Äänekoski

Piilosesta Biotuotetehtaaseen

Mainittavia tapahtumia Äänekosken taajamassa, tehtailla tai niihin läheisesti liittyvissä sidosryhmissä 173-vuoden ajanjaksolla välillä 1844-2017. Aikajana lähtee liikkeelle seudun tunnetuimman miehen, valtiopäivämies Kalle Piilosen syntymästä ja päättyy Äänekoskelle rakennetun uuden biotuotetehtaan käynnistykseen. Aikajanalla esitetyt tapahtumat tai uutiset on kerätty Äänekosken historiaa kuvaavasta kirjallisuudesta. Lähteenä on myös käytetty Kansallisarkiston vanhojen sanomalehtien digiarkistoa. Sivuston teossa käytetty lähdeaineisto on lueteltu tarkemmin sivun alaosan lähdeluettelossa.

Aikajana 1844-2015

  • Alku
  • 1844
    • Kalle Piilonen syntyi Piilolassa 25.12.1844. Hänen äitinsä oli Anna Eerikintytär Kautto, joka syntyi 13.1.1812 Laukaan Paadentaipaleen Mämmenniemen taloon. Hänen isänsä oli Juho Juhonpoika Piilonen, joka syntyi Laukaan Äänekosken Honkolassa 7.10.1814.
  • 1849
    • Koskenperkausinsinöörikuntaan kuulunut insinöörikapteeni Karl Robert Westling anoi senaatilta lupaa perustaa kauppasaha Mämmenkoskeen. Sahaa varten Westling hankki 9050 tukin sahauskiintiön. Hanke raukesi lopulta. Tätä tapahtumaa voitiin kuitenkin pitää Vanhan Äänekosken sahausliiketoiminnan alkusysäyksenä.
  • 1850
    • Mämmen mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1851
    • Parantalan mylly sai tullimyllyoikeudet.
    • Pieni kotitarvesaha sai sahausoikeudet Parantalan myllyn yhteyteen.
    • L-Äänekosken alueella oli 8 torppaa ja 6 mäkitupaa. S-Äänekosken alueella oli vastaavasti 6 torppaa ja 5 mäkitupaa.
    • Vuoden henkikirjaan oli merkitty sairaiden, raihnaisten ja rutiköyhien määräksi alueella 147 henkeä. Määrä vastasi ehkä 7-8% väestöstä.
  • 1852
    • Laukaan talvikäräjillä syytettiin Paadentaipaleen mylläriä Juho Reposta tulen irtipääsystä myllyssään. Syyte hylättiin ja Laukaan pitäjäläiset saivat antaa manttaaliensa mukaan paloapua myllärille ja talkkunajauhonsa menettäneille niin paljon, että saatiin kokoon sadan hopearuplan rahamäärä.
  • 1855
    • Äänekosken ratasmyllyssä jauhettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa viljaa noin 700 hehtoa per vuosi. Myllyn omistajina ovat vuosina 1885-1910 olleet Eerik Piilonen, Kalle Piilonen.
  • 1856
    • Äänekosken mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1857-1958
    • Kesät olivat poikkeuksellisen kuivia. Laajat maastopalot vaivasivat Saarijärven ja Konginkankaan alueita. Laajoilla saloilla oli paljon palossa vioittunutta, mutta kuitenkin vielä käyttökelpoista tukkipuuta. Valtiovalta havahtui ongelmaan ja alkoi höllentää olemassa olevien sahojen tukkikiintiöitä ja kannustamaan uusien sahojen perustamista.
  • 1860
    • Vanhan Äänekosken väkiluku oli yhteensä 2150 henkeä.
    • L-Äänekosken alueella oli 15 ja S-Äänekosken alueella 16 taloa.
  • 1861
    • Topian talon viimeinen isäntä Johannes Liimatainen syntyi Topialla 5.10.1861.
    • Sahojen vuosittaiset tukkikiintiöt poistettiin kokonaan.
  • 1862
    • Talollinen Erik Piilosen Äänekosken länsirannan mylly pantiin verolle.
  • 1864
    • Valtiovallan muuttunut asenne sahateollisuuteen johti vesistöjen perkaamistöiden lisääntymiseen. Tämän seurauksena Hietamankoskeen ja Parantalankoskeen tehtiin uudet uittorännit. Äänekoskessa vanhaa uittoränniä parannettiin.
  • 1865
    • Talollinen Erik Piilosen Äänekosken länsirannan myllyssä todettiin ylimääräinen, laiton kivipari. Se määrättiin poistettavaksi ennen myllyn lailliseen kuntoon saattamista. Piilonen joutui lisäksi maksamaan 5 kapan lisäveron.
    • Senaatti päätti korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi huutokaupata edellisvuonna kunnostettujen uittoränninen hoidon aluksi viideksi vuodeksi. Ainoa ehto oli se, että uittomaksu ei saanut ylittää tukilta yhtä penniä.
  • 1866
    • Kalle Piilonen teki 22-vuotiaana valtion kanssa sopimuksen Parantalankosken, Hietamankosken ja Äänekosken uittorännien hoidosta vuosina 1866-1871 ja korvausta vasten uitti niiden läpi sahojen hankkimia tukkeja. Sopimus uusittiin vuonna 1871. Tätä Piilosen valtion kanssa tekemää sopimusta voidaan pitää hänen mittavan liiketoiminnan alkuna.
  • 1871
    • Kalle Piilosesta tuli Piilolan talon isäntä 27-vuotiaana.
  • 1872
    • August Tourunen syntyi 30.4.1872.
  • 1873
    • Kalle Piilonen avioitui Saarijärven Pyhäjärveltä kotoisin olevan 2.6.1848 syntyneen Maria Wilhelmiina Kauppisen kanssa.
    • Kymijokivarren ja Päijänteen ympäristön sahanomistajan pääsivät sopimukseen tukkien yhteisuitosta, jonka tuloksena syntyi hieman myöhemmin Kymin Lauttausyhdistys.
    • Edvin Hammarén syntyi Tampereella 24.8.1873.
  • 1874
    • Juhana Laajaniemi ja seitsemän laukkuryssää hukkuivat Keiteleeseen veneen kaatuessa kovassa myrskyssä 27.9.1874 Mämmenniemen lähellä.
  • 1876
    • Kirkonkylään valmistui viljamakasiini lähelle nykyistä Äänekosken kirkkoa. Makasiini purettiin 1960-luvulla ja sen hirsistä rakennettiin Mämmen kesäkirkko.
    • Ääne- ja Haapakosken uittoyhdistys syntyi. Se muuttui myöhemmin Pohjois-Päijänteen Lauttausyhdistykseksi.
  • 1877
    • Keiteleelle tuotiin laivakapteeni W. Ruthin omistama höyrylaiva Eno.
    • Erland Ritanen syntyi
  • 1878
    • Varppaaja ja myöhemmin hinaaja Äänekoski I, sittemmin Tiira ja vielä matkustajalaiva Keitele rakennettiin Wahlin konepajalla Varkaudessa.
    • Kapteeni William Ruth osti Wiitasaari-aluksen ja siirsi sen keväällä Keiteleelle.
  • 1879
    • Ensimmäinen kiinteä kansakoulu Äänekoskelle. Koulun perusti Kalle Piilonen ja se oli hänen yksityisesti ylläpitämänsä. Koulu toimi Piilolan talon yhteydessä olevassa maitotuvassa vain yhden lukukauden.Opettajana koulussa oli Jyväskylän seminaarin kolmannelta luokalta eronnut Herman Wilhelm Lund.
  • 1881
    • Tuleva ulkoministeri Eino Rudolf Woldemar Holsti syntyi Jyväskylässä 8.10.1881. Hänen isänsä Frans Michel Severin Holsti omisti Honkolan Suojoen tilan vuosina 1881-1896.
  • 1882
    • Kuhnamolla Nimismiehenrannassa käynnistyi Kalle Piilosen höyrysaha, joka ei ollut riippuvainen kosken vesitilanteesta. Sahalaitoksessa oli voimanlähteenä 8 hv höyrykone. Sahalla oli vain yksi raami, mutta siitä huolimatta sahalla voitiin käsitellä vuodessa noin 20000-25000 tukkia. Työvoimaa sahalla oli parhaimmillaan 18 henkeä.
    • Kalle ja Maria Wilhelmiina Piilosen esikoistyttö Saima Helena Piilonen syntyi 5.5.1882 Piilolassa. Saima avioutui myöhemmin insinööri J.E. Hammarénin kanssa.
  • 1883
    • Höyrylaiva Keitele ryhtyi käymään Viitasaarella kahdesti viikossa.
    • Keskiviikko-torstaivuoron lisäksi ajettiin myös viikonloppuvuoroja, jotka olivat paljolti kirkkomatkoja.
  • 1885
    • Kalle Piilonen lahjoitti koulua varten tontin Piilolanniemestä sekä lisäksi lupasi rakennustarpeita ja vielä raha-avustuksen rakennusta varten.
    • Piilolassa pidettiin huutokauppa 2.2.1885 uuden tehtävän koulurakennuksen rakentamisesta.
    • Ensimmäinen kunnallinen koulu Äänekoskelle. Koulun avajaisia ja vihkiäisiä pidettiin 19.10.1885.
    • Ensimmäiset oppitunnit Piilolanniemen kansakoulussa pidettiin 22.10.1885.
    • J.E. Hammarén valmistui insinööriksi.
    • Keiteleelle syntyi uittomäärien kasvaessa oma lauttausyhdistys.
  • 1886
    • Keiteleelle tuotiin höyrylaiva Alku, jonka koneisto jouduttiin vaihtamaan toiseen käyntihäiriöiden takia.
    • Laukaan Äänekoskelle eli pohjoiseen piiriin perustettiin kiertokoulu. Sen ensimmäiseksi opettajaksi tuli Wendla Serafina Takala.
    • Hietamankosken mylly sai tullimyllyoikeudet.
    • Viinamäen mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1887
    • Länsirannan Paadentaipaleen mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1888
    • Senaatti myönsi Laukaan Äänekosken kylän opettaja K. Koistiselle palkankorotuksen 15 vuoden nuhteettomasta palveluksesta.
  • 1889
    • Höyrylaiva Kömi rakennettiin Lehtoniemen konepajalla Joroisissa, josta se tuotiin osina Keiteleen rantaan ja koottiin keväällä.
    • Kalle Piilosen tilalla Laukaan Äänekoskella syttyi 9.8.1889 tulipalo, joka poltti tilan kaikki rakennukset päärakennusta lukuunottamatta. Palossa tuhoutui kaikkiaan 18 erillistä rakennusta ja 200 tynnöriä viljaa.
    • Maantie Viitasaarelta Konginkankaan ja Sumiaisten kautta Laukaaseen valmistui.
  • 1890
    • Ensimmäiset meijerit aloittivat toimintansa Äänekoskella.
    • Tuomari Holsti osti Äänekosken niskalla olevan uittoyhtiön asuinhuonerakennuksen huutokaupassa 850 markalla ja Kalle Piilonen saman yhtiön omistaman pajarakennuksen 500 markalla.
    • Äänekosken kansakoulussa oli 52 oppilasta, joista poikia oli 21 ja tyttöjä 31.
  • 1891
    • Hietaman koulu perustettiin.
    • Äänekoski Oy:n omistamaan asemarakennukseen perustettiin postipysäkki.
    • Valpas Nyholm syntyi 18.8.1891.
    • Topian 15-vuotias renkipoika Oskari Kautto hukkui Kuhnamoon ollessaan luistelemassa 15.11.1891.
    • Kalle Piilonen osti Käsin-kylvökoneen 45 markalla. Koneella voitiin kylvää 3-4 tynnörinalaa tunnissa ja se sopi rukiin, ohran, kauran ja heinänsiemenen kylvöön.
  • 1892
    • Kalle Piilonen pystytti 55 km pituisen puhelinjohdon Jyväskylästä Koiviston kautta Piilolan taloon.
  • 1893
    • Laukaan Äänekoskella oli pakkasta 9.2.1893 -43 astetta. Kuusaankoskella ja Petäjävedellä oli elohopea jäätynyt lämpömittarissa.
  • 1894
    • Keski-Suomen Kansanopisto aloitti toimintansa Äänejärven eteläreunalla 1.11.1894.
    • Opiston rehtorina aloitti pastori Kaarlo Kerkkonen.
    • Eemeli Salmelin syntyi
    • Äänekoskella ilmeni lapsissa punatautia. Kaksi lasta oli kuollut siihen.
  • 1895
    • Yhtiön tulevat perustajat kävivät paikanpäällä tutustumassa Äänekosken maisemiin.
    • Topian talon koskiosuudet myytiin insinööri J.L. Hammarénille 1.8.1895.
    • Otto Ahonen avasi kauppaliikkeen Äänekoskelle joulukuussa.
    • Möttölän talo liitettiin Suojokeen.
    • Kalle Piilonen osti Mannilan talon, Hiskias Niemisen myllyn sekä osan Äänekosken vesivoimasta 50000 markalla.
    • Kalle Piilonen myi osuutensa Äänekosken vesivoimasta, Mannilan tilan sekä eräitä muitakin maakappaleita insinööri Hammarénille.
    • Topian talon esikoispoika Juho Liimatainen syntyi 8.4.1895.
  • 1896
    • Äänekoski Aktiebolag perustettiin.
    • L.J. Hammarén tuli johtokunnan puheenjohtajaksi.
    • Äänekosken VPK perustettiin.
    • Holstin omistama Suojoen tila meni konkurssiin ja tilalla pidettiin julkinen pakkohuuhtokauppa 11.7.1896 klo 12 alkaen.
    • Kalle Piilonen osti huutokaupasta Suojoen tilan hintaan 66500 mk.
    • Laukaassa syntynyt neiti Ilma Westling tuli postinhoitajaksi.
    • Äänekosken postisäästöpankki avattiin 1.3.1896.
  • 1897
    • Vesivoimalaitoksen ja kartonkitehtaan rakentaminen alkoi.
    • Rakennustöiden johtajaksi palkattiin insinööri Adolf Montin.
    • Tehtaiden paikallisjohtajaksi ja samalla kassanhoitajaksi tuli insinööri Johan Lundstén.
    • Koneiden asennustyön valvojaksi palkattiin teknikko Edvin Allén.
  • 1898
    • Jyväskylän-Suolahden välinen rautatie valmistui ja avattiin liikenteelle 1.11.1898.
    • Yhtiö osti Kalle Piiloselta yhdellä kaupalla 19 maatilaa yhteisalaltaan lähes 15000 ha Keski-Suomesta hintaan yksi miljoona Suomen markkaa.
    • Rudolf Ahonius tuli Suolahden asemapäälliköksi.
    • Kruununvouti teki anomuksen kievarin perustamisesta paikkakunnalle. Tätä perusteltiin paikkakunnan kautta tapahtuvan liikkumisen vilkastumisella teollisuuden syntymisen ja kansanopiston alkamisen takia.
    • Parantalan eli Karppalan mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1899
    • Äänekosken tehdas aloitti toimintansa.
    • Kalle Piiloselta ostettiin Keitele-niminen höyrylaiva, yksi proomu, neljä tavaramakasiinia ja kuusi laivalaituria kauppahintaan 25000 markkaa.
    • Topian talo myytiin Halla Oy:lle 21.2.1899 päivätyllä kauppakirjalla 24000 Suomen markan kauppahinnasta.
    • Alle Wessman aloitti kauppaliikkeensä Äänekoskella.
    • Välskäri August Laaksosen terveyskeskus aloitti toimintansa Hiskinmäellä.
    • Äänekoski Oy:n ensimmäinen saha valmistui Äänejärven rannalle syyskuussa.
    • Insinööri Hammarén muutti perheineen Hämeenkyröstä Äänekoskelle.
  • 1900
    • Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie ns. Pässinrata valmistui.
    • Ratalinjan pituus oli 9,25 km, minkä lisäksi pääteasemilla oli sivuraiteita runsas kilometri.
    • Saarijärven ja Äänekosken välille Honkolaan perustettiin postipysäkki.
    • Reino Rutanen eli Pitkä-Reino syntyi Äänekosken Koivistonkylässä 16.8.1900.
    • Äänekosken asukasmäärä oli noin 800 henkeä, josta teollisuuden työpaikkojen osuus oli 25% eli 200 henkeä.
  • 1901
    • Syntyi Äänekoski yhtiön ylläpitämä tehtaanpiirin koulu, joka oli tarkoitettu yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden lapsille.
    • Hammarénin ensimmäinen vaimo Olga Hammarén o.s Malmgren kuoli syyskuussa.
    • Eelis Hirvi syntyi Kivelän torpassa.
    • Äänekosken hautausmaa vihittiin käyttöön.
    • Äänekosken ja Suolahden majataloille annettiin määräys huolehtia matkustajien kuljettamisesta myös vesistöjen kautta. Tässä yhteydessä määrättiin lisäksi, että kahden soutumiehen taksa oli 30 penniä soudettua kilometriä kohti.
    • Suolahden rautatieasemalta lähti vuoden aikana yhteensä 17711 tn tavaraa.
    • Juho Lunttila sai Parantalankoskeen rakentamalleen sahalle toimiluvan. Saha antoi työtä 5-6 miehelle ja sahasi vuosittain 3000-3500 mäntytukkia.
    • Leipuri Karl Wiktor Nyholm teki itsemurhan partaveitsellä leikkaamalla kurkkunsa auki asunnossaan 7.12.1901 noin klo 7 illalla. Vainaja oli 38 vuotias leski ja häneltä jäi viisi alaikäistä lasta. Hän jätti jälkeensä viestin, jossa kertoi lyhentävänsä painavan elämänsä.
  • 1902
    • Hautsalon saaressa sijaitseva Ihantolan hirsihuvila valmistui.
    • Kalle Piilonen rakennutti Saarijärven tieltä Honkolasta tien Salakkaan Kuhnamon rannalle.
  • 1903
    • Äänekosken työväenyhdistys perustettiin.
    • Äänekosken Osto- ja Myyntiosuuskunta eli Äänekosken Osuuskauppa perustettiin.
    • Äänekoski Oy lahjoitti Äänekosken vapaapalokunnalle tontin Hiskinmäeltä. Tontille rakennettiin myöhemmin VPK:n talo ja urheilukenttä.
    • Kalle Piilosen vanhin tytär Saima Helena Piilonen avioitui 28.4.1903 Äänekoskella insinööri Johan Erland Hammarén kanssa.
  • 1904
    • Sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys aloitti työväentalon rakentamisen.
    • Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima perustettiin.
    • Kuhnamon ja Mämmen lossit aloittivat toimintansa.
    • Äänekosken ja Suolahden välisellä rataosuudella aloitettiin yleinen matkustaja- ja tavaraliikenne.
    • Suojoen talosta Hietamalta vedettiin puhelinlinjan sivujohto Äänekoskelle.
    • Topian tilalla alettiin käyttää peltotöissä niittokonetta.
    • Painijamestari Otto Savolainen syntyi.
    • Laivuri U. Kihlberg kuoli keuhkokuumeeseen 19.11.1904. Hän oli alunperin Kalle Piilosen sahan hoitajana ja myöhemmin Piilosen omistaman höyryvene Keiteleen kuljettajana vuodet 1896-1899. Kun Keitele-höyrylaiva myytiin Äänekoski Oy:lle, hän siirtyi yhtiön palvelukseen ja toimi laivan kipparina kuolemaansa saakka. Kihlberg muutti Äänekoskelle vuonna 1891 Varkauden tehtaalta.
  • 1905
    • Äänejärven itärannalla ollut Äänekoski Oy:n sahalaitos tuhoutui rajussa tulipalossa 24.9.1905.
    • Turbiinihallin vesiturbiineille tulevaa vesikanavaa syvennettiin ja levennettiin. Vastaavia muutoksia tehtiin myös poistokanavaan.
    • Vuoden 1905 loka- ja marraskuun vaihteessa Suomessa puhkesi suurlakko, jonka taustalla oli emämaa Venäjän sortovallan vastustaminen ja vaatimukset demokraattisen edustuslaitoksen saamisesta maahan. Myös äänekoskelaiset ja suolahtelaiset työläiset yhtyivät lakkoon sekä järjestivät kansalaiskokouksia ja mielenosoituksia.
    • Paadentaipaleen koulu perustettiin.
    • Suojoen tila torppineen siirtyi Kalle Piiloselta hänen pojalleen Eelis Piiloselle 70000 mk hinnasta.
  • 1906
    • Tehtaan vesivoimalaitoksen laajennus ja paperitehdas valmistuivat.
    • Gösta Sumelius tuli yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.
    • Nääsilän isäntä Juho Albert Järvenpää antoi lähtökäskyn torpparilleen Juho Penttiselle.
    • Frans Oskar Niemi kirkkoherraksi.
  • 1907
    • Yhtiön pääkonttori siirtyi Tampereelta Äänekoskelle.
    • Turbiinihuoneen vesikanavan seinä murtui ja vesi syöksyi sisälle kartonkikonesaliin.
    • Yrjö Blomstedtin suunnittelema Äänekosken puukirkko valmistui.
    • Koivukujan varrelle valmistui Äänekosken Osuuskaupan talo.
    • Äänekosken osakeyhtiö perusti yksityisen alakansakoulun, johon sen alkaessa toimintansa ilmoittautui 41 oppilasta.
    • Koulu toimi erillisenä yksityisenä kouluna siihen saakka kunnes se yhdistyi osaksi Äänekosken kunnan koululaitosta vuonna 1911.
    • Matkustajalaiva Ylä-Keitele valmistui Pumppuniemessä.
    • Äänekoski Oy:n johtoon, konttorihenkilökuntaan ja paikallisiin kauppiaisiin kuuluneet henkilöt perustivat oman laivaosakeyhtiön.
    • Niilo Katila syntyi Isossakyrössä.
    • Äänekosken seurakunta perustettiin.
  • 1908
    • Paperitehtaan työntekijöiden lakko 12-tuntista työpäivää vastaan alkoi ja kesti 7 kuukautta.
    • Äänekoskelle avattiin ensimmäinen apteekki 28.1.1908. Apteekkariksi tuli Taalintehtaan (Dalsbruk) apteekkari Rudolf Strandman.
    • Wolter Westerholm syntyi 27.6.1908 Helsingissä.
  • 1909
    • Paperitehtaan työntekijöiden lakko päättyi työntekijöiden häviöön keväällä 1909.
  • 1910
    • Edvin Hammarén johtokunnan puheenjohtajaksi.
    • Suolahden rautatieasemalta lähti vuoden aikana yhteensä 26083 tn tavaraa.
    • Honkolan, Heikkilän, Uudentalon, Piilolan ja Laurilan talojen vesialueista ja koskiosuuksista muodostettiin uusi koskitalo nimeltään Äänekoski. Siihen kuului 13,18 ha arvomaata eli jyvitysmuunnosten mukaan 9,226 ha ja lisäksi 0,74 ha arvotonta aluetta. Lohkottu alue merkittiin samalla maakirjaan itsenäisenä kruunulle veroa maksavana talona.
  • 1911
    • Äänekosken kunta perustettiin erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen
    • Möttölän talo tuhoutui tulipalossa.
    • Oskar Tammelin perusti Äänekosken kirkonkylään kellosepänliikkeen.
    • Kauppias Wille Rutanen kuoli.
    • Koistisen koulu ja Äänekosken tehtaanpiirin koulu yhdistettiin neliopettajaiseksi Äänekosken kirkonkylän kansakouluksi.
    • Koulutoiminta Hiskinmäellä alkoi uudelle Muorinpelto-nimiselle tontille valmistuneessa koulurakennuksessa.
    • Äänekosken kunnallinen lainakirjasto aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi lainastonhoitajaksi tuli opettaja Matti Leinonen.
    • Äänekosken seurakunnassa vuonna 1911: Syntyi 80 tyttöä ja 88 poikaa. Vihittiin 26 paria. Seurakuntaan muutti 94 naista ja 77 miestä. Seurakunnasta muutti pois 88 naista ja 75 miestä. Vuoden aikana kuolleita oli 50 naista ja 45 miestä. Väkiluku 31.12.1911 oli 2644 naista ja 2839 miestä eli yhteensä 5483 henkeä. Seurakunta oli miesvoittoinen eli yhtä miespuolista seurakuntalaista kohti oli 0,93 naispuolista seurakuntalaista.
  • 1912
    • Äänekosken ensimmäiseksi kunnanlääkäriksi valittiin 1.4.1912 lääk.kand. Nikolai Robert Roschier
    • Keski-Suomen opisto aloitti toimintansa Suolahden Vallilassa.
    • Taavetti Honkonen aloitti Kuhnamon lossarina.
  • 1913
    • Opettaja Kaarlo Koistinen, joka toimi opettajana paikkakunnalla 28-vuotta, jäi eläkkeelle.
    • Kunnantoimisto perustettiin kauppias Rutasen lahjoittamaan entiseen kauppataloon.
    • Koiviston kylässä aloitettiin koulunpito 18.8.1913, vaikka itse koulua ei vielä ollutkaan. Koiviston ensimmäinen opettaja oli legendaarinen Juho Hoikkanen (1876 – 1947).
    • Valpas Nyholm Keski-Suomen urheilukuninkaaksi.
  • 1914
    • Adolf Skogman tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Äänekosken paperitehtaalla sattui 18.9.1914 onnettomuus, jossa työmies Sopenperä kuoli. Hän oli tyhjentämässä ns. haudutuskattilaa, kun kattilan kansi putosi kiinni murskaten Sopenperän pään pahoin. Lääkärin mukaan loukkaantuneella ei ollut paljoa toivoa henkiinjäämisestä. Hän oli 40-vuotias perheellinen mies.
    • Matti Pohja hukkui Kuhnamoon 17.11.1914. Hän oli 38-vuotias perheellinen mies, jota jäivät kaipaamaan vaimo ja seitsemän lasta.
  • 1915
    • Äänekosken kunnasta muodostettiin itsenäinen nimismiespiiri vuoden alusta lukien.
    • Äänekosken kuntakokous teki päätöksen Kuhnamon lossin uusimisesta. Vanhan lossin tilalle hankkittiin uusi 6 hevosta kerrallaan kantava teräslevyistä valmistettu lossi.
    • Matti Katainen aloitti Kuhnamon lossarina.
    • Äänekosken seurakunnan kirkkoherra Frans Niemi teki seurakunnalla 10 vuoden lahjasitoumuksen. Sen mukaan kirkkoherra jätti osan palkastaan lunastamatta käytettäväksi sahanomistaja Kalle Piilosen myöntämän lainan lyhentämiseen. vuoden 1914 ajalta summa oli 3000 mk.
  • 1916
    • Sokerin säännöstely alkoi.
  • 1917
    • Sanomalehtipaperin valmistus alkoi paperitehtaalla.
    • Sosialidemokraattinen eduskunta vaihtui syksyllä porvarisenemmistöiseksi.
    • Äänekosken että Suolahden punaiset järjestyskaartit perustettiin koordinoidusti kunnallisjärjestön avulla viikkoa ennen suurlakon puhkeamista syksyllä 1917.
    • Lihan ja voin säännöstely alkoi keväällä.
    • Perustettiin elintarvikekomitea, jonka tehtävänä oli elintarvikkeiden osto ja myynti.
  • 1918
    • Äänekosken ja Suolahden kaartit muovautuivat vuoden 1918 alussa punakaarteiksi ja niiden jäsenmäärä kasvoi siten, että niissä oli kansalaissodan syttyessä noin 300-400 miestä.
    • Tammikuun lopulla ryhdyttiin riisumaan aseista Suomessa olleita venäläisiä joukkoja.
    • 17.2.1918 Suolahden suojeluskunnasta muodostettiin koko Äänekosken kattava suojeluskunta.
    • Äänekosken kunnassa pidettiin valkoisten kutsunnat maaliskuussa kahteen kertaan.
    • Valkoisten kutsunnoista kieltäytyneitä pidätettiin keväällä ja pidettiin vangittuina työväentalolla ja Suolahden kukkulalla.
    • Kaikkiaan vangittuja oli 177 henkeä.
    • Punaisille vangituille tuli joulukuussa iso armahdus.
    • Topian talon viimeinen isäntä Johannes Liimatainen kuoli Kolulla 6.8.1918.
    • Martti Mäkinen syntyi 15.10.1918 nykyisessä Viiskulmassa olleessa Ahlgrenin talossa.
  • 1919
    • Valtiopäivämies ja maanviljelijä Kalle Piilonen kuoli vatsasyöpään Äänekosken Piilolassa 75-vuoden ikäisenä 8.7.1919.
    • Maria Kumpu aloitti kahvilatoiminnan Äänekoskella. Hän piti yhdessä sisarensa kanssa liikettä Viiskulmassa aina 1940-luvun loppuun saakka.
    • Anton Herman Jotuni tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Johan Gideon Siljander tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Rauharannan pappila valmistui Rotkolaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wiwi Lönn ja pappilan rakennustyöt suoritettiin paikallisin voimin.
  • 1920
    • Pukkimäelle alettiin rakentaa uusia asuntoja työväestöä varten.
    • Kaikkiaan vuosien 1920-1927 välillä alueelle rakennettiin 16 puista, kaksikerroksista, 4-perheen asuinrakennusta talousrakennuksineen.
    • Bruno Ungern valittiin tehtaiden tekniseksi johtajaksi ja paikallisjohtajaksi.
    • Suojoen isäntä Elis Piilonen meni naimisiin.
    • Juho Fabian Västi tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Lotta Svärd -yhdistyksen Jyväskylän piirin Äänekosken paikallisosasto perustettiin 18.1.1920.
    • Työmies Fabian Rinne jäi Kuhnamon rannassa hajouavan tukkikasan alle 30.11.1920 ja menehtyi. Häneltä jäi vaimo ja kolme alaikäistä lasta.
    • Irtolaisen poika Eino Smed lähetettiin kunnan kustannuksella Helsingin silmäsairaalaan hoidettavaksi.
    • Asutuslautakunnan ehdotuksesta lähetettiin edustajat Jyväskylässä 23.8.1920 pidettyyn huutokauppaan. Siinä myytiin Kalle Piilosen perikunnan omistamat tilat. Edustajat valtuutettiin ostamaan Kallulan, Juholan, Rantalan ja Tärttälän tilat oikeiksi katsomillaan hinnoilla. Edustajina huutokaupassa olivat O. Vohlonen, Aug. Koskinen ja J. Kallio.
  • 1921
    • Äänekosken kunnankamreeri Fredrik Wilhelm Kallio murhattiin omassa työhuoneessaan Kuntalassa 4.3.1921.
    • Honkolan kansakoulu aloitti toimintansa Tourulan talon pihatuvassa.
    • Kirkonmäellä sijainnut vanha Kuulan talo tuhoutui tulipalossa. Äänekosken pappila toimi talossa ennen siirtymistään Rotkolaan.
    • Äänekoski-Suolahti maatie valmistui.
    • Äänekosken sahan konemestari Valdemar Olin löydettiin kuolleena sahan kuivaamosta aamulla 16.3.1921. Hän oli lähtenyt yöllä puoli 2 maissa tarkastamaan sahan kuivaushuoneen lämpöputkia ja ilmeisesti pyörtynyt kuumuuteen sen aikana. Aamulla häntä ei kuulunut takaisin ja etsinnöissä uhri löytyi kuivaamosta. Olin oli 30-vuotias perheellinen mies, jolta jäi 5 alaikäistä lasta.
    • Poliisi Lehtinen ja Lauri Kuula takavarikoivat eräältä Hytönen-nimiseltä tunnetulta viinanmyyjältä viinaa neljä litraa.
  • 1922
    • Erkki Seppä tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Tanssitaiteilija Uno Onkinen syntyi Äänekosken Hiskinmäen Hiskinmökissä 4.11.1922.
    • Valtion tukema kantakirjasto perustettiin pitäjään.
    • Mämmen mylly valmistui.
  • 1923
    • Yhtiön uusi konttorirakennus ja paloasema valmistuivat koskiuoman länsirannalle.
    • Elis Piilonen myi Suojoen tilan Äänekosken kunnalle 2,3 milj mk hintaan.
    • Parantalan koulu perustettiin.
    • Äänekosken kunta saattoi valtioneuvoston tietoon tarpeen uuden maantien rakentamisesta Äänekosken kirkolta Kotakennäänsalmen kautta Hujakon salmelle.
    • Honkolan kylällä pienviljelijä Juho Kilpeläisen 10 vuotias tyttö kuoli hevosen pillastuttua kovaa vauhtia ajanutta autoa 9.7.1923. Autoa kuljetti humalassa ollut kauppamatkustaja.
    • Viinamäen alueella pienviljelijä Kusti Siikin 10-vuotias Vilho-poika kuoli 9.7.1923 noin kello puoli 3 aikaan jäätyään kaatuvan hevoskärryn alle. Vilho oli ollut lannan ajossa ja sieltä palatessa kärryt kaatuivat ojaan seurauksella, että poika kuoli niiden alle.
    • Muksalan talon lähellä olevaan lampeen hukkui Muksalan talon vuokraajan Juho Linnan 10-vuotias poika 5.7.1923. Aiemmin päivällä poika oli uinut lammen salmen yli ongelmitta, mutta tällä kertaan hän vajosi kuitenkin lampeen.
    • Hujakon talon maalta läheltä Kankaanpään torppaa hävitettiin viinatehdas. Paikalle sattuneet poliisi Lehtinen, Lauri Kuula, Yrjö Vainio ja Vilho Ahola hävittivät tehtaan ja 200 litraa valmistaa rankkia kaadettiin maahan.
  • 1924
    • August Tourunen aloitti linjaliikenteen reitillä Laukaa-Saarijärvi.
    • Täydessä matkustajalastissa ollut henkilöauto vieri Kuhnamon lossilta järveen syksyllä. Kaikki matkustajat pelastuivat.
    • Tehtaan työmies Onni Nyrösen 5 vuotias Martti-poika hukkui Äänekoskeen 16.9.1924 klo puoli 9 aikaan aamulla. Pojan ruumis löytyi vasta 1,5 tunnit kuluttua.
  • 1925
    • Höyrykattilalaitosta uudistettiin ja samalla voimalaitokselle rakennettiin uusi 78-metriä korkea savupiippu. Piippuun oli muurattu valkeilla tiilillä vuosiluku 1925.
    • Rodolf Ahonius lopetti Suolahden asemapäällikkönä.
    • Työmies Juho Pellinen putosi sahalla kuuden metrin korkeudesta lautatapulin päältä ja loukkaantui vakavasti lyötyään päänsä rautatiekiskoon.
  • 1926
    • Vesivoimalaitosta uudistettiin ja eri tehdasosastojen sähköistys alkoi.
    • Kaksiluokkainen koulurakennus Honkolan koululle valmistui Huutomäen palstalle.
    • Väinö Pirinen tuli Äänekosken apteekkariksi.
    • Honkolasta Kolun talon suohaudalta hävitettiin viinatehdas ja toistasataa litraa rankkia kadettiin maahan 23.3.1926.
    • Suolahden poliisit Kovanen ja Mäkinen hävittivät suuren viinatehtaan Äänekoski Oy:n maalta Mämmenkylältä 22.4.1926. Keittäjänä oli todennäköisesti tunnettu viinanpolttaja Emil Kautto. Tehtaalla oli rankkia happanemassa 1125 lirtaa ja kahdet keittovälineet. Tehdas hävitettiin ja rankki kaadettiin maahan.
    • Äänekosken käräjillä tuomittiin 14.10.1926 kahdeksan henkilöä sakkoihin juopumuksesta. Sakot vaihtelivat 100-600 markkaan. Juho Hirvonen tuomittiin viinan myynnistä 1750 markan sekä Juho Manninen ja Juho Liimatainen kumpikin 750 markan sakkoihin. Viinan halussapitojuttuja oli viisi kappaletta ja niistä sakot vaihtelivat 300-750 markan välillä.
  • 1927
    • Yli 20-vuotta toiminnassa ollut paperikone uudistettiin 4 miljoonan markan investoinnilla, jossa hankkittiin mm. uusi 12-valssinen kiillotuskalanteri. Näiden hankintojen takia paperikonesalia pidennettiin noin 15-metriä.
    • Tehtiin periaatepäätös uuden sahalaitoksen rakentamisesta Kuhnamo-järven rannalle kosken alajuoksulle.
    • Topian talo siirtyi yhtiön omistukseen.
    • Perustettiin ensimmäinen ylikonstaapelin virka, jonka sai haltuunsa suolahtelainen Kalle Koljonen.
    • Juho Raatikainen aloitti Kuhnamon lossarina.
    • Konginkankaalaisen liikemies Ryynäsen Hudson henkilöauto putosi Kuhnamon lossilta järveen.
    • Kesken Äänekosken kunnanvaltuuston kokousta sinne tunkeutui joukko etupäässä sahan työmiehiä. Joukko vaatii työttömyyden avustamiseksi ns. Kotakennääntien tekoa ja sille suoranaisesti rahaa. Vastustajille nostettiin nyrkkiä pystyyn niin karkeasti, että kunnan kassasta luovutettiin muutamia kymmeniä tuhansia työtä varten.
    • Uuden Saarijärvi-Äänekoski maantielinjan rakennustyöt Kotakennäänsalmen kautta Hujakonsalmelle aloitettiin kesällä insinööri J. Gyllingin johdolla. Paikalla töitä valvoi vanhempi rakennusmestari Reponen.
    • Saarijärven lauttausväylällä uitettiin kesän aikana noin 2,2 miljoonaa tukkia.
    • Äänekoski Oy:n entinen isännöitsijä Edvin Hammarén kuoli Tukholmassa 1.3.1927.
  • 1928
    • Äänekosken vanha sairaala valmistui.
    • Elis Hirvi aloitti liikennöinnin Kangashäkin ja Jyväskylän välillä.
    • Väinö Honkonen aloitti elokuvanäytännöt Eerolan navetassa eli Ammulassa.
    • Saarijärven lauttausväylällä uitettiin kesän aikana noin 2,5 miljoonaa tukkia.
    • Talollinen Selim Kautto hukkui Mämmenkylän Puosjärvellä 22.8.1928 matkalla kotiinsa. Kautto oli 40-vuotias perheellinen mies, jolta jäi kuusi alaikäistä lasta.
    • Äänekosken Lehtomäestä poliisit Saren ja Ojanen hävittivät viinatehtaan 19.9.1928. Valmista rankkia kaadettiin maahan 100 lirtaa. Keittäjänä tehtaalla toimi työmies Jaakko Juntunen, joka haastettiin käräjille.
  • 1929
    • Uusi saha valmistui Kuhnamon rannalle.
    • Äänekosken Säästöpankin toimitilat valmistuivat poliisiputkan pohjoispuolelle.
    • Mikko Niskanen syntyi 31.1.1929 Äänekoskella.
    • Kotakennään tielinjan siirtoon osallistui vuoden 1929 aikana 24 aikatyömiestä ja 14 hevosmiestä.
    • Kymin Lauttausyhdistyksen pitkäaikainen työnjohtaja Ville Piilonen haudattiin 7.4.1929. Hän oli kuollessaan 67 vuotias ja ehti olla Kymin palveluksessa yli 30 vuotta.
    • Äänekoski Oy:n palveluksessa oli noin 500 työntekijää.
    • Yhtiön työntekijöistä 75% eli reilut 370 asui tehtaan asunnoissa.
    • Yhtiöllä oli maanviljelystä viidessä pitäjässä yhteensä 250 hehtaaria. Suurin tila oli Mannila, jossa oli viljelyksiä yhteensä 90 hehtaaria.
    • Entinen Keski-Suomen opiston rakennus Äänejärven rannalla tuhoutui rajussa tulipalossa 2.11.1929. Onnettomuus vaati Manströmin perheen 5- ja 12 vuotiaiden lasten hengen.
  • 1930
    • Äänekosken valtuusto erotti jäsenyydestään kommunistiset jäsenet elokuussa.
    • Lapuanliike kyyditsi kunnankamreeri Kärkkäisen 2.9.1930.
    • Äänekosken poliisiasema rakennettiin kunnan lahjoittamalle tontille. Rakennus sijaitsi nykyisen Modan liikerakennuksen tietämillä.
    • Pukkimäen sauna valmistui.
  • 1931
    • Kotakennäänsalmen pieni silta valmistui.
    • Äänekosken Vapaa Työväenyhdistys perustettiin 1.11.1931 puheenjohtajanaan Robert Huovelin.
    • Koulunmäelle valmistui arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema uusi kansakoulurakennus.
    • Piilanniemen koulu lopetti toimintansa ja rakennus muutettiin asuinkäyttöön sopivaksi.
    • Kunnallinen lainakirjasto siirtyi kansakoulurakennukseen Koulunmäelle.
    • Äänekosken kunnan alueelta lakkautettiin tai julistettiin toimintakieltoon vuoden 1931 loppuun mennessä yhdeksän työväenyhdistystä, jotka olivat pääasiassa ammattiosastoja.
    • Äänekoskella tuntui maanjäristys 11.11.1931 klo 05:20.
    • Äänekosken yhteiskoulu aloitti toimintansa.
  • 1932
    • Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen alkoi. Uudessa voimalaitoksessa tuli olemaan vain yksi turbiini teholtaan 6500 hv.
    • Äänekosken kunnasta erotettiin sen keskustaajama Äänekosken kauppalaksi. Samalla syntyivät myös Suolahden kauppala ja Äänekosken maalaiskunta.
    • Kieltolaki kumottiin Suomessa. Alkon myymälät avautuivat 5.4.-32 klo 10.
    • Äänekosken urheilijat eli ÄU perustettiin.
    • Äänekosken Työväen Elokuvat ja Ääne-Kino palokunnantalolla aloittivat elokuvien esittämisen.
    • Ahti Kärkkäinen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 11.5.1932.
  • 1934
    • Postinhoitaja Ilma Westling jäi eläkkeelle.
  • 1935
    • Puuran matkailijakodissa tehtiin suuri remontti, jossa rakennukseen valmistui toinen kerros. Majoituskapasiteetti lisääntyi tuolloin viidellä huoneella.
    • Vaasankatu 2 eli ns. Wahlmanin talo valmistui Kotakennäänsalmen rannalle.
  • 1936
    • Äänekosken Mieslaulajat perustettiin.
    • Äänekoskelle valmistui ensimmäinen Birger Brunilan laatima asemakaava.
    • Rakennuslupien käsittely ja tontinmittaustoimitukset alkoivat Äänekoskella.
    • Sulfiittisellutehtaan rakentaminen alkoi.
  • 1937
    • Väinö Valo perusti Äänekosken ensimmäisen taksitolpan Matkailijakoti Puuraan menevän kujan varrelle.
    • Kierälahden asuinalueen asemakaava valmistui.
    • Hotelli Hirvi valmistui.
    • Eerik Relander syntyi 2.10.1937.
  • 1938
    • Sulfiittiselluloosatehdas valmistui.
    • Ulkoasiainministeri Holsti joutui eroamaan virastaan marraskuussa 1938.
    • Teologi ja filosofian maisteri Matti Mustonen tuli Äänekosken seurakunnan kirkkoherraksi.
    • Apteekkari Väinö Pirinen sairastui ja menehtyi 21.8.1938.
  • 1939
    • Talvisota syttyi 30.11.1939 klo 06:00 aamulla. Rauha tuli Suomen ja Neuvostoliiton välille 13.3.1940 klo 11:00.
    • Uudenvuoden aattona venäläiset lentokoneet pommittivat Jyväskylän kaupunkia.
    • Palomäen kenttä valmistui.
    • Pohjoismaiden Yhdyspankin kivitalo valmistui Viiskulmaan.
    • Hirven hotelliravintola, linja-autojen huoltotilat ja talli valmistuivat.
    • Äänekosken Säästöpankin uudemmat toimitilat valmistuivat. Myöhemmin rakennusta korotettiin toisella kerroksella.
    • Savolaissyntyinen Martti Lappalainen tuli Äänekosken apteekkariksi.
    • Mämmen lossilla kuorma-auto vajosi heikkoihin jäihin 5.1.1939 sillä seurauksella, että autossa olleet Jaakko Saastamoinen ja autoilija J. Kahilainen hukkuivat.
  • 1940
    • Suolahdesta tuli Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin esikunnan sijaintipaikkakunta 11.7.1940.
    • Maatalouspankin konttori lopetettiin Äänekoskelta.
  • 1941
    • Jatkosota syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille 25.6.1941.
    • Äänekosken tehtaat siirtyivät Wärtsilä-yhtymä Oy:n omistukseen.
    • Spriitehtaan rakentaminen alkoi.
    • VR:n asemapäällikön talo ja toimisto Mannilaan valmistuivat.
  • 1942
    • Äänekoski Oy fuusioitiin Wärtsilä-Selluloosa osakeyhtiöön.
    • Tohtori Eric Wahlforss Äänekosken tehtaiden toimitusjohtajaksi.
    • Äänekosken tehtaiden yli-insinööri Gösta Dahl nimitettiin Johanneksen tehtaiden johtajaksi.
    • Normaaliraiteinen rautatie Suolahdesta Äänekoskelle valmistui.
    • Sulfiittispriitehdas käynnistyi.
    • August Tourunen kuoli.
  • 1943
    • Kemiallisen tehtaan rakentaminen alkoi.
    • Saha tuhoutui tulipalossa.
    • Ensimmäinen valtion juna saapui Äänekosken rautatieasemalle.
  • 1944
    • Markkamäen rintamamiestalojen tyyppipiirustukset valmistuivat.
    • Eemeli Salmelin kuoli.
    • Jatkosota päättyi 19.9.1944.
  • 1945
    • Tehtaan palopäällikkö Ruben Ahllund toi koripallon Äänekoskelle.
    • Rudolf Holsti kuoli 64-vuoden ikäisenä Palo Alton sairaalassa Kaliforniassa USA:ssa leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 3.8.1945.
    • Niilo Katila kirkkoherraksi.
    • Äänekosken Honkolan tiellä Hujakon sillalla sattui 21.10.1939 onnettomuus, jossa 4-vuotias Ilkka Vainio menehtyi. Onnettomuudessa kuorma-auto ja hevonen törmäsivät toisiinsa.
  • 1946
    • Saha jälleenrakennettiin tulipalon jäljiltä.
    • Kemiallinen tehdas valmistui.
    • Mauri Mattila tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Osuuskassa siirtyi Äänekoskelle toimittuaan ennen sitä Honkolassa.
    • Äänekosken asemalla rautateiden alokas H. Nyrönen menetti onnettomuudessa molemmat jalkansa. Nyrönen yritti hypätä vauhdissa liikkuvan veturin kyytiin, kun hänen jalkansa lipesi veturin askelmalta. Nyrönen kaatui ja jäi veturin alle seurauksella, että hänen molemmat jalkansa ruhjoutuivat pahasti.
  • 1947
    • Paikkakunnalle perustettiin Omakotirakentajain yhdistys.
    • Markkamäen omakotitaloalueen rakentaminen alkoi.
    • Palokunnantalo tuhoutui rajussa tulipalossa 4.3.1947.
    • Lönnrotinkadun varrella olevan Pomolan alueen rakentaminen alkoi.
  • 1948
    • Kunnanlääkärille valmistui vastaanotto- ja asuintilat sairaalan länsipuolelle.
  • 1949
    • Paperitehdasta uudistettiin. Investoinnissa paperikoneen märkäpää modernisoitiin lähes kokonaan sekä massan jauhatusta parannettiin. Lisäksi tehtaan arkkisalia uudistettiin hankkimalla uusi arkkileikkuri.
    • Tehtaille valmistui uusi korjauspaja ja 1923 valmistuneeseen paloasemaan tehtiin laajennus.
    • Kansantalo valmistui Koulunmäen pohjoispuolelle.
  • 1950
    • Virran ylittävä maantiesilta eli Hiskinmäen silta valmistui.
    • Terveyssisar Anna-Liisa Lindström aloitti työnsä Äänekoskella 1.9.1950.
    • Kauppakatu 15 eli entinen KOP:n talo valmistui.
  • 1951
    • Uuden höyrykattila- ja -voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin.
    • Kansallisosakepankin toimitilat valmistuivat.
    • Äänekosken tehtaiden paikallisjohtaja Eric Wahlforss ampui itsensä.
    • Ahti Kärkkäinen jäi pois kauppalan johtajan tehtävistä 30.9.1951.
    • Eino Luukkonen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 1.10.1951.
    • Kansallisosakepankin toimitilat valmistuivat.
    • Äänekoskelle vahvistettiin uusi Dag Englundin laatima asemakaava.
    • Sairaala-alueelle valmistui asuntola- ja laboratoriorakennus.
    • Äänekosken Osuusliikkeen liikerakennus valmistui Viiskulmaan. Se tuli sittemmin toimimaan myös oikeustalona.
    • Rakel Pitkänen aloitti Äänekosken apteekkarina 21.10.1951.
    • Korean sodan aiheuttama korkeasuhdanne taittui vuoden 1951 loppupuolella. Sitä seurasi kahden vuoden taantuma alenevine hintoineen ja tuotteiden menekkivaikeuksineen. Vastatuuli puhalsi Äänekoskellakin. Selluloosan, kartongin ja sahatavaran tuotantomäärät laskivat.
  • 1952
    • Wolter Westerholm nimitettiin tehtaiden toimitusjohtajaksi.
    • Viiskulmaan valmistui postitalo entisen Kotisuon reunalla.
    • Soihtusilta eli rautatien ylittävä maantiesilta Viiskulmassa valmistui ja sen vihkijäiset olivat 14.7.1952.
    • Palomäen kentällä järjestettiin Wärtsilä-yhtymän mestaruuskilpailut.
    • Kotakennääntie 13 eli entinen Puusaaren kaupan kerrostalo valmistui.
    • Rotkolassa olevan Valion tehtaan ensimmäinen tuotantorakennus valmistui.
    • Kauppakadulle valmistui APRA:n eli apteekin ja rautakaupan talo.
  • 1953
    • Metsäliiton Selluloosa Oy perustettiin ja se osti Äänekosken tehtaat.
    • Valion maitoaseman toiminta siirtyi Pukkimäeltä Rotkolaan. Sen jälkeen rakennus toimi mm. partiolaisten kämppänä.
    • Mämmensalmen silta 4-tielle valmistui.
    • Sisä-Suomen sairaalan toiminta Suolahdessa alkoi.
    • Kauppakatu 17 eli entinen Keski-Suomen Raudan liikerakennus valmistui.
  • 1954
    • Uusi höyrykattila- ja -voimalaitos valmistui.
    • Paperikone peruskorjattiin.
    • Matkahuolto eli Lättähattu ja kauppalan rautatiepysäkki valmistuivat.
  • 1955
    • Eino Luukkonen jäi pois Äänekosken kauppalan johtajan tehtävistä 15.2.1955.
    • VPK:n talo valmistui koulunmäen pohjoispuolelle. Talon vihkijäiset olivat 2.10.1955
    • Valtion virastotalo valmistui Kotakennääntien alkupäähän.
  • 1956
    • Sulfiittiselluloosatehtaan valkaisulaitos sekä jäteliemen haihduttamo ja polttolaitteet otettiin käyttöön.
    • Hirven linja-auto suistui Kuhnamo-järveen äitienpäivän aattona. Auto menetti ohjattavuutensa Kotakennäänsillan läntisellä penkereellä ja kaatui vasemmalle kyljelleen, kierähti ympäri penkalla katkoen pienet puut ja pensaat. Auto upposi järveen pyörilleen niin, että takaosasta jäi 20-30 cm veden pinnan yläpuolelle. Uppoavassa autossa syntyi paniikki ja tapaturmassa menetti henkensä kaksi ihmistä. Toinen heistä oli pieni lapsi ja toinen rippikoulutyttö.
    • Onnettomuusautossa oli mukana mm. Di Arvo Reipas morsiamensa kanssa. Reipas toimi myöhemmin Äänekosken paperi- ja kartonkitehtaiden johtajana.
    • Veikko Heiskanen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 19.3.1956.
    • Valion sikalarakennus valmistui Rotkolaan.
  • 1957
    • Koulunmäelle valmistui uusi koulurakennus maaliskuussa vanhan koulun itäpuoliselle alueelle. Sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Kaarlo Könönen ja rakennuksen pääurakan sai Jyväskyläläinen Kerrostyö Oy.
    • Kotakennääntie 15 eli ns. Tiittalinna valmistui Pukkimäen pohjoisosaan.
    • Hilmonkosken voimalaitos Kannonkoskella valmistui.
  • 1958
    • Äänekosken seurakunnan kirkkoherra Niilo Katila sai rovastin arvonimen.
    • Äänemäen toimihenkilöasuntojen rakentaminen alkoi.
    • Äänekosken tehtaita varten hyväksyttiin merkittävä rakennusohjelma, johon kuului sulfiittitehtaan laajennus ja kokonaan uuden sulfaattitehtaan rakentaminen.
  • 1959
    • Sulfiittiselluloosatehtaalle hankittiin kolmas noin 300 kuutiometrin kokoinen keittokattila. Uuden kattilan myötä tehtaan vuosituotanto lisääntyi liki 20000 tonnilla.
    • Kemiallisen tehtaan laajennukset valmistuivat.
    • Uuden tuotantoyksikön sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen aloitettiin.
    • Tehtaan insinöörien käyttöön valmistui Kotakennääntien alkupäähän, postin rakennusta vastapäätä kerrostalo, joka talo tunnettiin myöhemmin kutsumanimellä Älylä.
  • 1960
    • Osuuskunta Metsäliiton ja Metsäliiton Selluloosa Oy:n yhteistoiminta kehitettiin yhtymäsuhteeksi.
  • 1961
    • Sulfaattiselluloosatehdas valmistui ja otettiin käyttöön.
    • Paperitehtaan johtaja Fritjof Olander jäi eläkkeelle. Hän oli tullut paperitehtaan käyttöinsinööriksi vuonna 1921.
    • Kulkutautisairaala purettiin vainhainkodin rakennustyömaan tieltä.
    • Kunnallisneuvos Ahti Kärkkäinen kuoli.
    • Äänekoski OY:n toimitusjohtajalle Wolter Westerholmille myönnettiin 2.9.1961 vuorineuvoksen arvonimi.
  • 1962
    • Äänekosken tehtaat liitettiin valtakunnan voimaverkkoon.
    • Kemiallisen tehtaan laajennukset valmistuivat.
    • Paperikonetta uudistettiin.
    • Yhtiön rakennusmestari Erland Ritanen kuoli 11.1.1962.
    • Kauppakatu 12 eli entinen Keskuspukimon kerrostalo valmistui.
    • Kauppakatu 13 eli nykyinen Tammelinin kellosepänliikkeen kerrostalo valmistui.
    • Valpas Nyholm kuoli 11.1.1962.
  • 1963
    • Ammattikouluopetus alkoi Äänekoskella.
    • Varsinainen koulutoiminta alkoi 16.9.1963 Piilolanniemessä ja opiskelijoita oli alussa 186.
    • Etupäässä pojille tarkoitettuina opintolinjoina olivat autonasentaja, levyseppähitsaaja, viilaajakoneistaja, maatalouskonekorjaaja, sähköasentaja, mekaaninen puunjalostus, paperi ja selluloosa sekä kirvesmies, maalari ja muurari. Etupäässä tytöille tarkoitetut opintolinjat olivat keittäjä ja pukuompelija.
    • Kotakennäänsalmen uuden sillan alustavat yleispiirustukset nähtäväksi. Siltaan liittyvien muistutusten ja vaatimusten teon määräaika määrättiin päättymään 9.11.1963.
  • 1964
    • Spriitehtaan toiminta lopetettiin.
    • Koiviston suurmies Reinhold Rutanen kuoli Viitasaarella Muikunlahden vanhainkodissa 64-vuoden ikäisenä.
    • Lasse Heikkilän suunnittelema Koskelan toimitalo valmistui. Se vihittiin käyttöön 22.11.1964.
  • 1965
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan räjähdys.
    • Välskäri August Laaksonen kuoli.
  • 1966
    • Uusi kartonkitehdas puuhiomoineen ja kuorimoineen valmistui.
    • Paperitehtaalle valmistui päällystyslaitos.
    • Sulfaattiselluloosatehtaan vajaavalkaisulinjan laajennus valmistui.
    • SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja ministeri Lauri Ihalainen valmistui kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulusta.
    • Kotakennäänsalmen kaarisilta valmistui.
  • 1967
    • Kemiallisen tehtaan CMC-osaston laajennukset aloitettiin.
    • Äänekosken ydinkeskustaan valmistui syksyllä rakennusinsinööri Lasse Heikkilän suunnittelema seurakuntatalo.
    • Sulfiittiselluloosatehtaan johtaja Bo Kuve jäi eläkkeelle. Hän oli tullut tehtaan palvelukseen jo sen rakentamisvaiheessa vuonna 1937.
    • Lidlin itäpuolelle Itsenäisyyden puistoon istutettiin koivuja Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
    • Kirkkoherra Niilo Katila kuoli Äänekoskella.
  • 1968
    • Äänekosken kirkon tuhopoltto.
    • Jorma Kinnunen voitti keihäänheitossa hopeaa Meksikon olympialaisissa tuloksella 88,58. Kultaa voitti Neuvostoliiton Janis Lusis tuloksella 90,10 ja pronssia sai Unkarin Gergely Kulcsár tuloksella 87,06.
    • Äänekosken tehtaiden puunhankinta siirtyi Osuuskunta Metsäliitolle.
  • 1969
    • Vanhan vuonna 1898 valmistuneen kartonkikoneen ja hiomon toiminta lopetettiin.
    • Sahalle valmistui uusi kuivaamo.
    • Äänekosken maalaiskunta liitettiin Äänekosken kauppalaan.
    • Jorma Kinnunen heitti keihäänheiton ME:n 92,70 m Tampereen stadionilla. Suomen mestaruuden hän voitti vuosina 1964, 1965, 1966, 1968 ja 1969.
    • Kalevi Ylönen kirkkoherraksi.
    • VR:n matkustajaliikenne Äänekoskelta Haapajärvelle loppui.
  • 1970
    • Paperikone peruskorjattiin. Investoinnissa uudistettiin koneen puristinosaa sekä käyttöä ja hankittiin tehtaalle toinen kiillotuskalanteri.
    • Kemiallisen tehtaan CMC-osastoa laajennettiin.
  • 1972
    • Tehtaiden jäteveden puhdistusta parannettiin ottamalla käyttöön kaksi mekaanista, selkeytykseen perustuvaa vedenpuhdistamoa.
    • Sahan uusi konttori ja sosiaalitilat valmistuivat.
    • Äänekosken tehtaille tuli pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen päätoiminen pääluottamusmies.
    • Lustigin kaupparakennus purettiin Pukkimäeltä.
    • Risto Tiainen tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Pukkimäeltä lähtöisin oleva Erkki Hautamäki toimi Suomen ampumahiihtojoukkueen johtajana Sapporon olympiakisoissa.
  • 1973
    • Uusi keskuskuorimo otettiin käyttöön.
    • Äänekoskesta tuli kaupunki.
    • Äänekosken seurakunnan uusi tiilikirkko vihittiin käyttöön joulukuussa.
    • Äänekoskella otettiin käyttöön peruskoulu kunnallisessa koulutoimessa.
    • Yhteiskoulu muuttui lukioksi.
  • 1974
    • Yhtiön toimitusjohtaja vuorineuvos Wolter Westerholm jäi eläkkeelle.
    • Metsäliiton Teollisuus Oy muodostui vuoden alusta lukien aikaisemmista Metsäliiton Selluloosa Oy:n tehtaista (Äänekoski ja Kirkniemi) sekä muista Metsäliiton omistamista yhtiöistä tai sen alaisuudessa suoraan toimineista tehtaista. Uuden yhtiön hallinto oli Espoossa. Äänekosken Tehtaiden paikallisjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Olavi Sonni.
    • Hiivatehdas käynnistettiin.
    • Äänekosken tehtaalla aloitti työnsä kolme työsuojeluvaltuutettua.
    • Äänekosken tehtaille palkattiin päätoiminen työterveyslääkäri.
    • Henkilöstömäärä vuoden alussa oli 1769, joista työntekijöitä oli 1495 ja toimihenkilöitä 274.
    • Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976.
    • Reijo Salonen aloitti Äänekosken apteekkarina.
    • Äänekosken kemian tehdasta laajennettiin.
  • 1975
    • Paperitehtaan jälkikäsittelyä laajennettiin.
    • Koivuselän veneonnettomuus 28.5.1975, jossa menehtyivät Erkki Hänninen, Kalervo Laine, Lauri Kaastinen, Anja Parantainen, Sirkka Kautto ja Pirkko Korpilauri.
    • Ensimmäiset epäilyt hiivapölyn allergisoivista vaikutuksista ilmaantuivat.
    • Uusi terveyskeskusrakennusrakennus valmistui.
    • Jätevesikuorman vähentämiseksi rakennettiin uusi sulfiittijäteliemen haihdutuslaitos. Sulfaattiselluloosatehtaan yhteyteen valmistui ligniinitehdas.
  • 1976
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan uudistuksessa laitoksen pohjaosaa korjattiin.
    • Sulfaattiselluloosatehtaan valkaisua uudistettiin.
    • Eelis Hirvi kuoli 75-vuoden ikäisenä.
    • Paperitehtaan uusi arkkisali otettiin käyttöön, jolloin jalostusastetta voitiin nostaa siirtymällä rullapaperin tuotannosta arkkipaperin valmistukseen.
  • 1977
    • Paperin päällystyskoneella otettiin käyttöön uudet infrapunasäteilijät.
    • Henkilöstömäärä tehtailla oli 1547 henkeä.
    • Äänekosken saha ja Vaajakosken saha yhdistettiin ja syntyi Metsä-Koski Oy.
  • 1978
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan uudistuksessa laitoksen hallittavuutta parannettiin siirtymällä koko laitoksessa tietokoneohjaukseen.
    • Sulfiittiselluloosatehtaalle rakennettiin selluloosan rullauslaitteet.
    • Paperikoneelle asennettiin laatua ohjaamaan prosessitietokoneet.
    • Kartonkitehtaalla otettiin uusi päällystysasema käyttöön.
    • Otso Sovijärvi kirkkoherraksi.
    • Kerttu Eiramon liikerakennus purettiin nykyisen Osuuspankin vierestä.
    • Henkilöliikenne Äänekosken ja Saarijärven välisellä radalla loppui.
    • Vanhojen koulutilojen välille Koulunmäellä valmistui Porrassalmen rakentama lisäosa.
  • 1979
    • Sulfaattiselluloosatehtaalle rakennettiin 8000 kuutiometrin sakeamassatorni.
    • Äänekosken tehtaalla siirryttiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 5-vuorojärjestelmään.
    • Kemiallisella toteutettiin noin 10 miljoonan investointi, jossa hankittiin mm. uusi teknisen CMC:n reaktori.
    • Vuoden lopussa henkilöstömäärä tehtailla oli 1365 sekä toimihenkilöitä 281.
    • Poliisikonstaapeli Aarne Viestivirta kuoli.
    • Teletalo valmistui Kotakennääntien alkupäähän.
  • 1980
    • Vuoden alussa oli tehtaalla työntekijöitä 1646, joista toimihenkilöitä oli 281.
    • CMC-tehdasta laajennettiin. Siitä tuli Euroopan suurin yksikkö.
  • 1981
    • Räjähdysmäinen tulipalo kemiallisella tehtaalla. Prosessiin joutui junanvaunusta väärää kemikaalia, joka reagoi veden kanssa sytyttäen rajun tulipalon.
    • Sahan tuotantolinja uudistettiin järeän sahapuun saantivaikeuksien vuoksi pikkutukkeja raaka-aineenaan käyttäväksi pelkkahakkuri- ja pyörösahalinjaksi.
    • Fluffin osuus sulfiittipohjaisten massojen myyntituotannosta oli jo puolet eli 10000 tonnia.
    • Liikuntatalo valmistui Koulunmäelle.
    • Elektroniikkavalmistaja Nokia tuli Äänekoskelle.
    • Keski-Suomen opiston vanha rakennus Hiskinmäen sillan viereltä purettiin. Rakennus toimi viimeiset vuotensa asuinrakennuksena.
    • Veikko Heiskanen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 30.6.1981.
    • Juhani Meriläinen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.7.1981.
  • 1982
    • Metsä-Botnian uuden sellutehtaan rakentaminen alkoi.
    • Kaupungin sauna Rautatiekadun päässä lakkautettiin.
    • Kaupungintalon edustalle paljastettiin Paperipuu ui -patsas. Se symboloi tehtaiden suurta merkitystä Äänekosken synnyssä ja kehityksessä. Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Jussi Koivusalo.
  • 1983
    • Paperitehtaalla käynnistettiin PAKE-projekti.
    • Sahalla siirryttiin tilauskannan pienuuden takia tuotannossa kolmipäiväiseen työviikkoon.
  • 1984
    • Sulfiittiselluloosan 46-vuotta jatkunut yhtäjaksoinen keitto Äänekoskella päättyi 16.1.1984. Tehdas oli toimintansa aikana valmistanut 1,7 milj. tn sellua tuotemerkeillä Äänekosken Vihreä, Ääne Birch Extra ja Aane Fluff.
    • Hiivatehdas pysäytettiin 15.1.1984.
    • Kartonkitehtaalla tehtiin uudistuksia. Investoinnissa tehtiin parannuksia kartonkikoneen märkäpäähän sekä lisättiin kuivausosan tehoa.
    • Pertti Ikonen kirkkoherraksi.
    • Martti Heikki Viljanen tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Keskisuomalaisen painotalo valmistui keskustaan.
  • 1985
    • Sulfiittiselluloosatehtaan happotorni kaadettiin 27.11.1985.
    • Sulfiittiselluloosan kuivauskone ajettiin alas.
    • Sulfaattiselluloosatehdas pysäytettiin.
    • Metsä-Botnian Äänekosken sellutehdas aloitti toimintansa.
    • Aune Soininen aloitti Äänekosken apteekkarina.
    • Painijamestari Otto Savolainen kuoli.
  • 1986
    • Ilmoitus lähes 100-vuotta Äänekoskella jatkuneen teollisen sahaustoiminnan lopettamisesta saatiin 25.3.1986.
    • Ilmoitus kokonaan uuden paperikoneen rakentamisesta Äänekoskelle kesäkuussa.
    • Metsäliitto-yhtymä ja G.A.Serlachius muodostivat yhdessä Metsä-Serla Oy:n.
    • Äänekosken kaupungintalo valmistui.
    • Äänekosken kaupunginkirjasto valmistui.
    • VR:n matkustajaliikenne Jyväskylästä Äänekoskelle loppui.
  • 1987
    • Äänekosken vuonna 1906 käynnistynyt paperikone pysäytettiin. Paperikone ehti toiminta-aikansa 81-vuoden aikana valmistaa paperia noin 1,34 milj. tonnia.
    • Äänekosken uusi paperikone käynnistyi. Koneen nopeus oli 500-1000 m/min ja kapasiteetti 300-550 tn/vrk. Viiran leveys 4550 mm.
    • Televa siirtyi kokonaan Nokian Oyj:n omistukseen.
    • G. A. Serlachius Oy ja Metsäliiton Teollisuus Oy muodostivat Metsä-Serlan.
  • 1988
    • Äänekosken sellutehdas sai Keski-Suomen läänin ympäristönsuojeluneuvottelukunnan myöntämän kunniakirjan vuosikymmenen merkittävimmästä vesiensuojelutyöstä koko Keski-Suomessa.
    • Juhani Meriläinen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.5.1988.
    • Jorma Hämäläinen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.9.1988.
  • 1990
    • Toivo Ruotsalainen kirkkoherraksi.
    • Mikko Niskanen kuoli Helsingissä 61-vuotiaana.
    • Metsä-Botnian Äänekosken tehtaasta tuli Metsä-Sellu Oy.
    • Sulfiittiselluloosatehtaan rakennukset purettiin kemiallisen tehtaan laajennuksen tieltä.
  • 1991
    • Kankaan ja Äänekosken paperitehtaat saivat Joutsen-ympäristömerkin.
    • Kimmo Kinnunen saavutti keihäässä maailmanmestaruuden Tokiossa tuloksella 90,82. Hopeaa sai Seppo Räty tuloksella 88,12 ja pronssia Venäjän Vladimir Sasimovitš tuloksella 87,08.
    • Metsä-Serla Oy toteutti 1.10.1991 lähtien organisaatiouudistuksen. Sen mukaisesti Äänekosken kartonkitehdas ja paperitehdas siirtyivät perustettuun Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:öön, johon kuuluvat myös muut Metsä-Serla Oy:n vastaavat tehtaat. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Janne Simelius toimipaikkana Espoo.
    • Äänekosken kemian tehtaasta muodostettiin Metsä-Serla Chemicals Oy -niminen yhtiö, jonka kaikki toiminnot olivat Äänekoskella. Toimitusjohtajaksi valittiin Juhani Sammasmaa.
  • 1992
    • Alkuainekloorin käytöstä sellun valkaisussa luovuttiin Äänekoskella asteittain vuosina 1988-1992.
    • Sellutehtaalla kokeiltiin puhtaita haapakeittoja ensimmäisiä kertoja.
    • Paperitehtaalla oli huonon tilauskannan takia seitsemän viikon seisokki.
    • Kemiallisen tehtaan uusi osa valmistui.
    • Metsäliiton Selluloosa Oy, Äänekosken tehtaiden arkiston luovutti ELKA:an Metsä-Serla Oy, Äänekosken tehtaat tammi- ja joulukuussa 1992. Asiakirjoja on kaikkiaan 99,0 hyllymetriä vuosilta 1772-1983.
  • 1993
    • Paperitehtaalla keskitettiin tuotanto vain Gallerie Art -laatuisten paperien valmistukseen.
    • Paperitehdas sai ISO 9002-standardin mukaisen laatusertifikaatin.
    • Sellutehtaalla siirryttiin happivalkaisuun.
    • Konginkankaan kunta liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuoden alusta.
    • Jorma Hämäläinen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.8.1993.
    • Arkkitehtitoimisto Holma & Vuolteenahon suunnittelema uusi palolaitos valmistui Hiskinmäelle.
  • 1994
    • Tanssitaiteilija Uno Onkinen kuoli Helsingissä.
    • Hietaman hautausmaa otettiin käyttöön.
    • Keiteleen-Päijänteen kanava valmistui.
    • Arto Lepistö tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 24.1.1994.
    • Äänejärven ylittävä Häränvirran kevyenliikenteen silta valmistui.
    • Metsä-Serlan CMC-tehtaalla syttyi räjähdysmäinen tulipalo 2.12.1994. Viisi työntekijää loukkaantui, mutta kukaan ei saanut hengenvaarallisia vammoja. Vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin.
  • 1995
    • Sellutehtaalla käynnistettiin Tuotanto 2000 -investointiohjelma, joka toteutuessaan tuli nostamaan sellun tuotantomäärän 500000 tonniin vuodessa.
  • 1996
    • Helmikuun lopussa oli tehtaalla vakinaisten työntekijöiden lukumäärä 1092, joista toimihenkilöitä oli 284. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä oli samaan aikaan yhteensä 70 henkeä.
    • Uimahalli Vesivelho valmistui.
    • Kalle Piilonen oli tärkeä henkilö Äänekosken historiassa. Hän vaikutti äänekoskelaiseen elämään mm. tukinuittajana, laivurina, maanviljelijänä, valtiopäivämiehenä ja ensimmäisen äänekoskelaisen kansakoulun perustajana. Taiteilija Nora Tapperin 1996 veistämä patsas Kalle Piilosesta paljastettiin Itsenäisyyden puistossa Lidlin kauppaliikkeen itäpuolella.
    • Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtaat 100 vuotta.
  • 1997
    • Hietaman hautausmaan reunalle valmistui arkkitehti Timo Suomalaisen suunnittelema kirkko.
    • Suolahden seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
  • 2000
    • 13.6. kello 8.30 Nokian Äänekosken yksiköiden luottamushenkilöille kerrottiin, että koko tuotanto ja kaikki 140 työntekijää siirtyvät elektroniikka-alan sopimusvalmistaja Scanfil Oy:lle 1.7.2000 alkaen.
    • Nokia siirsi tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään.
  • 2001
    • Äänekosken vuonna 1904 rakennettu työväentalo purettiin.
    • Metsä-Serla vaihtoi nimekseen m-Real Oyj.
  • 2002
    • Vanhainkodin laajennus valmistui.
    • Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan eli Konginkankaan, Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken veteraanimatrikkeli ilmestyi.
    • Seppo Mertanen kirkkoherraksi.
    • Äänevoiman biovoimalaitos otettiin käyttöön.
    • Kartonkikone uusittiin (Voith).
  • 2003
    • Huiman naiset voittivat koripallon Suomen mestaruuden.
    • Arto Lepistö jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.7.2003.
    • Hannu Javanainen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.8.2003.
    • Amerikkalainen Agco osti Valtra-traktoreiden tuotannon. Samana syksynä Suolahden tehtailla juhlittiin 500 000. traktorin valmistumista.
  • 2004
    • Jyrki Tolvanen aloitti Äänekosken apteekkarina 20.12.2004.
  • 2005
    • Konginkankaan seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
  • 2006
    • Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Äänekoski-nimen ja kaupunkinimityksen.
    • Kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller (ent. Orenius) toimi Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana.
    • Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.
    • Jukka Kuparinen kirkkoherraksi.
  • 2007
    • Scanfil Oy lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan syyskuussa ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.
    • Sumiaisten seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
    • Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski yhdistyivät Äänekosken kunnaksi.
  • 2008
    • 1950-luvun puolivälissä valmistunut Matkahuollon rakennus eli Lättähattu purettiin uuden S-marketin tieltä keväällä.
  • 2009
    • S-marketin liikerakennus valmistui.
    • Vuorineuvos Wolter Westerholm kuoli 101-vuotiaana 31.12.2009 Helsingissä.
  • 2011
    • Äänekosken vuonna 1987 käynnistynyt paperitehdas suljettiin.
    • K-citymarket valmistui.
    • Äänekoski–Saarijärvi rautatielinjan peruskorjaus valmistui. Siinä kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora korvattiin sepelillä ja puupölkyt betonisilla.
    • Erik Relander kuoli 7.6.2011 Jyväskylässä.
    • Marianne Enäkoski aloitti Äänekosken apteekkarina 12.05.2011.
  • 2012
    • Veikko Tourunen kuoli.
    • M-Real Oyj:n Äänekosken kartonkitehtaasta tuli Metsä Board.
    • Metsä-Botnian Äänekosken sellutehtaasta tuli Metsä Fibre.
  • 2014
    • Ensimmäisenä naisena Elina Tourunen Äänekosken seurakunnan kirkkoherraksi.
    • Uusi terveyskeskus valmistui.
  • 2015
    • Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta, toteutuessaan 1,1 miljardin euron tehdasinvestointia. Investointipäätös tehtaasta tehdään keväällä 2015 ja tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Valmistuessaan tehdas tuottaa sellun lisäksi erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja bioöljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan työllistävä vaikutus on yli 2500 työpaikkaa koko arvoketjussa
  • 2017
    • Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi 15.8.2017 klo 06 aamulla.

Lähteet

  1. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011
  2. Äänekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971
  3. Äänekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996
  4. Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932, Jorma Wilmi, 1991
  5. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake -Kohdekortti 207 Keski-Suomen museo 2006
  6. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake -Kohdekortti 160 Keski-Suomen museo 2006
  7. http://www.aanekoskenapteekki.fi/apteekki/historia
  8. DIGI - Kansalliskirjasto digitoidut aineistot