Äänekoski

Kansakoululaitoksen historia

Kinkerit

Kinkerit olivat pyhäkoulua edeltänyt opetustapahtuma Suomen maaseutualueilla ennen varsinaisen kansakoululaitoksen toiminnan alkamista. Niinpä ne olivatkin myös Vanhan Äänekosken kylillä tärkeä osa tavallisen kansan sivistystyön lähteenä. Niissä papisto piti kinkerikuulusteluja kinkeripiireittäin ja vielä 1800-luvun lopulla kinkereillä käymisestä pyrittiin tekemään kirkon puolelta pakollista kaikille kuntalaisille. Kinkerit säilyivätkin paikoin maalaisyhteisöä kiinteyttävinä ja yhdistävänä tilaisuuksina pitkälle 1900-luvun puolelle. Vuosituhannen vaihteen jälkeen teollistuvilla paikkakunnilla, kuten Äänekoskella, kehitys kulki kuitenkin toiseen suuntaan. Niissä muualta uusille asuinpaikkakunnille muuttanut usein koostumukseltaan heterogeeninen työväki ei kokenut kinkeriperinnettä omakseen, vaan pikemminkin vierasti sitä. Tämä johti vähitellen kinkeriperinteen häviämiseen.

Pyhäkoulut

Kinkereiden ohella myös pyhäkoulut muodostivat ennen varsinaisen koululaitoksen aikaa merkittävän väylän lukutaidon ja sivistyksen lisääjänä paikkakunnilla. Kirkko pyrki lisäämään otettaan käynnistyvässä alkuopetuksessa juuri pyhäkoulun kautta. Tämä johtui siitä, että sen mielestä uskonnonopetus oli jäämässä aivan liian pintapuoliseksi toimintaansa aloittelevan kansakoululaitoksen piirissä. Pyhäkoulutoiminta alkoi Äänekoskella 1860-luvulla, kun talollinen Juho Kautto ja puuseppä Juho Polsa ryhtyivät antamaan kylässä opetusta. Suosittu pyhäkoulupaikka oli Hiskinmäen myllytupa. Toiminnan alkuvaiheessa pyhäkouluissa opetusta antoivat usein seurakunnan papit, mutta myöhemmässä vaiheessa opettajina saattoivat toimia myös maallikko-opettajat. Pyhäkoululle kävi useilla teollisuuspaikkakunnilla samoin kuin kinkereille ja ne menettivät pikkuhiljaa merkitystään 1900-luvun alun teollistumisen myötä.

Kiertokoulut

Syrjäisempien paikkakuntien kansakoulutoiminta alkoi usein kiertokoulujärjestelmän kautta. Se juurtui Keski-Suomeen 1880-luvulla ja säilytti asemansa aina 1900-luvun alkuun saakka nimenomaan sellaisilla paikkakunnilla, joihin varsinaisen kansakoulun saaminen oli syystä tai toisesta vaikeata. Kiertokoulu oli koululaitosmuoto, jossa omaa pysyvää koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia tai aikuisia. Koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista tai se saattoi toimia kievarissa tai pappilassa. Kiertokoulu toimi nimensä mukaan kussakin paikassaan joitakin viikkoja ja siirtyi sen jälkeen seuraavaan kohteeseensa. Sen opetusohjelmaan kuului mm. sisälukua, tavausta, uskontoa, katekismuksen ulkolukua, Raamatun historian ulkolukua, virrenveisuuta, nuottien tuntemusta sekä kirjoittamisopetusta. Laukaan Äänekoskelle eli pohjoiseen piiriin perustettiin kiertokoulu vuonna 1886. Sen ensimmäiseksi opettajaksi tuli Wendla Serafina Takala. Hänen lisäkseen opettajana kiertokoulussa toimivat myöhemmin vielä Eedla Pänkäläinen ja Saima Paananen, joka toimi opettajana myös pyhäkoulussa. Vanhan Äänekosken kylien lapsista kiertokouluopetus tavoitti vuosituhannen vaihteessa noin kolmanneksen ja vielä vuoden 1910 paikkeilla Äänekosken kunnan lapsista vajaa 200 eli noin viidennes kävi kiertokoulua. Kiertokoulua pidettiin Äänekosken keskusta-alueella Lyytisen talossa ja vanhalla Palomäen talolla Hiskinmäellä.

Kalle Piilosen koulu Piilolanniemessä

Suomessa annettiin vuonna 1866 kansakouluasetus, jossa kansakoulujen perustaminen määrättiin yhdeksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä. Koululaitoksen alkutaivalta varjostivat kuitenkin usein suuret epäluulot toimintaa kohtaan. Osa kuntalaisista epäili toiminnan tulevan liian kalliiksi ja toiset taas kokivat, että kansakoulu vieraannuttaa lapsia ja nuoria tärkeäksi koetusta ruumiillisesta työstä. Ensimmäisen kiinteän kansakoulun Äänekoskelle perusti Kalle Piilonen vuonna 1879. Koulu oli Piilosen yksityisesti ylläpitämä ja se toimi Piilolan talon yhteydessä olevassa maitotuvassa vain yhden lukukauden. Opettajana koulussa oli Jyväskylän seminaarin kolmannelta luokalta eronnut Herman Wilhelm Lund. Mämmen koululla myöhemmin opettajana työskennellyt William Walli muistelee omaa kansakouluaikaansa Piilosen koulussa seuraavasti:

Opetus alkoi aamuyhdeksältä ja kesti 4-5 tuntia. Oppiaineita olivat lukeminen, kaunokirjoitus, uskonto, laskento, laulu ja voimistelu. Usein opettaja tuli luokkaan pitkävartinen piippu hampaissaan ja istui pöydällä vedellen savuja. Koulun kuusijuhlassa ei ollut kuusta, sillä luokkahuone oli pieni. Jokaisella kahdentoista oppilaan pöydällä paloi kaksi kynttilää.

Kevätlukukaudella koulu muutti rantapytingille, jossa asui myös lauttausyhtiön kirjuri Nyberg. Kerran miehille tuli yhteisissä illanistujaisissa tappelu, jossa Lund heitti kurikan toisen ikkunasta sisään. Kun Kalle Piilonen kuuli tästä häiriöstä, Äänekosken ensimmäisen koulun toiminta loppui samantien.

Ensimmäinen kunnallinen kansakoulu

Ensimmäinen kunnallinen koulu Äänekoskelle saatiin vuonna 1885, jolloin toinen Laukaassa toimineista kansakouluista siirrettiin Äänekoskelle. Tämänkin kansakoulun saamisessa kuntaan vaikutti voimakkaasti Kalle Piilonen, joka lahjoitti koulua varten tontin Piilolanniemestä sekä lisäksi lupasi rakennustarpeita ja raha-avustuksen rakennusta varten. Koulurakennuksen suunnitteli saarijärveläinen opettaja Matti Kauppinen ja sen päärakentajana oli puutyöntekijä, Honkolan talon voimamiehenäkin tunnettu poika, Matti Honkonen. Hänet tunnettiin paikkakunnalla myös nimellä Iso-Matu. Rakennus piti sisällään tilavan luokkahuoneen, veistosalin ja opettajan asunnon. Piilolanniemen koulurakennus palveli opetustarpeita kaikkiaan 46-vuotta, jonka jälkeen se toimi lyhyen aikaa kulkutautisairaalana ja lopulta asuntoina. Koulun ensimmäisenä opettajana toimi Laukaasta Äänekoskelle osin vastoin omaa tahtoaan siirretty Kaarlo Koistinen, joka toimi sittemmin opettajana paikkakunnalla 28-vuotta jääden eläkkeelle vuonna 1913. Kaarlo Koistinen muisteli myöhemmin uuden koulun avajaisia ja vihkiäisiä 19.10.1885 seuraavasti:

Koulu avattiin ja vihittiin tärkeään ja painavaan tarkoitukseensa lokakuun 19. päivänä 1885 suuren väkijoukon läsnäollessa. Vihkimysjuhla alettiin virrellä 51 torvien säestäessä. Vihkimystoimen alkoi seurakunnan rovasti O.A.Stenroth lukemalla aluksi Ps. 145. rukousten päätyttyä veisattiin vielä virsi 245. Edellä nimetty piti sitten pitkän puheen, jonka jälestä astui puhujalavalle piirintarkastaja A. Oksanen puhuen pääasiallisesti lapsille, lasten vanhemmille ja opettajalle. Tämän jälestä puhui allekirjoittaja koulun ja kodin keskinäisistä suhteista toisiinsa. Sitten puhui konttori kirjuri E. Ellman johtokunnan puolesta koulun syntyvaiheista ym., jonka jälestä piti lyhyen puheen johtokunnan esimies F. Ekqvist. Toimen päätti lyhyellä rukouksella pastori H.Kekoni.

Lapsia ilmestyi kouluun avauspäivänä 13 poikaa ja 16 tyttöä eli yhteensä 29 lasta. Ensimmäiset oppinunnit Piilolanniemen kansakoulussa pidettiin 22.10.1885. Koistisen ohella koulussa ovat toimineet opettajina Hilja Maria Salokangas sekä hänen jälkeensä Eeva Kesäniemi. Syksyllä 1911 Koistisen koulu ja Äänekosken tehtaanpiirin koulu yhdistettiin neliopettajaiseksi Äänekosken kirkonkylän kansakouluksi.

Tehtaanpiirin kansakoulu

Teollistuminen lähti Äänekoskella liikkeelle 1900-luvun vaihteessa ja sen myötä väkiluku alkoi pikkuhiljaa lisääntyä paikkakunnalla. Tämän johdosta yhtiössä nähtiin tarpeellisena sekä hyödyllisenä edistää oman kansakoulun saamista paikkakunnalle. Tästä johtuen vuonna 1901 syntyikin Äänekoski yhtiön ylläpitämä tehtaanpiirin koulu, joka oli tarkoitettu yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden lapsille. Koulu sijoittui Pajalan veljesten rakentamaan kauppias Rutasen taloon eli Harjulaan. Tämä värikkään ja osin synkänkin historian omaava talo sijaitsee yhä vieläkin nykyisessä Viiskulmassa ja se toimi myöhemmin myös Kuntalana. Lähempänä nykyaikaa rakennuksessa oli mm. Tikanderin huonekaluliike ja museo. Koulussa toimivat opettajina tehtaan kasööri Oskari Ahti sekä hänen vaimonsa Elli Ahti. Poikien käsitöitä opetti Kansanopiston käsityömestari Kalle Kautto. Myöhemmin opettajana toimi vielä Jaakko Tapio. Koulussa oli sen ensimmäisenä syksynä 32 oppilasta ja myöhemmin sen oppilasmäärä nousi yli viidenkymmenen. Vuonna 1906 Äänekoski Oy:n johtokunta päätti järjestää koulun oppilaille pientä maksua vastaan ruoka-aterian päivässä tehtaan kansankeittiössä. Tämä siitä syystä että:

Oli nähty etteivät lapset jaksa seurata nälkäisinä 6 tuntia opetusta.

Koulun keittolana ja ruokalana toimi ensin 1903 vihitty palokunnantalo sekä jonkin aikaa myös Keski-Suomen opisto ja Kauppias Rutasen huoneisto koulurakennuksessa. Äänekosken osakeyhtiö perusti vielä yksityisen alakansakoulun vuonna 1907, johon sen alkaessa toimintansa ilmoittautui 41 oppilasta. Se toimi erillisenä yksityisenä kouluna siihen saakka kunnes se yhdistyi osaksi Äänekosken kunnan koululaitosta vuonna 1911. Kirkonkylän keskustan kansakoulun lisäksi omia kansakouluja perustettiin Parantalaan vuonna 1923, Hietamalle vuonna 1891 ja Paadentaipaleen Suolahteen 1905.

Tilanahtaus pakotti etsimään vaihtoehtoja

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Äänekoskella toimi sekä kunnallinen että Äänekoski Osakeyhtiön yksityisesti ylläpitämä kansakoulu. Tehtaiden toiminnan laajentuessa yhä uusia perheitä muutti kuntaan asumaan ja samalla kouluikäisten lasten määrä lähti kasvamaan. Vuosikymmenen lopulla opetustilat kävivät jo niin ahtaiksi, että tehtaanpiirin koulun käsityöt oli pakko siirtää koulun piharakennukseen ja vuonna 1909 koulun ensimmäinen ja toinen osasto jouduttiin siirtämään evakkoon kunnan kansakoulurakennukseen Piilolanniemeen. Oli siis täysin selvää, että kuntaan piti saada uusi koulurakennus syntynyttä tilanahtautta helpottamaan. Syntyneen tilanahtausongelma ratkaiseminen nähtiin ensisijaisesti ehkä enemmän Äänekoski Osakeyhtiön intressiksi ja siksi se olikin asiassa aloitteellinen osapuoli. Päätös uuden koulutalon rakentamisesta alkoikin kypsymään syksyllä 1909, kun Äänekosken Osakeyhtiö oli ilmoittanut seuraavaa:

Laukaan kunnalle annamme ja lahjoitamme me allekirjoittaneet tämän kautta ostamastamme ja nyt halussamme olevasta Mannilan tilasta N:o 5 Laukaan pitäjän Äänekosken kylästä, kahdeksantuhannen (8000) m2 suuruisen koulupalstan Äänekosken itärannalta Paatelaan vievän tien pohjoispuolelta ehdolla, että kansakoulu siihen Laukaan kunnan puolesta rakennetaan ennen elokuun 1 päivää 1910 tahi sellaisen jatketun ajan kuluessa, jonka Senaatti sitä varten mahdollisesti myöntää.

Äänekoski Osakeyhtiön tuotantolaitokset laajentuivat 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merkittävästi. Vuonna 1900 valmistui Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie. Vuonna 1906 valmistui yhtiön energiantarvetta turvaamaan vesivoimalaitoksen laajennus. Vielä samana vuonna lähti käyntiin uusi USA:sta hankittu tehokas paperikone. Näistä varsinkin viimeksimainittu toi paikkakunnalle uutta työvoimaa, perheitä ja lapsia. Niinpä Laukaan Äänekosken tehdaskylien väkiluku kasvoikin vuodesta 1902 vuoteen 1912 lähes 49% ja vuodesta 1907 vuoteen 1912 yli 19% ^[1].

Ensimmäinen koulurakennus Hiskinmäelle

Kuntakokouksessa joulukuun lopulla 1909 hyväksyttiin Yrjö Sadeniemen laatimat uuden koulun rakennuspiirustukset. Koulurakennuksen pystytys annettiin keuruulaiselle urakoitsija Järviselle ja rakennustöitä valvomaan määrättiin äänekoskelainen rakennusmestari Kalle Kautto. Uudelle Muorinpelto-nimiselle tontille vuonna 1911 valmistuneeseen koulurakennukseen tuli kaksi erillistä luokkahuonetta, veistosali ja asunnot sekä mies- että naisopettajaa varten. Koulutoiminta Hiskinmäellä voidaan siis katsoa alkaneeksi vuonna 1911. Äänekosken kuntakokouksessa syyskuussa 1911 kunnan alueella toimivat eri kansakoulut yhdistettiin hallinnollisesti ja syntyneen uuden kansakoulun viralliseksi nimeksi vahvistettiin Äänekosken kirkonkylän kansakoulu. Uusi kansakoulu joutui kuitenkin jatkamaan toimintaansa hajautettuna. Toinen puoli koulusta sijoittui uusiin tiloihin Hiskinmäelle toisen puolen jatkaessa edelleen Piilolanniemessä. Uudesta Hiskinmäellä olevasta koulusta alettiin kansan suussa käyttämään nimeä Uusikoulu tai Tehtaan koulu. Myös Asemankoulu tai Hiskinmäen koulu nimeä kuultiin käytettävän. Äänekosken kunnan kansakoululaitos oli nyt yhdistynyt hallinnollisesti, mutta joutui edelleen jatkamaan toimintaansa hajautettuna eri rakennuksiin.

Tilanahtaus vaivaa koulutyötä Äänekoskella

Äänekosken kansakoululaitoksen toiminta oli lähes koko 1910-luvun ajan jakaantuneena kahteen eri rakennukseen Hiskinmäellä ja Piilolanniemessä. Kauppias Wille Rutanen oli testamentissaan määrännyt kunnalle nykyisessä Viiskulmassa sijaitsevan talonsa. Kunnantoimisto siirtyi rakennukseen vuonna 1917, jonka jälkeen taloa ruvettiin kutsumaan Kuntalaksi. Tilanahtaus koulutiloissa paheni ja vuonna 1919 oli pakko aloittaa osittainen vuoroluku. Tilanteen edelleen pahetessa kansakoulutoiminta palasi Kuntalaan ja sen piharakennukseen tehtiin monta pientä huonetta, joissa pojat tekivät käsitöitä. Vuoroluku lisääntyi kirkonkylän kansakoulussa 1921 ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Hiskinmäen koululla ei voitu järjestää poikien käsitöitä ollenkaan syyskaudella 1923. Kevätkaudella yksi luokka pääsi Piilolanniemen koululle iltavuoroon ja poikien käsityöt voitiin taas aloittaa. Tilanahtaus jatkui ja paheni 1920-lukun edetessä oppivelvollisuuslain vaikuttaessa. J.A. Leppämäki kirjoitti kevään 1928 väliraporttiin:

Työskenteleminen uuden opetussuunnitelman mukaan on tuottanut koulullamme monen aineen alalla hankaluuksia, sillä luokkahuoneita oppilaslukuun nähden on liian vähän. Koulu on työskennellyt kolmessakin vuorossa ja kolmessa paikassa. Koululta puuttuu kokonaan voimisteluhuoneita ja leikkikentät pihamaalla ovat liian pienet; samoin veistohuone on aivan sopimaton tarkoitukseensa. Havainto- ja opetusvälineitä olisi lisättävä ja entisiä uudistettava. Näitä on täytynyt kulettaa kahdessa koulutalossa edestakaisin, mikä on ollut erittäin hankalaa.

Erimielisyyksiä uuden kansakoulun paikasta

Äänekosken kirkonkylän koulutilanne vaikutti suorastaan sietämättömältä ja koulua oli pidetty jopa kolmessa vuorossa. Niinpä kunnanvaltuusto valitsi uuden koulun rakentamista valmistelemaan rakennustoimikunnan, johon kuuluivat sahanhoitaja J.B. Lund, tohtori T.A. Salonen, rakennusmestari K. Kautto, kamreeri A. Kärkkäinen, opettajat V. Räihä ja J.A. Leppämäki. Toimikunta, johon valittiin vielä myöhemmin johtaja J. Savolainen ja kirvesmies V. Häkkinen, piti asian tiimoilta ensimmäisen kokouksensa 8.9.1927.

Äänekosken kunta oli ostanut koulutaloa varten Ilmari Honkoselta 203 metriä pitkän, kahden hehtaarin Oppikangas-nimisen tonttialueen. Toisena sijaintipaikkana oli ollut esillä ns. Limstenin tontti, joka oli nykyisen KOP:n ja Apra-talon paikalla sekä osittain Äänejärvelle viettävässä rinteessä. Kansakoulun johtokunta ei ymmärtänyt kunnan johtohenkilöitä, jotka olivat valinneet uuden koulurakennuksen tontin kirkonkylän takamailta. Heidän mielestään koulu sinne rakennettuna tulisi kylän sivuun ja rumimpaan mahdolliseen paikkaan. Ainoa näköalana sieltä olisi kymmenet, ehkä sadat laitakylän ulkohuonerakennukset. Johtokunta tekikin vastaesityksen ja ehdotti Limstenin tontin ostamista. Kunnallislautakunta puolusteli aikaisempaa ratkaisuaan:

Kunnallislautakunta on käsitellyt tämän asian kokouksessaan ja ihmettelee miten koulun johtokunnan jäsenet eivät näköjään tunne ollenkaan sitä paikkaa minkä kunta on Kirkonkylän kansakoulua varten ostanut ja jo erottanut. Se paikka ei nimittäin sijaitse ollenkaan kylän takalistolla, vaan noin 200 metrin päässä kelloseppä Tammelinin kohdalta laskien Mämmenkoskelle johtavan kylätien varrella. Paikka, johon koulu tullaan rakentamaan, on ylävä männikköharju, verrattain tasainen ja tarkoitukseen erittäin sopiva. Minkälainen on ehdotettu Limstenin alue? Rumaympäryksinen savikkomaakappale, jonka kaikki kyläläiset tuntevat. Maapohja on vetelä savikko, joka keväisin kuohuu ja kelluu kauvan aikaa ennenkuin kuivaa ja tasoittuu. Kaikille on tunnettua minkälainen on ollut sillä kohdalla oleva maantie ja mitä suuria kustannuksia tien kunnossapitäminen vuosittain tuottaa. Uusi koulurakennus, joka täytyy suunnitella vuosikymmenien varalle, on muutaman vuosikymmenen kuluttua keskellä kylää. Oppilaille ja opettajille on varmasti paljon edullisempaa saada koulurakennus rauhalliselle ja terveelliselle paikalle kuin aivan maantien varrelle jossa ei olisi muuta etua kuin että liikenne ja hälinä riehuisi koulun ympärillä koulutyötä häiritsevästi.

Talvella 1928 kunnallislautakunta teki esityksen kirkonkylän kansakoulun tonttiasiaa tutkivan ja sovittelevan toimikunnan asettamisesta.

Uusi kansakoulu valmistuu ja otetaan käyttöön

Sopu uuden koulun paikasta syntyi lopulta ja Arkkitehti Toivo Salervo piirsi uuden kansakoulun Oppikankaan tontille. Jyväskyläläinen Aleksis Kuula toimi urakoitsijana ja Väinö Lindroos valvoi töitä. Vuosikertomuksessa 1931-1932 ilmaistiin ilo, kun koululle oli saatu kymmenen varsinaista luokkahuonetta, käsityö- ja voimistelusalit pinta-aloiltaan 112,5 ja 58,5 m2 ja pihaa noin 5 370 m2 Lisäksi oli erikoisluokat luonnonoppia ja musiikkia varten sekä avara juhlasali, johtajaopettajan ja vahtimestarin asunnot. Koulutyö alkoi uusissa tiloissa 28.8.1931, jolloin oppilaita oli 442 ja opettajia kymmenen. Koulun vihkiäiset olivat 29.11.1931. Vuoden 1932 alusta lukien oppilaitos sai nimekseen Äänekosken kauppalan kansakoulu.

Koulutyö uudessa hyvin toimivassa kansakoulurakennuksessa alkoi. Kunnanjohtaja Ahti Kärkkäinen kirjoitti sanomalehti Työn Voimassa 1934:

Kouluolot ovat kauppalassamme mitä parhaimmassa järjestyksessä. Kansakoulumme on täydellisimpiä kouluja koko maamme maaseutukouluista. Se on varustettu keskuslämmityksellä, vesijohdolla y.m. nykyajan mukavuuksilla, sisältäen 18 opetushuonetta ja 13 opettajaa. Oppilaita on koulussa tällä kertaa noin 500.

1930-luvun lopun lähestyessä oppilasmäärä lisääntyi ja vähitellen uusikin rakennus kävi pieneksi. Leppämäet muuttivat koululla olleesta asunnostaan 1937 ja vuoroluku alkoi heti seuraavana vuonna. Kahdesta isosta kaivosta, jotka olivat suunnilleen nykyisen ruokasalin kohdalla, painettiin vesi sähköpumpuilla koulun verkostoon. Kun vesi kaivoissa väheni, sitä jouduttiin ajamaan alakerrassa olleeseen, puiseen ja pellillä vuorattuun, monen kuution säiliöön. Eräs äänekoskelainen muisteli tuota aikaa:

Koululla oli hirveä halakosouvi ja Kankais-Kalle ajoi hevospelillä vettä.

Kun koulu oli palvellut 22 vuotta, kiinteistötarkastajat totesivat talvella 1953, että lämminvesisäiliö oli epäkunnossa, putket puhkeilivat, peltikatossa oli pahasti reikiä ja kellarin käsityösalissa eli Manalassa oli pakkasilla vain +7 astetta. Kaiken lisäksi suuren koulun tilat olivat käyneet täysin riittämättömiksi. Koulu ja koulutilat olivat siis selvästi korjauksen ja jälleen kerran laajennuksen tarpeessa.

Koulunmäelle tarvitaan lisätiloja

Kauppalanvaltuusto oli asettanut jo 1948 tulevaa kansakoulutilojen laajennusta suunnittelemaan rakennuslautakunnan, jonka puheenjohtajana oli rakennusmestari Eino Cajån. Valmisteltuaan perusteellisesti kansakoulun laajentamisasiaa toimikunta esittikin, että koulutyön tulisi keskittyä yhteen paikkaan, jolloin se tulisi kauppalalle halvemmaksi ja tehokkaammaksi kuin pienissä kouluissa. Suunnitelman mukaisesti uusi koulurakennus valmistuikin maaliskuussa 1957 vanhan koulun itäpuoliselle alueelle. Sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Kaarlo Könönen ja Jyväskyläläinen Kerrostyö sai pääurakan. Koulurakennuksessa oli tavallisia luokkatiloja 13, kauppaopinluokka näyteikkunoineen, kuvaamataidon ja luonnonopin erikoisluokat sekä poikien avarat ja hyvinvarustetut puu- ja metallityötilat. Tytöille oli tehty omaan siipirakennukseensa neljä kappaletta käytännöllisiä käsityö- ja kotitalousluokkia, joissa oli uusia ompelukoneita, kangaspuita, hienot hellat ja uunit. Koulutyötä Koulunmäellä voitiin tämän jälkeen jatkaa laajennetuissa kaikkiaan 29-luokkahuonetta käsittävissä tiloissa.

Koulunmäelle tarvitaan vielä lisätiloja

Opetustoiminta Äänekosken keskuskoululla lisääntyi apukoulun laajetessa sekä muunkin erityisopetuksen monipuolistuessa. Koululle tuli lisää oppilaita sekä opettajia. Kansalaiskoululaiset Konginkankaalta ja muualtakin viheralueilta siirtyivät Koulunmäelle. Aiemmin tehdyistä laajennuksista huolimatta tilanahtaus alkoi taas vaivata Koulunmäellä 1970-luvun alussa. Tämä johti siihen, että erikoisluokista oli luovuttava, varastoja ja asuntoja oli muutettava opetustiloiksi. Kansalaiskoulun pakolliseksi tullut yhdeksäs luokka, peruskoulun aine- ja kurssivalintainen opetussuunnitelma sekä luokkien oppilasmaksimin pudotus 32-oppilaaseen vielä pahensivat tilannetta.

Kansakoulun johtokunta esittikin yksimielisesti uuden koulun rakentamista ja tonttialueeksi Sibelius-puistoa. Peruskoululain mukainen koululautakunta oli myös rakentamisen kannalla ja se tekikin esityksen 1974 yleisen suunnittelukilpailun julistamisesta koulun lisärakennuksista ja niiden sijoituksesta. Kilpailun voitti arkkitehti Jorma Vesanen. Hänen työnsä oli sitten jatkosuunnittelun pohjana. Rakentamisella alkoi olla kiire, sillä syyslukukaudella 1975 peruskoulun ala-aste oli jo osittaisessa vuoroluvussa. Kevätlukukaudella toiminnan hajauttaminen katsottiin vuorolukua paremmaksi ratkaisuksi. Ala-asteen poikien käsityönnopetus tapahtui tällöin omakotitalossa Keskuskadun varrella. Luokkaopetusta ja liikuntatunteja sijoitettiin Koskelaan, niin paljon kuin talo kykeni vastaanottamaan. Kaksi luokkaa muutti Hiskinmäelle sekä tarkkailuopetus ja yksi kokonainen luokka-aste eli 171 oppilasta siirrettiin kauppaoppilaitokselle. Saaren koulu toimi edelleen erillään Yhteistalolla. Varsinaisesti 1976 alkanut hajasijoitus jatkui saneerausten vuoksi kevääseen 1979 asti. Kauppaoppilaitokselle siirretyt luokat olivat viimeisen työvuoden vuoroluvussa.

Erikoisennäköinen 1isäosa valmistui rakennusliike Porrassalmen työnä vanhojen koulutalojen väliin 1978. Siinä oli alun toistakymmentä perusopetustilaa, kaksi erikoisluokkaa, sisävessat, opettajainhuoneet, kanslia, monistamo sekii opetus- ja siivousvälinevarastot. Koulukeskukseen saatiin myös tilava keittola ja ruokasali, jonka yhteyteen tuli pieni, nouseva näyttämö ja kaksi musiikkiluokkaa. Samalla pyrittiin sijoittamaan ala-asteen eri-ikäiset oppilasryhmät omiin soluihinsa. Saaren koulu luokka- ja aputiloineen muodosti luontevasti yhden yksikön.

Vanhan koulun saneerauksessa jouduttiin uusimaan kaikki sähköjohdot ja putkitukset. Rakennukseen tuli myös tilat auditoriolle ja kirjastolle sekä koko koulukeskuksen terveydenhuoltopalveluille. Myös yläasteen puolella oli edessä mittavat saneeraukset ja parannukset. Yläaste sai mm. kielistudion ja kelvolliset luokkatilat sekä konekirjoitukselle että kone- ja sähköopille. Molemmat talot varustettiin määräysten mukaisilla raskailla palo-ovilla. Vanhan Pohjantien varteen rakennettiin uusi, kaksikerroksinen ja viisiluokkainen siipirakennus maantieto-biologian ja fysiikka-kemian opiskelua varten. Samalla Äänekosken koulukeskus sai yhteydenpitoa helpottamaan sisäisen puhelinjärjestelmän, jotta tarpeelliset tietoyhteydet toimisivat kanslioiden, kymmenien opetustilojen, oppi1ashuoltopisteiden ja eri koulurakennusten välillä.

Opettajia kautta aikojen Äänekoskella

Laukaan Äänekosken kansakoulussa vuosina 1885-1911
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Koistinen Kaarlo	1885-1911
Koistinen Maria	1895-1907
Salokangas Hilja	1907-1908
Kesäniemi Eeva	1908-1911

Äänekosken tehtaanpiirin kansakoulussa vuosina 1901-1911
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Ahti Elli	1901-1906
Tapio Jaakko	1904-1907
Koistinen Maria	1906-1909
Virtamo Juho	1907-1908
Janhonen Hanna	1907-1908
Leinonen Matti	1908-1911
Kulvik Saimi	1908-1910
Leinonen Stina	1909-1911

Äänekosken kirkonkylän ja kauppalan kansakoulussa vuosina 1911-1973
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Koistinen Kaarlo	1911-1913
Lainonen Matti	1911-1915
Leinonen Stina	1911-1913
Waurio Rauha	1911-1912
Uotila Johanna	1912-1919
Leinonen Nikolai	1913-1919
Leinonen Tyyne	1913-1919
Mäkinen Aarne	1915-1916
Knuutila Frans	1916-1918
Räihä Viljo	1918-1928
Räihä Edith	1919-1954
Leppämäki J.A.	1919-1961
Leppämäki Vilma	1919-1954
Mattila Eeva	1919-1920
Jokipii Maiju	1920-1962
Kivekäs Aino	1921-1948
Näykki Laina	1921-1922
Wahrmann Annikka	1922-1962
Hietamäki Ruusa	1922-1923
Leinonen Elli	1923-1951
Salmi Einari	1923-1951
Viljanen Urho	1928-1929
Virtanen Kaarlo	1928-1929
Snellman August	1929-1935
Hytönen Martta	1929-1930
Toivonen Elsa	1929-1930
Jokipii Herman	1930-1963
Sarkkama Maija	1930-1935
Tikkanen Laila	1932-1933
Puura Helmi	1932-1933
Vuorinen Miika	1933-1967
Jaatinen Lempi	1933-1934
Hämäläinen Kirsti	1934-1946
Korte Hilda	1934-1935
Hakkarainen Veikko	1935-1936
Mäki Rauha	1935-1936
Korhonen Aini	1936-1971
Korhonen Matti	1936-1955
Laukkanen Aura	1937-1952
Vuorinen Bertta	1939-1973
Pietarinen Elsa	1940-1943
Kärkkäinen Helvi	1945-1946
Tuomola Taimi	1945-1946
Peltonen Lea	1946-1971
Wirén Maire	1946-1951
Koponen Aimo	1946-1947
Tiainen Elsa	1947-1968
Markkanen Pirjo	1947-1955
Salmelin Aili	1947-1950
Raatikainen Helvi	1948-1964
Lavikainen Raija	1949-1950
Kivimäki Mirja	1950-1973
Peura Liisa	1950-1953
Pulkkinen Sirkka	1951-1973
Taipale Lyyli	1951-1960
Lindqvist Maria	1952-1973
Parkkonen Sirkka	1952-1954
Aalto Anna-Maija	1952-1953
Pesola Kaarina	1953-1973
Ohra-aho Pirkko	1953-1973
Ritvanen Kaarina	1953-1973
Toivonen Kirsti	1953-1955
Hyyrynen Matti	1953-1954
Rinne Annikki	1954-1962
Hautamäki Raija	1954-1971
Sparf Urpo	1955-1973
Ohra-aho Erkki	1955-1966
Rosendahl Anita	1955-1956
Saari Ritva	1955-1956
Sparf Aune	1956-1973
Rättyä Anni	1956-1958
Sparf Meeri	1956-1957
Pesola Veikko	1957-1973
Lahtinen Pirkko	1957-1973
Lehtinen Martta	1958-1968
Kamppila Saimi	1959-1973
Järvinen Anja	1960-1973
Viirret Laura	1960-1972
Uimonen Anneli	1960-1962
Nikula Anja	1961-1973
Mannila Ilmari	1961-1973
Mannila Helena	1962-1973
Lindqvist Tapio	1962-1973
Mäntynen Aira	1962-1973
Koskinen Erkki	1963-1973
Viinamäki Aili	1965-1973
Leinonen Ritva	1968-1972
Leinonen Tauno	1968-1970
Salovius Sinikka	1968-1970
Salovius Esa	1968-1969
Hokkanen Erkki	1968-1969
Rauhala Erkki	1969-1970
Leminen Sirkku	1969-1970
Tuominen Eino	1970-1973
Vihriälä Marja-Liisa	1970-1973
Hytönen Aune	1971-1973
Huhtakangas Aino	1972-1973
Hynninen Ella	1972-1973
Mikkola Marjut	1972-1973

Äänekosken jatkoluokilla ja kansalaiskoulussa vuosina 1932-1973
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Suortti Raili	1932-1933
Virtanen Kaarlo	1932-1933
Haaranen Helmi	1935-1937
Markkanen Tyyne	1937-1938
Virtanen Jalmari	1937-1938
Eerola Paula	1938-1961
Halme Veikko	1938-1946
Lipsanen Kaarlo	1940-1951
Anttinen Mirjam	1940-1946
Räsänen Erkki	1945-1954
Kekki Kaarina	1946-1947
Pakarinen Veikko	1946-1947
Siivola Maija	1947-1948
Valjus Pauli	1948-1952
Airanne Aili	1948-1949
Halmekari Eila	1949-1973
Anttila Harri	1949-1950
Järvinen Aimo	1951-1973
Halmekari Viljo mm.	1951-1952
Aalto Pentti	1952-1953
Pesola Veikko	1953-1957
Peltovirta Juhani	1954-1956
Korhonen Matti	1955-1966
Lauerma Väinö	1957-1973
Äikiä Pauli	1957-1964
Örterström Maj-Lis	1958-1960
Kamppila Simo-Matti	1959-1966
Kuronen Marjatta	1959-1960
Holopainen Aira	1960-1973
Lunki Sirkka	1960-1973
Porri Olavi	1960-1973
Jokinen Ritva	1960-1964
Mannila Helena	1961-1962
Hasanen Liisa	1962-1973
Ahvenlampi Marjatta	1964-1973
Pöyhönen Pentti	1964-1967
Ohra-aho Erkki	1966-1973
Arola Esko	1966-1973
Eskola Liisa	1966-1973
Lehtonen Jukka mm.	1966-1969
Laitinen Veli	1966-1967
Pulkkinen Erkki	1967-1973
Varvikko Antti	1967-1971
Aalto Ritva	1968-1970
Korhonen Raija	1968-1969
Myyrä Kari-Juhani	1970-1972
Hohti Liisa	1970-1971
Sivonen Eero	1971-1973
Turpela Seppo	1971-1972
Friman Marjukka	1972-1973
Hartikainen Reino	1972-1973

Äänekosken peruskoulun ala-asteella vuosina 1973-1984
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Vuorinen Bertta	1973-1975
Kivimäki Mirja	1973-1974
Pulkkinen Sirkka	1973-
Lindqvist Maria	1973-
Pesola Kaarina	1973-1985
Pesola Veikko	1973-1985
Ohra-aho Pirkko	1973-
Ritvanen Kaarina	1973-1975
Sparf Urpo	1973-
Sparf Aune	1973-
Viinamäki Aili	1973-1974
Eskola Liisa	1973-
Tuominen Eino	1973-
Hytönen Aune	1973-
Oksanen Raimo	1973-1981
Valkola Paula	1973-
Lehtonen Jouko	1973-1978
Ilomäki Raili	1973-
Pynnönen Eeva	1973-1974
Melartin Irja	1973-1974
Poranen Marja-Leena	1973-1974
Lahtinen Pirkko	1973-
Kamppila Saimi	1973-
Järvinen Anja	1973-
Viirret Laura	1973-1978
Nikula Anja	1973-
Mannila Ilmari	1973-
Mannila Helena	1973-
Lindqvist Tapio	1973-
Mäntynen Aira	1973-
Koskinen Erkki	1973-
Kononen Meeri	1974-
Perälampi Ritva	1974-
Pölkki Hannu	1974-1979
Horkamo Olavi	1974-1977
Hannula Pirjo	1974-1975
Lonkila Maija-Liisa	1974-
Puhakka Hannu	1974-1975
Uotila Anna-Maija	1974-1975
Pitkänen Aune	1975
Peltonen Paula	1975
Määttä Kaarina	1975-1979
Jason Leena	1975-1976
Kuula Kaisa	1976-
Hirvanen Rauno	1977-
Levänen Marja	1977-1978 ja 1983-
Perälampi Hannu	1978-
Andersson Markus	1978-1980
Lindqvist Kalevi	1978-1979
Rasilo Anja	1979-1983
Aarnio Seppo	1979-1980
Pajula Hannu	1980-
Pasanen Annikki	1980-
Leppänen Petter	1980-1984
Vainio Marja	1982-
Paananen Tapio	1982-
Puurunen Hannu	1984-

Äänekosken peruskoulun yläasteella vuosina 1973-1984
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Järvinen Aimo	1973-
Halmekari Eila	1973-1982
Lauerma Väinö	1973-
Holopainen Aira	1973-
Porri Olavi	1973-1981
Lunki Sirkka	1973-
Hasanen Liisa	1973-1983
Ohra-aho Erkki	1973-
Arola Esko	1973-
Pulkkinen Erkki	1973-
Sivonen Eero	1973-
Tukiainen Terhi	1973-1977
Vainionpää Heikki	1973-
Veintie Ritva	1973-
Hannula Kari	1973-1976
Komu Tarja	1973-1975
Friman Marjukka	1973-
Aarnio Matti	1973-
Hyvärinen Rauha	1973-
Järvelin Eila	1973-
Järvelä Kaarina	1973-
Kurkela Seija	1973-1975
Laulainen Martti	1973-
Laulainen Pirjo	1973-
Murtomäki Pirkko	1973-
Suokko Liisa	1973-
Tani Leena	1973-
Hakonen Tapani	1974-
Mäki-Otava Pirjo	1974-
Kalmari Pasi	1974-1975
Autio Hertta	1975-
Sokelo Eila	1975-
Öhman Anneli	1975-1977
Hiltunen Matti	1976-
Nyholm Tapio	1976-
Ranta Rauno	1976-1978
Ylikojola Ulla	1977-
Nyyssönen Risto	1977-1978
Lahtinen Pekka	1978-
Ahlman Jarmo	1978-1982
Viljanen Pirkko	1980-
Pälvimäki Lasse	1980-1981
Laihanen Kari	1981-
Koivisto Juha	1981-1982
Kautiainen Hannu	1982-
Lehmonen Ritva	1982-
Kumpula Sirkka	1982-1983
Miettinen Matti	1983-1984
Tuovinen Eila	1983-1984
Saari Arvi	1984-
Kaija Heikki	1984-

Äänekosken lukiossa vuosina 1973-1980
Opettaja nimi	Opettajana vuodet
Hakonen Arja	1973-
Ikonen Hilkka	1973-
Vuori Orvokki	1973-
Immonen Matti	1973-1976
Jokela Pirkko	1973-
Karhunen Mauno	1973-
Lehtinen Mirja	1973-
Lehtonen Leila	1973-
Mansikka-aho Pirkko	1973-
Nikula Antti	1973-
Välimaa Irmeli	1976-1977
Öhman Anneli	1977-1979
Tuominen Leena	1979-1980
Kinnunen Arja	1980-
Ahonen Kirsti	1980-

kansa- ja kansalaiskoulun opettajia

Äänekosken keskuskansakoulun ja kansalaiskoulun opettajia syksyllä 1963 yläkoulun portailla. Kuvasta tunnistaa monia vanhoja opettajia aivan 1960-luvun alusta alkaen kuten: Simo-Matti Kamppila, Olavi Porri, Ilmari Mannila, Veikko Pesola, Sirkka Lunki, Martta Lehtinen, Tapio Lindvist ja Urpo Sparf. Klikkaamalla kuva aukeaa suurempana (koko 215kt)

Kansakoulutodistus vuodelta 1930

Päästötodistus Äänekosken kunnan kirkonkylän piirin kuusiluokkaisesta kansakoulusta vuodelta 1930. Koulu on Piilolanniemen kansakoulu ja todistuksen allekirjoittajina luokanopettaja ja samalla koulun johtaja J.A.Leppämäki, johtokunnan puheenjohtaja Matti Halttunen ja kansakoulun tarkastaja Herman Toivonen. Klikkaamalla todistus aukeaa suurempana (koko 103kt).

Lähteet

1. Äänekosken satavuotias koululaitos, Urpo Sparf, 1985
2. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011