Pukkimäen ihmisiä

Mieleenjääneitä asukkaita

Itse olen elänyt Pukkimäellä noin 25-vuotta alkaen 1950-luvulta ja päättyen 1980-luvun alkuun. Tällä ajanjaksolla alueella on asunut kymmeniä ja taas kymmeniä erilaisia ihmisiä ja perheitä. Muutamia niistä on syystä tai toisesta jäänyt mieleen. Seuraavassa vain joistakin lyhyesti mainiten:

Nupsu-Matti ja Tyyne

He olivat lapseton pariskunta, joka asui talon B317 luoteisnurkalla Sipposten yläkerrassa. En tiedä mistä Matti oli saanut kutsumanimen Nupsu-Matti. Matin sukunimi oli kuitenkin Honkonen ja hän oli ammatiltaan muurari. Hänellä oli useinkin tapana työpäivän lopussa todeta: Eiköhän pojat panna kihvelit poroon! Matin ja Tyynen elämäntapansa jäi hyvin mieleen, koska heillä ei ollut ollenkaan huonekaluja ja sänkyinäkin toimivat lattialle laitetut patjat. Taisi siinä joskus janojuomaakin kulua jonkin verran.

Haale

Oikealta nimeltään Kalevi Ahonen. Hän oli työssä tehtaan konekorjaamolla seppänä. Hänen voimakas ja suurikokoinen olemuksensa jäi hyvin mieleen. Lisäksi hänellä oli omalaatuinen tapa kalastaa Kuhnamolla sekä syödä sen kaloja silloinkin, kun järvi oli pahoin saastunut. Saunan lauteilla hän kertoili paistavansa tehtaalla ahjon lämmössä kaloja ja totesi niiden maistuvan hyviltä.

Erkki Anttila

Asui Topialla ja kävi työssä paperitehtaalla. Vuosi 1968 on hänen läpimurtovuotensa painonnostossa. Tällöin hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa ja hänet valittiin lisäksi TUL:n Keski-Suomen piirin parhaaksi urheilijaksi. Suomen mestaruus painonnostossa tuli myös vuosina 1970-1971 ja SM-hopeaa 1967, 1969, 1972 (60-kiloisissa) ja 1973. TUL:n mestaruuskilpailujen mitaleita eri nostomuotojen palkinnot mukaanlukien hänellä on lähes 30. Maaotteluedustuksia hänelle kertyi viisi ja TUL:n liitto-otteluita kuusi.

Anttila rikkoi 4.4.1970 Porissa vanhimman silloisen SE:n työntäen 118 kiloa. Tätä tulosta hän paransi seuraavana vuonna Valkeakoskella 120 kiloon, joka pysyi Suomen ennätyksenä neljä vuotta. Lyömättömäksi Pohjoismaiden ennätykseksi sen sijaan jäi punnerruksen 103 kiloa. Tämä lajihan poistettiin koko painonnostosta vuoden 1973 alusta.

Matti Koivu

Perhe asui ensin talon B320 pohjoisnurkalla ja muuttivat myöhemmin taloon B308. Matti oli korjausmiehenä paperitehtaalla ja työssään hyvin arvostettu. Joskus kuulin kerrottavan, että jos tarvittiin korjauksen onnistuvan heti ensi kerralla, piti työhön laittaa Koivun Matti. Matilla ja Pirkolla oli yksi Pukkimäen suurimmista perheistä: kuusi poikaa.

Olavi Oksanen

Hän asui perheensä kanssa talossa B320 Koivujen yläkerrassa. Olavi harjoitteli paljon laulamista kelanauhurille ja kävi ilmeisesti keikoillakin laulamassa. Muistelen hänen olleen hyvä-ääninen laulaja. Perheessä oli kaksi poikaa Aki ja Veijo sekä tyttö Elina. He muuttivat myöhemmin Raumalle.

Kerttu Heimonen

Hän oli pitkään Kuhnamon saunalla saunottajana ja oli naimisissa Eino Heimosen kanssa. He asuivat saunan vieressä olevassa saunottajan mökissä. Einolla oli vene saunan rannassa ja hän kalasti paljon Kuhnamolla. Heimoset olivat vanhoja hiskinmäkeläisiä alkujaan. Heillä oli yhteensä seitsemän lasta.

Toivo Laukkanen

Hän asui perheensä kanssa ensin talossa B317, mutta he muuttivat myöhemmin sairaalan lähellä olleeseen Ränssin taloon. Topi oli naimisissa Jenny Laukkasen kanssa ja heillä oli viisi lasta, neljä tyttöä ja yksi poika. Toivo oli aikanaan laitosmies tehtaalla. Hän oli haavoittunut sodassa pahasti jalkoihinsa ja myöhemmin häneltä jouduttiin ambutoimaan molemmat jalat polven yläpuolelta. Topi liikkui pyörätuolilla ja kauempana kotoaan kolmipyöräisellä invalidimopolla.

Arvo Kivi

Hän asui perheensä kanssa talossa B317. Arvo oli porttivahtina tehtaalla pitkän aikaa. Hän oli taiteellinen persoona, jota ei aina ymmärretty ennen aikaan Pukkimäellä. Arvo on esittänyt vaimonsa Helinän kanssa paljon runonlausuntaa.

Kari Sormunen

Hän oli korjausmies tehtaalta ja asui perheensä kanssa talossa B315. Kari kunnosti pihassaan suuren puisen moottoriveneen ja asensi siihen vanhan linja-auton moottorin. Koeajolta myöhemmin Keiteleellä tultuaan hän tuumasi veneen kyllä liikkuvan mukavasti, mutta vievän polttoainetta tynnörillisen Risusaaren ympäriajossa. Kari oli joskus saanut, ilmeisesti kuuluvasta puhetyylistään johtuen, lisänimen Stereo.

Irene Rautiainen

Hän oli yksinäinen naisihminen, joka asui talossa B310 Honkosen yläkerrassa. Irene oli nuorena tyttönä työssä Mannilassa ja sulfiittiselluloosatehtaan rakentamisen aikaan siirtyi sinne työhön. Irene taisi siten olla melkein koko ikänsä Si-selluloosatehtaalla erilaisissa töissä, viimeksi käytöntarkkailijana I-vuorossa.

Sulo Rahkonen

Sulo ja Tyyne Rahkonen asuivat talossa B130 ja heillä oli yksi poika Heikki. Sulolla oli puujalka ja hän ajoi mopolla proteesi vinosti eteen ojennettuna.

Esteri Virtanen

Hän asui poikansa Raunon kanssa talossa B315. Esteri teki ompelijan töitä paljon muille ihmisille. Rauno puolestaan oli radioamatööri ja hänen harrastukseensa liittyvä iso anteeni oli viety korkealle pihassa olevaan mäntyyn.

Tauno Leppänen

Tauno ja Liisa Leppäsen perhe asui talossa B316 ja myöhemmin he rakensivat talon Markkamäkeen. Heillä oli kolme poikaa. Tauno oli pitkään Si-sellutehtaalla kaappimiehenä ja koneenhoitajana.

Heikki Harjunen

Hän asui perheineen talossa B308. Heikki oli konekorjaamolla työssä ja hänellä oli suomenajokoira Riku, jonka kanssa oli tuttu näky Pukkimäen kaduilla ja poluilla.

Heikki Hiekkala

Hän asui poikansa Aten kanssa talossa B311. Heikki oli korjausmiehenä tehtaalla. Hänellä oli erittäin hyvä lauluääni, jota esitteli mielellään muutaman oluen jälkeen.

Pimpo

Pimpo taas oli herrojen kaveri ja hän kävi kalassa mm. Vainionpään Heikin kanssa. Hän oli hyvä Keiteleen kalavesien tuntija. Pukkimäen pojat myivät Pimpolle kasiaisia ja Pimpo myi ne taas eteenpäin. Pimpo sorautti puhuessaan r-kirjaimen komeasti. Hän vieroksui tunnetusti työtä ja asui Topialla äitinsä kanssa.

Lähteet

  1. Ei ole