Äänekoski

Kalle Piilonen

Kuka hän oli?

Kalle Kustaa Piilonen syntyi Laukaan Äänekosken Piilolassa 25.12.1844 Mämmen talon nuorimman tyttären Anna Kauton ja Piilolan talon Juho Piilosen perheeseen. Hän kuoli 75-vuotiaana Piilolan talossa 8.7.1919. Piilolan talo sijaitsi Äänesalon saaren eteläkärjessä noin 300 metrin päässä Kuhnamon rannasta. Äänesalo oli vanha nimitys saarelle, joka jäi Keiteleen ja Kuhnamon välille. Pohjoisessa saaren erotti mantereesta Mämmenkoski ja etelässä Äänekoski.

Kalle Piilonen oli aikanaan ehkä tunnetuin äänekoskelainen. Hän oli valtiopäivämies, suurmaanomistaja ja yksi Äänekosken tehtaiden perustajista. Hän oli ihailtu, vihattu ja kadehdittu mies. Hän vaikutti vuosisadan vaihteen aikoihin lähes kaikissa tämän alueen uudistus- ja yrityshankkeissa. Hän mm. hankki ensimmäisen höyrylaivan Keiteleelle ja osti Saarijärven puolelta Hangaslahden, Suojoen, Möttölän, Kallulan, Huksalan, Taipaleen, Savelan ja Apaala-Nääsilän talot. Hän oli Piilolan talon isäntänä vuosina 1871-1919. Vuonna 1896 hän myi samassa kaupassa enimmät talonsa Äänekoski OY:lle. Kalle Piilosta kuvataan Hakuteos Kansallinen elämäkerrasto seuraavasti:

"Piilonen oli yritteliäs ja älykäs kansanmies, jolla oli synnynnäistä liikemieskykyä. Hän toimi vuodesta 1876 alkaen Äänekoskella lauttausyhtiön piirimiehenä, mutta osteli samalla omaan laskuunsa metsiä ja maatiloja. Kaikkiaan Piilonen omisti Laukaan Äänekosken, Saarijärven, Uuraisten, Viitasaaren, Konginkankaan ja Rautalammin pitäjissä 26 maatilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli lähes 15000 ha. Valtiopäivillä Piilonen oli mukana useita kertoja. Vuoden 1888 valtiopäivillä hän edusti Laukaan ja vuosien 1894, 1899, 1900 ja 1904-1905 valtiopäivillä Saarijärven tuomiokuntaa. Rautatievaliokuntaan Piilonen kuului kolmesti vakituisena jäsenenä ja kerran varajäsenenä. Vuonna 1888 hänet valittiin jäseneksi talonpoikaissäädyn yksityiseen valitusvaliokuntaan ja suostuntavaliokuntaan, 1900 valitsijamiesten varamieheksi ja vuosien 1904-1905 valtiopäivillä valitsijamieheksi. Säätynsä täysi-istunnoissa Piilonen esiintyi harvoin, mutta hän oli vilkas luonteeltaan, seurustelutaitoinen ja vieraanvarainen ja sai siten paljon ystäviä säätyveljiensä joukosta".

Kalle Piilonen toimi ennen valtiopäivämiesuraansa tarmokkaasti kotikylänsä tietotason kohottamiseksi. Laukaan kirkolle oli jo vuonna 1870 perustettu kansakoulu. Koulumatka Äänekoskelta Laukaaseen oli kuitenkin pitkä ja vaikeakulkuinen, joten Piilonen perusti vuonna 1879 yksityisesti ylläpitämänsä kansakoulun oman talonsa maitopuolen tupaan. Sopivan opettajan puutteessa Piilosen koulukokeilu jäi kuitenkin lyhyeksi. Tämän jälkeen hän alkoikin kyläläisten tukemana ajamaan Äänekoskelle oman kansakoulun perustamista ja koulutyö päästiinkin monien vaiheiden jälkeen aloittamaan Äänekoskella syksyllä 1885. Kalle Piilonen tuki oman koulutalon rakentamista Äänekosken Piilolanniemeen lahjoittamalla siihen rahaa ja rakennustarpeita. Piilonen vaikutti vuosikymmentä myöhemmin vielä voimakkaasti Keski-Suomen kansanopiston saamisessa Äänekoskelle. Perustellusti voidaankin sanoa, että Kalle Piilosen merkitys Äänekosken kehittymisessä syrjäisestä kyläpahasesta hyvinvoivaksi teollisuuspaikkakunnaksi on ollut suuri. Häntä voidaan myös pitää Äänekosken kansakoulu- ja kansanopistolaitoksen isänä.

Kalle Piilosen vanhemmat ja lapsuusperhe

Hänen äitinsä oli Anna Eerikintytär Kautto, joka syntyi 13.1.1812 Laukaan Paadentaipaleen Mämmenniemen taloon. Hänen isänsä oli Juho Juhonpoika Piilonen, joka syntyi Laukaan Äänekosken Honkolassa 7.10.1814 ja kuoli 15.5.1868 Äänekosken Piilolassa. Heidät vihittiin 8.11.1835 Laukaassa.

Lapset:
1) Juho Juhonpoika Piilonen, s.1836, Piilolassa, †15.7.1901.
2) Eeva Juliana Piilonen, s.23.12.1838 Piilolassa, † 23.1.1888 Saarijärvellä
3) Maria Juhontytär Piilonen, s.24.2.1842 Piilolassa, † 13.4.1914 Laukaassa.
4) Kalle Kustaa Piilonen, s.25.12.1844 Piilolassa, † 8.7.1919 Piilolassa 5) Johanna Karolina Piilonen, s.23.4.1848 Piilolassa, † 9.4.1914 Heikkilässä
6) Vilhelmiina Piilonen,s.3.7.1851 Piilolassa.

Kalle Piilosen nuorempi sisar Maria Juhontytär Piilonen oli naimisissa Laukaan papin Frans Ferdinand Flinkman kanssa. Heidät vihittiin 4.12.1862. Avioliitto kesti vain 4-vuotta ja päättyi aviomiehen kuolemaan 15.4.1866. Maria Juhontytär oli 30-vuotta miestään nuorempi ja hän eli tämän kuoltua leskenä 48-vuotta. Kalle Piilosen vanhempi sisar Johanna Karolina Piilonen oli Äänekosken Heikkilän talon emäntä ja hänkin eli leskenä pitkään yli 32 vuotta. Hänen puolisonsa oli Heikkilän isäntä David Aataminpoika Sipinen, joka oli siis tullut Piilolan taloon vävyksi ja sai Heikkilän talon isännyyden mennessään naimisiin Karoliina Piilosen kanssa. Nuorin Kalle Piilosen sisaruksista Vilhelmiina Piilonen oli naimisissa Saarijärven Pyhäjärveltä kotoisin olevan Herman Juhonpoika Kauppisen kanssa. Tämä oli Kalle Piilosen puolison Maria Vihelmiina Kauppisen veli. Kauppisen sisarukset olivat siis menneet naimisiin Piilosen sisarusten kanssa. Herman Juhonpoika kuoli 27.9.1887 ja Vilhelmiina meni uusiin naimisiin 4.5.1852 syntyneen Anders Rudolf Barckin kanssa.

Kalle Piilosen perhe

Piilolan talon isäntänä vuodet 1871-1919 ollut Kalle Kustaa Piilonen avioitui 1873 Saarijärven Pyhäjärveltä kotoisin olevan 2.6.1848 syntyneen Maria Wilhelmiina Kauppisen kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta, joita ainakin kaksi kuoli aivan pieninä Piilolassa.

Lapset:
1) Kalle Anselm Piilonen, s.21.1.1874 Piilolassa.
2) Eelis Evald Piilonen, s.21.1.1879 Piilolassa.
3) Uno Wilhelm Piilonen, s.26.10.1880 Piilolassa, †4.5.1881 Piilolassa.
4) Saima Helena Piilonen, s.5.5.1882 Piilolassa.
5) Helmi Aino Piilonen, s.23.5.1884 Piilolassa, † 19.11.1884 Piilolassa.
6) Aino Elisabet Piilonen, s.16.10.1885 Piilolassa.
7) Anna Elina Piilonen, s.27.11.1887 Piilolassa.
8) Toivo Johannes Piilonen, s.27.12.1889 Piilolassa.

Kalle Piilonen osti Hietaman Suojoen talon Holstin pakkohuutokaupasta 11.7.1896 hintaan 66500 mk. Sopimuksen mukaan kasvava vilja ja puolet rantarahoista tulivat ostajalle. Piilonen möi myöhemmin talon pojalleen Eelis Piiloselle 70000 mk hinnasta ja irtaimen hän antoi lahjakirjalla 26.9.1905. Piilosen vanhin tytär Saima Helena Piilonen avioitui 28.4.1903 Äänekoskella Johan Erland Hammarén kanssa. Tämä oli kauppaneuvos Hammarénin sisaren adoptiopoika. Vuonna 1885 insinööriksi valmistunut J.E. Hammarén oli maamme ensimmäisiä koulutettuja hiomo- ja paperiteollisuusinsinöörejä, joka oli hankkinut alan työkokemusta mm. tehtaissa Ruotsissa ja Norjassa.

Piilolan talon historia

Kalle Piilosen Piilolan talon juuret ovat Laukaan Äänekosken varrella sijainneessa Honkolan talossa. Talo jakaantuu 1761 kahteen osaan: Juho Jaakonpojan puoli, josta syntyvät myöhemmin Eerolan ja Topian talot sekä Sipi Tuomaanpojan puoli, josta syntyvät myöhemmin Heikkilän ja Piilolan talot.

Vuonna 1812 oli Äänekosken Nro1 Honkolan kantatalosta lohkottu Nro4 Piilolan talo, jonka ensimmäinen isäntä oli Juho Sipinpoika Piilola. Hänen isännyytensä kesti 13-vuotta alkaen vuodesta 1812 päättyen hänen kuolemaansa 1825. Tämän jälkeen talo jäi lesken Anna Liisa Kaarlentyttären haltuun vuosiksi 1825-1829. Leski meni sitten uudelleen naimisiin Eerik Juho Juhonpojan kanssa, joka oli talon isäntänä 1830-1850. Tämän kuoltua oli Juho Juhonpoika Piilosen eli talon ensimmäisen isännän 36-vuotiaan pojan aika päästä isännäksi. Hän oli Piilolan isäntänä vuodet 1851-1868. Juho Juhonpojan jälkeen talon isännäksi nousi sitten Kalle Piilonen.

Kalle Piilonen kuoli 8.7.1919

Kalle Piilonen kuoli vatsasyöpään Piilolassa 75-vuoden ikäisenä tiistaina 8.7.1919 klo 18. Hänet on haudattu vaatimattomasti hoidettuun hautaan Äänekosken kirkon lähelle. Taiteilija Nora Tapperin vuonna 1996 veistämä patsas Kalle Piilosesta sijaitsee Itsenäisyyden puistossa Lidlin kauppaliikkeen itäpuolella. Alla Kalle Piilosen muistokirjoistus Keskisuomalaisessa 10.7.1919.

Lähteet

1. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011
2. Äänekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996
3. Äänekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971
4. Viljo Mehtolan muistiinmerkitsemää Suojoen Holsteista
5. Digi- Kansallisarkiston digitoidut aineistot, Keskisuomalainen 10.7.1919