Äänekoski

1941-1945

Liikekannallepano eli YH

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen vuoksi armeijassa määrättiin 17.6.1941 pidettäväksi ripeästi Ylimääräiset Harjoitukset. Käskyn antoi ministeri, kenraali Rudolf Walden, joka samalla määräsi, että ensimmäinen YH-päivä oli 18.6.1941. Näiden harjoitusten mukana puolustusvoimien palvelukseen otettiin kaikkiaan noin 630000 miestä ja naista eli suunnilleen 16% maan koko väestöstä. Puolustusvoimien ylin johto oli keskitetty YH:n alkaessa muodostettuun Päämajaan, jonka kokoonpano oli suunnilleen samanlainen kuin Talvisodan aikana. Kenttäarmeijaan kuului nyt 16 Divisioonaa, 2 jääkäriprikaatia ja 1 rajavartiaprikaati, jotka olivat määrävahvuuksien mukaan varustettuja. Käytännössä ylimääräisten harjoitusten toimeenpano tarkoitti sitä, että maassa suoritettiin yleinen liikekannallepano. Tämä haluttiin suorittaa ilman suurta julkisuutta ja siksi määräykset reserviläisille toimitettiin postin välityksellä tai suojeluskuntapiirien kautta. Tiedotusvälineet pyrittiin pitämään toiminnasta sivussa. Reserviläisten keskuudessa käskyä noudatettiin hyvin, sillä ilman laillista estettä poissa olleita oli vähän. Miehet eivät kuitenkaan tienneet, olivatko he matkalla harjoituksiin vai sotaan.

11.Divisioona ja JR50

JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Ensimmäinen liikekannallepanopäivä oli mainittu 18.6.1941. Divisioonan esikunnan rungon muodostivat sotilasläänin esikunnan henkilöstö, jota täydennettiin Sisä-Suomen ja Helsingin suojeluskuntapiirien reservin upseereilla.

Divisioonan rungon muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä, JR8, JR29 ja JR50. Ensiksi mainittu oli varusmiesrykmentti yhtä pataljoonaa lukuun ottamatta, muut olivat reserviläisrykmenttejä. Sotilaslääni piti sisällään kaksi suojeluskuntapiiriä, Sisä-Suomen ja Kokkolan. Sisä-Suomen piirin esikunta sijaitsi Suolahdessa. Piirin päälliköstä evl Yrjö Nahista tuli JR50:n komentaja. Kokkolan piirin perustaman JR29:n komentajaksi määrättiin evl Paavo Susitaival ja JR 8:aa ryhtyi komentamaan ev Pietari Autti. Keski-Pohjanmaan sotilasläänin, jonka esikunta oli Kokkolassa, komentaja ev Kaarlo Heiskanen vastasi perustetusta 11.Divisioonasta. Kaikki komentajuudet oli määrätty ennalta.

Äänekosken miehet osallistuivat jatkosotaan pääosin 11.Divisioonan joukoissa, jotka etenivät Jänisjärven pohjoispuolelta, Hyrsylämutkan kautta Prääsän ja Matrossan läpi Äänisen rannalle Petroskoihin. Asemasotavaiheen divisioona vietti Syvärin varrella.

Äänekoski Oy:n arkistot

Äänekoski Oy:n arkistot on nykyisin siirretty Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston ELKAN tiloihin Mikkeliin. Arkistotietojen mukaan jatkosodan aikana 1941-1945 yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä kaatui tai katosi yhteensä 55 henkeä. Heistä 16 oli astunut palvelukseen 18.6.1941 ja loput 39 tätä päivää aikaisemmin.

Jatkosodassa kaatui mm. Äänekoski Oy:n silloisen isännöitsijän Bruno Ungerin poika Hans Kristian Ungern. Hän taisteli Uhtualla 1.KKK/JR11 riveissä vänrikkinä ja haavoittui 21.4.1942 sekä kuoli 17.KS. 4.5.1942.

Jatkosodassa kaatuneet Äänekoski Oy:n työntekijät

Alanurmi Viljo Kalervo, kaatui 31.8.1944, Hirvonen Veikko Ensio, kaatui 28.6.1944, Hautala Eino Matias, kaatui 4.7.1941, Hänninen Otto, kaatui 18.8.1941, Hänninen Matti, kaatui 6.9.1941, Hytönen Aarne Veikko, kaatui 16.11.1941, Haukineva Niilo Viljami, kaatui 24.2.1944, Hasa Otto Vilho, katosi 23.6.1944, Hämäläinen Väinö Ilmari, kaatui 17.7.1941, Hänninen Paavo, kaatui 29.9.1941, Hirvonen Toivo Matias, kaatui 23.1.1940, Jokilahti Väinö Ilmari, kaatui 15.11.1941, Jäntti Jaakko, kaatui 26.7.1941, Jämsen Evert, kaatui 25.10.1944, Kautto Veikko Einari, kaatui 4.9.1941, Kankainen Arvi Oskari, hukkui 13.9.1941, Kautto Eino Matias, kaatui 3.5.1943, Kautto Elis, kaatui 17.6.1943, Kautto Eero Antero, kuoli 6.3.1942, Kautto Vilho Armas, kaatui 15.4.1942, Kautto Veikko Matias, kaatui 27.3.1944, Kumpulainen Tauno Alvari, kaatui 9.10.1944, Kauranen Matti, kaatui 5.10.1942, Kotio Veikko Topias, kaatui 29.12.1943, Kraft Eino, kaatui 14.7.1941, Laiho Veikko Viljami, kaatui 6.8.1941, Leppänen Aarne Kalervo, kaatui 2.7.1941, Limsten Paavo, kaatui 6.9.1941, Liimatainen Aarne Vihtori, kaatui 25.10.1941, Leinonen Toivo Armas, kaatui 7.1.1942, Lehmonen Antero Edvin, kaatui 12.7.1944, Lehtinen Niilo Herman, kaatui 7.1.1943, Lindeman Uuno Ilmari, kaatui 20.9.1942, Lodman Sven Rafael, kaatui 29.6.1944, Mikkonen Alte, kaatui 7.7.1944, Manninen Paavo Johannes, kaatui 19.7.1944, Manninen Viljo Hannes, kaatui 28.9.1941, Mikkonen Vilho Vasili, kaatui 31.8.1941, Nieminen Uuno Fabian, kaatui 25.8.1941, Nyrönen Lauri Matias, kaatui 3.9.1941, Närhi Eino August, kaatui 16.9.1943, Neva Otto Uljas, kaatui 27.5.1942, Noronen Viljo Akseli, kaatui 28.6.1941, Oksanen Veikko Einari, kuoli sairaalassa 20.8.1944, Penttinen Teuvo, kaatui 18.7.1941, Parkatti Erkki, kaatui 1.8.1941, Piilola Vilho, kuoli 29.8.1941, Pajunen Matti, kaatui 27.6.1944, Porrassalmi Jaakko Onni, katosi 28.6.1944, Pylvänäinen Alvar Nyyrikki, kaatui 15.7.1941, Paananen Emil Armas, kuoli 20.2.1944, Pietiläinen Arvi Oskar, 26.8.1944, Poikolainen Juho, kaatui 2.12.1941, Parkkonen Arvid Petter, kaatui 1941, Penttinen Otto, kaatui 22.8.1941, Piispanen Ilmari, kaatui 18.4.1943, Ritanen Aarne Valdemar, kaatui 7.9.1941, Rautiainen Paavo, kaatui 22.6.1944, Riikonen Vilho, kuoli 24.10.1946 sotasairaalassa, Rutanen Juho Henrik, katosi 29.8.1941, Saarman Oiva Armas, kaatui 7.8.1941, Salmelin Urho Matias, kaatui 11.9.1941, Sinervä Erkki Ilmari, kaatui 14.3.1943, Simonen Tauno Malakias, hukkui 18.4.1944, Saari Paavo Ilmari, kaatui 7.9.1941, Savolainen Simo Tapani, kaatui 7.8.1941, Tourunen Vilho Samuel, kaatui 3.8.1941, Tiitinen Väinö Johannes, kaatui 26.9.1942, Tourunen Martti Luukas, kuoli 23.7.1944, Ungern Hans Kristian, kaatui 4.5.1942, Virtanen Veli Niilo, kaatui 22.8.1941, Vertala Vihtori, kaatui 3.8.1941, Wacklin Arvi Johannes, kaatui 25.8.1941, Venäläinen Taavi Johannes, kaatui 5.5.1942, Wacklin Tauno Emil, kaatui 11.7.1944, Varteva Osmo Sylvester, kaatui 11.9.1941, Zitting Arvo Johannes, kaatui 17.3.1944, Åhman Otto Hannes Vihtori, kaatui 28.10.1942.

Kertomus JR50 taisteluista

Alla olevan linkin kautta pääsee tutustumaan JR50 taisteluihin jatko- ja Lapin sodassa vuosina 1941-1945.

Lähteet

1. ELKA, m-real Oy Äänekosken tehtaiden arkisto
2. Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945