Äänekoski

August Tourunen

Liikennöitsijä

August Tourunen syntyi Kustaa Tourusen ja hänen vaimonsa Hedda Stinan Abelsdotterin perheen kolmantena lapsena 30.4.1872. Kustaa Tourunen oli Mattilan talon poika Kangashäkistä. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli vuonna 1836 syntynyt Remulan talon tytär Heta Stina. Pariskunta asuu vaimon kotona Remulassa ja heille syntyi siellä neljä lasta: Kalle 1870, Mathilda 1871, August 1872 ja Wilhelmiina 1873. Vilhelmiina ja äiti kuitenkin menehtyivät pian lapsen syntymän jälkeen. Kustaa meni uusiin naimisiin vuonna 1851 syntyneen Maria Juhontyttären kanssa. Tämä oli kotoisin Lanneveden Keskustalon Mykylän torpasta. Maria synnytti Kustaalle yksitoista lasta lisää: Eemil 1876, Lydia 1878, Otto 1880, Elsa 1882, Iisakki 1883, Hanna 1886, Johannes 1888, Eelis 1892, Martti 1892, Aatu 1894 ja Heikki 1898. Kustaa Tourunen muutti perheineen Kangashäkin Remulasta Hujakolle 1880-luvun alussa.

Poliisi vai opettaja

Kansakoulun jälkeen vielä kansanopiston käynyt torppariperheen vanhin poika August mietti ryhtymistä ensin joko opettajaksi tai poliisiksi. Hän piti kuitenkin itseään liian hyväluonteisena näihin ammatteihin. Hän päätyi sitten Niiniveden maalaisseuran sihteeriksi sekä toimi kiertävänä juurikasvien käytön neuvojana. Hän muutti vuonna 1910 Äänekosken Koiviston kylään Suvannon mäkitupaan. Täällä August uudisti Hirvasjoessa sijainneen vanhan vesiratasmyllyn tehokkaammaksi turbiinimyllyksi ja rakennutti sen yhteyteen myöhemmin vielä sirkkelisahan ja pärehöylän. Valokuvauksesta ja uutuuksista kiinnostunut mies asensi myllynsä yhteyteen sähkön saamiseksi vielä generaattorinkin.

Perhe

August Tourunen avioitui Hakalan torpan vuonna 1888 syntyneen tyttären Linda Maria Kauton kanssa. Tämän isä oli Hakalan torppari Otto Heikinpoika Kautto ja äiti Hilma Sofia Äijäläinen. August ja Linda tutustuivat Kankaanpään torpassa, jossa Linda Maria oli piikana ja August renkinä. August ja Linda Tourusen perheeseen syntyi viisi lasta: Pauli 1912, Sylvi 1913, Veikko 1920 ja Eini 1922. Yksi lapsista kuoli jo vauvaikäisenä.

Linja-autoliikenne alkaa

Vuonna 1924 August Tourunen innostui autoilijan ammatista ja osti Jyväskylästä Fordin. Hän perehtyi autokoulunopettajan opastamana autolla ajamiseen ja ryhtyi hoitamaan 12-hengen autollaan linjaliikennettä elokuussa 1924 Laukaan ja Saarijärven välillä. Kun matkustus oli tällä reitillä kuitenkin vähäistä, August Tourunen ryhtyi pian ajamaan linjaa Koivisto-Jyväskylä. Palvelualtis, luotettava ja rauhallinen August Tourunen vakiinnutti nopeasti asemansa liikenteenharjoittajana, mikä auttoi häntä selviämään myös 1930-luvun alun vaikeista pulavuosista. August Tourusella oli 1930-luvun lopulla ajossa kaksi linja-autoa, seka-auto ja kuorma-auto. Linjaliikenteen pääreittinä oli kaksi edestakaista päivittäistä vuoroa käsittänyt linja Äänekoski-Jyväskylä.

Talvisodan syttyminen marraskuun 1939 lopussa oli järkyttävä tapahtuma, joka kosketti kaikkia suomalaisia. Osa Tourusen kalustosta pakko-otettiin armeijalle, mutta jatkosodan alussa voitiin liikennöidä reittiä Suonenjoki-Äänekoski. Tourusen perheellä oli sodan lisäksi muitakin murheita. Astmaa sairastanut poika Pauli kuoli vuonna 1941 ja elokuun lopussa seuraavana vuonna menehtyi 70-vuotias August Tourunen. Leskeksi jäänyt Linda Tourunen pyrki jatkamaan liikenteen hoitoa tyttärensä Einin kanssa, mutta kuljettajan puuttuessa auto katsottiin pian viisaimmaksi luovuttaa armeijan käyttöön. Linda eli vielä miehensä kuoleman jälkeen 21-vuotta ja kuoli 75-vuotiaana vuonna 1963.

Veikko Tourusen aika

Linjaliikenne voitiin aloittaa uudestaan vasta kesällä 1945, kun yli neljä vuotta armeijan palveluksessa ollut Veikko Tourunen ryhtyi jatkamaan isänsä perustaman yrityksen hoitoa. Suomen toipuessa vähitellen sodan tuhoista myös linja-autoliikenne lisääntyi, vaikka kaluston hankinta oli vuosia vaikea ongelma. Veikko Touruselle uuden Sisun saanti vuonna 1949 oli merkittävä tapahtuma. Veikko Tourusen hoidossa linja-autoyritys menestyi. Merkittävä lisä liikenneverkkoon tuli vuonna 1959 Onni Lustigin linjojen siirryttyä Touruselle. E. ja V. Kivelältä 1963, V. A. Niemiseltä 1966 ja Jyväskylän Liikenne Oy:ltä 1981 saadut lisäykset laajensivat liikennekenttää entisestään ja mahdollistivat taajamien välille vilkkaat yhteydet ja tehokkaan autokierron. Kunnossa pidetty autokalusto ja hyvin hoidetut kuljetukset toivat yritykselle vahvan osuuden myös tilausajomarkkinoilla. Autoluku oli suurimmillaan 1980-lopulla, jolloin linja-autoja oli 27 kpl. Enimmillään Tourusen yritys työllisti 45 henkilöä, joista joidenkin työsuhde kesti jopa yli 30 vuotta.

Tukikohta siirtyy Äänekoskelle

Tukikohta siirtyi vuonna 1951 Koiviston Suvannolta Kuhnamo-järven rannalle Äänekosken keskustaan, jossa aloitettiin myös huoltoasematoiminta joulukuussa 1959 uudessa korjaamo- ja tallikiinteistössä. Huoltoasema sai ajanmukaiset tilat ja laitteet vuonna 1980, minkä jälkeen linjaliikenteelle valmistui vuonna 1986 uusi korjaamo pilarinostureineen ja harjapesukoneineen. Yritystoimintaa laajennettiin vielä 1970-luvun lopulla, jolloin rakennettiin paikallisen autokaupan keskukseksi liikenteen tukikohdan viereen Tourusen Autotalo Oy. Veikko Tourunen kehitti siten vahvan monitoimiyrityksen, jolla on linjaliikenteen lisäksi muitakin tukijalkoja. Helga ja Veikko Tourunen elämäntyön jatkajaksi ryhtyi heidän poikansa Rauno Tourunen, joka nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi. Veikko Tourunen kuoli 92-vuotiaana 2012.

Yritys vaihtoi omistajaa 2008

August Tourusen vuonna 1924 perustama linja-autoyhtiö Tourusen Linjat Oy:n omistaja vaihtui 2008. Tällöin Koiviston Auto -yhtymän emoyhtiö Metsäpietilä Oy osti Tourusen Linjat Oy:n osakekannan. Käytännössä Tourusen Linjat -yhtiön toiminta siirtyy osaksi Jyväskylän Liikenne Oy:tä. Myyntihetkellä yrityksen liikevaihto oli 1,9 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 24 ja linja-autoja 17 kpl. Yhtiön toiminta jatkui Äänekoskella myyjän omistamissa kiinteistöissä. Tourusen Linjat Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Jyväskylän Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Raunio.

Kustaa Tourusen jälkipolvia

Nykyisen 4-tien varrella oleva Hujakon talo oli ennen Honkolan ns. Rötyspohjan keskustalo. Sen ympärillä oli päätalosta lohkottuja torppia, joita viljelivät Kustaa Tourusen lapset. Hujakon talosta lohkottuja torppia tai tontteja olivat: Ainola, Sivula, Rinteelä, Törölä, Purola ja Kankaanpää. Hujakon isännällä Kustaa Tourusella oli kahden vaimon kanssa yhteensä 15 lasta. Alla olevassa esityksessä on hänen jälkeläisiään osittain 5. sukupolveen saakka. Henkilöiden sukupolvet on havainnollisuuden parantamiseksi esitetty erivärisillä ikoneilla.

Sukukaavio

Lähteet

1. Tourusen linjat Oy vuodesta 1929, Matti Viitaniemi, 2003
2. Kalliomäen suvun vaiheita, Seppo Hänninen, 2001
3. Kolunpohjan talojen ja sukujen historiaa Äänekosken Honkolassa 1700-1960, Seppo Hänninen, Markku Parantainen, 2010
4. Keskisuomalainen, 12.06.2008