Erämaiden asuttaminen
Äänekosken jakokunta
Jakokunnassa oli vuonna 1776 kaksi Honkolan perintötaloa, jotka kumpikin halottiin ennen isoajakoa kahtia ja lisäksi toisen talon vävy perusti 1787 Laurilan uudistalon. Jakokunnan maat kartoitettiin vuosina 1787 ja 1797 ja pellot mitattiin 1813. Jakokunnan taloilla oli yhteensä ainoastaan 1/4 manttaalia, minkä perusteella talot olisivat joutuneet luopumaan suuresta osasta maitaan. Talolliset esittivät kuitenkin toivomuksen saada pitää maansa ja maanmittarin todettua jakokunnan maat huononpuoleisiksi Vaasan läänin maaherra hyväksyi jaettavaksi 1875 tynnyrinalaa 3,6 kapanalaa eli noin 925 ha maata jakokunnan manttaalia kohti. Lisäksi talojen yhteinen manttaalimäärä korotettiin 1 1/12 manttaaliin, mitkä toimenpiteet senaatti 1829 vahvisti.
Seuraavana vuonna ryhdyttiin jakotoimituksiin. Aluksi sovittiin, että pellot ja niityt jaettaisiin nautinnan mukaan ja metsä manttaalin mukaan. Laurilan isäntä muutti sitten mieltään ja asiamiehenään maanmittari J.G. Danielson vaati, että niityt tulisi myös jakaa manttaalin mukaan. Maanjako-oikeudessa tähän ei kuitenkaan saatu muutosta ja 1833 isojako toimeenpantiin aikaisemman suunnitelman mukaan. Vanhojen talojen tontit pysyivät Äänekosken lännenpuoleisella rannalla Laurilan sijaitessa Kuhnamo-järven lännenpuoleisella rannalla. Kruunun liikamaaksi jäi 465 tynnyrinalaa 17 kapanalaa eli noin 239 ha Kuhnamo-järven länsipuolelle. Tänne oli tarkoitus perustaa uudistaloja, mutta liikamaa liitettiinkin Uuteentaloon ja Laurilaan manttaalin korotusta vastaan. Kyseisenä aikana syntyi vielä perintötaloksi vuonna 1834 lunastetun Laurilan halkomisen kautta 1844 uusi talo. Taloluku pysyi kuitenkin samana, kun Honkola vuonna 1860 yhdistettiin Heikkilään. Vuonna 1744 isännäksi tulleen Jaakko Tuomaanpoika Siekkisen jälkeläiset hallitsivat vanhoja taloja koko kyseisen ajan, mutta molempiin uudistalosta halottuihin taloihin tuli uudet omistajat.
Äänekosken jakohistoria
Äänekosken vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sekä niiden isäntien tai torppareiden talonhallintavuodet.
Äänekosken jakokuntaLähteet
- Laukaan historia II, Nils Berndtson, 1986
