

Törölän (Räätälin) historia
Mäkitupa Kalliomäkeen tuli asukkaat 1895. Juho Eeronpoika Kalliomäki (1868-1929) ja vaimonsa Matilda os. Tourunen (1871-1937) olivat aikaisemmin muutaman vuoden kirjoilla Kolulla asuen ilmeisesti Hakalassa ja rakentaen sieltä käsin itselleen uutta asuntoa. Lapsia oli silloin Eelis (1892-) ja Rauha (1894-). Juho oli syntyisin Suojoen talon Kalliomäen torpasta, missä pariskunta ensiksi asuikin. Mökki tehtiin Eerolasta tuodusta vilja-aitasta, ja sitä laajennettiin joskus 1910-luvulla. Vuonna 1926 rakennettiin kokonaan uusi talo. Sen jälkeen Eelis purki vanhan tuvan ja teki sen hirsistä riihen.

Juho Kalliomäki
Räätäli Juho Kalliomäen aika
Juho oli syntyisin Suojoen talon Kalliomäen torpasta, missä pariskunta ensiksi asuikin. Juhon vanhemmat olivat Eero Eeronpoika (1845-1910) ja Kaisa Sofia Matintytär (1849-1894). Eero oli kotoisin Viinamäen talon Myllärin torpasta. Hänen vanhempansa olivat Eero Eeronpoika (1810-1865) ja Anna Liisa Heikintytär (1809-).
Kaisa oli kotoisin Alajärveltä Puumalan N:o1 talosta. Hänen isänsä Matti Heikinpoika (1808-) oli Puumalan talon poika. Kaisan äiti Maria Juhontytär (1808-) oli Alajärven Möksyn kylältä Iiruun N:o15 talon tytär, joka oli avioitunut vuonna 1827 Puumalan taloon. Kaisa oli muuttanut Keski-Suomeen tätinsä perheen mukana. Puumalaiset isännöivät Hujakon taloa vuosina 1871-1883.
Juho Kalliomäen sisaruksia olivat Selma, Wilma ja Wilhelmiina Suojanen. Wilhelmiina tunnettiin nimellä Jytkälän Miina. Veli oli Kalle Oksanen "Parta-Kalle" Äänekoskella. Kaisan kuoltua Eero otti uudeksi vaimoksi paljon nuoremman 1867 syntyneen Heta Stina Mäkisen, jolla oli yksi avioton lapsi ennestään. Nuoren vaimon innoittamana Eero alkoi vielä jatkamaan sukuaan. Juho ja Tilda tekivät johtopäätöksiä tilanteesta ja muuttivat Kolulle. Isän uusioperhe jäi Kalliomäkeen asumaan kesteinä ja Eero elätti uudenkin perheensä räätälinä. Kalliomäkeen varsinaisiksi torppareiksi tuli Juho Vikmanin ja Erika Kuivakankaan perhe Hietaman Apaalasta. He muuttivat nimensä myöhemmin Kalliomäeksi, ja tämä suku asuu siellä nykyisinkin.

Kalliomäen torppa

Matilda Kalliomäki
Tilda oli syntynyt Kangashäkin Remulan talossa. Hänen isänsä Kustaa Tourunen (1844-1920) oli naimisissa Remulan tyttären Heta Stina Abelintyttären (1836-1873) kanssa, joka menehtyi neljännen lapsensa syntymisen jälkeen. Kustaa otti uuden vaimon, Maria Juhontyttären (1851-1920), joka oli kotoisin Lanneveden Keskustalon Mykylän torpasta. Vanhemmat olivat Juho Juhonpoika ja Eeva Lehmonen. Kustaa muutti perheineen Hujakolle 1884. Uuden asuinpaikan Juhon perhe sai Hujakolta, Tildan kotitalosta ja sinne pääsivät asumaan 1895
Paikka sijaitsee Kankaanpään torpan vieressä, jota oli asunut Tildan vanhin veli Kalle pari vuotta. Uuden paikan nimeksi vakiintui kyläläisten puheissa Räätäli. Viralliseksi nimeksi tarjottiin Törölää ja Päiväkumpua, mutta ympäristö ei niitä nimiä suostunut käyttämään. Räätäliksi heidän kotiaan on aina sanottu.
Räätälin pinta-ala on vain muutamia hehtaareja, joten ainoaksi toimeentulon lähteeksi se ei riittänyt. Isännän räätälinammatti oli sen vuoksi todella tarpeen. Se ammatti periytyi myös Eelikselle, jo kolmannen polven räätälille.
Perheeseen syntyi lapsia:
Nimi | Syntynyt | Kuollut |
---|---|---|
Eelis | 7.4.1892 | |
Rauha | 24.11.1894 | |
Eemil Adolf | 11.1.1897 | 11.7.1897 |
Pauliina | 23.6.1899 | 28.2.1900 |
Katri | 23.2.1901 | 7.3.1945 |
Tyyne | 4.5.1903 | |
Lyyli | 16.8.1905 | |
Anna | 22.10.1907 | |
Hanna | 6.12.1909 |
Kastetietoja:
Lapsi | Kastettu | Kummit | Kastoi |
---|---|---|---|
Eelis | 9.4.1892 | Mikko Heikinpoika Mustikkamäki ja vaimonsa Miina | A.Taube |
Eemil | 1.2.1897 | Itsellinen Eerik Kunelius ja Torpparin vaimo Iida Tourunen | A.Gröning |
Pauliina | 6.8.1899 | Aapo Wikman ja Hilma Kautto | J. Ilmonen |
Rauha | 24.12.1894 | Talollinen Kustaa Tourunen ja vaimonsa Maria | K.Kerkkonen |
Lyyli | 20.8.1905 | August Tourunen ja Leena Parantainen | Frans Niemi |
Katri | 19.3.1901 | Talollisen poika August Tourunen ja Heta Kalliomäki | Frans Niemi |
Eemil Adolf kuoli kuumeeseen 10kk ja 5pv ikäisenä. Kummi Iida Tourunen oli Kankaanpään torpan emäntä ja Räätälin Tildan veljen vaimo.
Pauliina Kalliomäki kuoli "hivutustautiin". Hänet haudattiin 17.3.1900. Hivutustauti tunnetaan: "Jatkuvasta yleisestä koko ruumiin laihtumisesta, niin että nahka lopuksi riippuu kurtuissa. Se alkaa huomaamatta. Lapsi tulee hiljaisemmaksi, nukkuu paljon, kadottaa ruokahalun, ei ota rintaa eikä ruokaa ja syötyäänkin oksentaa hän pian takaisin mitä on nauttinut". Molemmat lapset on haudattu Laukaan hautausmaalle.

Räätälin tytöt vasemmalta: Hanna,Lyyli,Katri,Tyyne,Rauha ja Anna.
Eelis, Anna ja Lyyli Kalliomäen aika

Eelis Kalliomäki
Eelis jäi Räätäliin isännäksi vanhempiensa jälkeen. Hän pysyi naimattomana koko ikänsä ja Eeva Tourunen sanoikin, että Räätälin Eelis oli kunnioitettava vanhapoika! Räätälin ammatin lisäksi Eelis toimi omalla kyläkunnalla teurastajana. Pienoiskivääri oli mukana, kun lähti naapureihin sitä virkaa hoitamaan. Hän oli ainakin lasten mielestä kovin pelottavan näköinen. Kasvoissa oli paha arpi, joka veti suun kieroon. Arpi oli muistona pyöräretkestä Multialle Tyyne-sisaren luokse, missä tämä toimi opettajana. Tyyne oli muuttanut Multialle vuonna 1931. Matkalla Eelis kaatui polkupyörällä ja loukkasi kasvonsa pahoin. Eelis otti aina vieraat vastaan ja seurusteli heidän kanssaan tuvan nurkassa olevassa sängyssä selällään maaten.

Anna Kalliomäki

Lyyli Kalliomäki
Lyyli oli talon henki ja sydän. Pihapiirissä olevassa navetassaan hän hoiti muutamaa lehmäänsä ja teki käsitöitä virkaten ja mattoja kutoen. Monella sukulaisella on vieläkin kaapissaan Lyylin virkkaamia pitsiliinoja tai mattoja. Kun taloon tuli vieraita, Lyyli oli se joka otti vieraat vastaan ja laittoi kahvipöydän kuntoon. Hän myös huolehti talonväen ruuanlaitosta ja juoksevista asioista. Kaikista kiireistään huolimatta hänellä oli aina aikaa jutteluun ja vieraisilla käyntiin sukulaisten ja tuttujen luona. Hän oli luonteeltaan ystävällinen ja hyvin sosiaalinen.
Anna saattoi tehdä talon töitä silloin kun Lyyli ei ehtinyt niitä tekemään. Hän sairasteli nuorempana jonkin verran. Anna ei ollut luonteeltaan läheskään niin sosiaalinen kuin Lyyli. Hän eristäytyi usein kammariinsa eikä tullut vieraiden kanssa keskustelemaan. Anna kuoli näistä kolmesta Räätälissä elämänsä eläneestä sisaruksesta viimeisenä Äänekosken terveyskeskussairaalassa 1989.
Muut sisarukset
Rauha avioitui Kolulle Juho Liimataisen (1895-) kanssa ja oli talon emäntänä 1920-luvun alkupuolella. Kolun Jussilla ja Rauhalla oli kolme tyttöä:
Nimi | Syntynyt |
---|---|
Tellervo | 1920 |
Irma | 1922 |
Helvi | 1925 |
Katri avioitui Kalle Strandin kanssa. Hänellä oli lapsia:
Nimi | Syntynyt |
---|---|
Eero | 1922 |
Sylvi | 1923 |
Olavi | 1929 |
Anja | 1932 |
Eila | 1934 |
Anneli | 1937 |
Terttu | 1941 |
Tyyne opiskeli opettajaksi ja asui ainakin Multialla ja oli naimisessa Paavo Ruokosen kanssa. Hänellä oli lapsia:
Nimi | Syntynyt |
---|---|
Pentti | 1932 |
Hanna avioitui Tilkkulan pojan Heikki Oksasen (1908-) kanssa. He asuivat Tilkkulan maalle rakennetussa ns. Tilkkulan Heikin mökissä. Hänellä oli lapsia:
Nimi | Syntynyt |
---|---|
Kalevi | 1933 |
Nykyisin Räätälissä asuu vierasta sukua ja Kalliomäen suvun tarina paikalla on päättynyt.


- Annantupa
- Hakala
- Hujakko
- Jerikko
- Kankaanpää
- Koivikko
- Kolu
- Kämppä
- Kuitula
- Lippala
- Maukonen
- Pajala
- Purola
- Rajala
- Rasila
- Rinteelä
- Sivula
- Törölä
- Verkkala

- Heikki Kauton jälkipolvet
- Tobias Liimataisen jälkipolvet
- Matti Parantaisen jälkipolvet
- Kustaa Tourusen jälkipolvet
- Hermanni Salmelinin jälkipolvet
- Myllärin torpan jälkipolvet
- Kautto family
