ritasen poika Alvar Johannes Ritanen. Hän taisteli Taipaleessa 8./JR28 riveissä korpraalina ja kuoli haavoittuneena venäläisten suurhyökkäyksen alla 9.2.1940.

Talvisodassa kaatuneet Äänekoski Oy:n työntekijät

Ahonen Otto, kaatui 19.12.1939, Alanurmi Oiva Einari, kaatui 23.2.1940, Hirvi Otto, kaatui 11.12.1939, Hautakangas Emil, kaatui 10.2.1940, Hämäläinen Matti, kaatui 11.2.1940, Harju Otto, kuoli sotilassairaala Tilkassa 29.3.1940, Hiekkala Eino, kaatui 19.1.1940, Hänninen Matti, katosi 11.2.1940, julistettiin kuolleeksi 14.9.1940, Kautto Matti, kaatui 27.12.1940, Kalenius Onni, kaatui 25.1.1940, Kautto Juho, kaatui 22.2.1940, Kuorelahti Kalle, kaatui 23.2.1940, Kumpulainen Toivo Aleksi, kaatui 12.3.1940, katosi ja löydettiin 1943, Kautto Kalle Elis, katosi 8.3.1940, löydettiin kesällä 1943, Kettunen Allan Tapio, kaatui 15.12.1939, Kovanen Frans Nestor, kaatui 30.12.1939, Kanninen Eino Armas, kaatui 7.3.1940, Kautto Johannes, kaatui 23.12.1939, Laiho Arvo Jalmari, kaatui 21.1.1940, Liimatainen Matti, kaatui 8.3.1940, Marjanen Sulho Armas, kaatui 11.1.1940, Nieminen Matti, kaatui 30.11.1939, Nieminen Matti, katosi 8.2.1940, julistettiin kuolleeksi 14.9.1940, Oksanen Elis, kuoli 27.7.1940, Oksanen Vilho Einar, kaatui 29.2.1940, Pajari Aihe Tapio, kaatui 6.12.1939, Palonen Armas Paavali, kaatui 5.1.1940, Pietiläinen Tauno Einari, kaatui 2.2.1940, Pöyhönen Aarne Veikko, kaatui 19.2.1940, Puttonen Vilho Vihtori, katosi maaliskuussa 1940, julistettiin kuolleeksi 14.9.1940, Pietiläinen Hannes, katosi 5.3.1940, julistettiin kuolleeksi 14.9.1940, Pöyhönen Eino, katosi sodassa, julistettiin kuolleeksi 14.9.1940, Ritanen Alvar Johannes, kaatui 9.2.1940, Salminen Aarne Emil, kuoli 22.5.1940, Saarela Antti Matias, kaatui 8.12.1939, Savonen Paavo Armas, kaatui 25.1.1940, Seulamo Otto Mikael, kaatui 21.2.1940, Savela Johannes, kaatui 13.2.1940, Siik Pietari, kaatui 8.12.1939, Wiik Kalle, kaatui 18.2.1940, Wiik Matti Iisakki, kaatui 13.3.1940.

Kertomus Taipaleen taisteluista

Kimmo Laulajainen on tehnyt 2005 hyvän ja perusteellisen tutkielman Taipaleenjoen taisteluista Talvisodassa 1939-1940. Voit tutustua siihen alla olevan Pdf-dokumantin kautta.

Lähteet

1. ELKA, m-real Oy Äänekosken tehtaiden arkisto
2. Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945
3. Taipale talvisodassa, Kimmo Laulajainen, 2005