

Rasilan historia
Juho Tourusen aika
Juho Tourunen ja Maija Leena Juhontytär mainitaan kirkollisissa lähteissä Rasinahon torpan ensimmäisiksi torppareiksi. He ilmaantuivat rippikirjaan 1879 ja viimeiset merkinnät ovat vuodelta 1882. Heillä oli lapsia:
Nimi | Synt. |
---|---|
Onni William | 1871 |
Frans Viktor | 1873 |
Jannan | 1879 |
Stolt’ien aika
Seuraavat torpparit Rasinaho saa 1883, jolloin sinne muuttavat Matti Heikinpoika Stolt (1850-1915), ja hänen vaimonsa Maija Juhontytär (1857-1915). Heillä oli lapset:
Nimi | Synt. | Huom. |
---|---|---|
Wilhelmiina | 3.12.1879 | |
Juho Eemil | 9.6.1882 | |
Matti | 9.11.1885 | kuoli 1911 naimattomana |
Johanna | 8.10.1888 | kuoli kuukauden ikäisenä |
Kalle Akseli | 11.1.1891 | |
Hugo Herman | 25.9.1899 |
Juho Eemil (1882-1925) on vihitty avioliittoon Elsa Lampisen (1889-1938) kanssa vuonna 1911. Heillä on lapset:
Nimi | Synt. |
---|---|
Elvi Siviä | 1915 |
Lyyli Alina | 1917 |
Toivo Johannes | 1919 |

Kalle Stolt

Hugo Stolt
Elvi oli Aholassa piikana. Moni muistaa kuinka hän kansallispuku päällä joka päivä käveli Äänekosken hautausmaalle käymään.
Kalle Akseli on vihitty Hilda Särjen s. 1891 kanssa avioliittoon vuonna 1912. Heillä on poika Arvi Olavi s. 1914. He muuttavat Jyväskylään ja ottavat sukunimekseen Salmi.
Hugo Herman ( 1899-1942) on vihitty Alma Wariksen s.1900 kanssa avioliittoon vuonna 1922. Heillä on lapset:
Nimi | Synt. |
---|---|
Paavo | 1923 |
Taimi | 1929 |
Matista ja Maijasta on säilynyt muistitietona, että kun Matti joskus sattui eksymään humputtelemaan, niin Maija hänen kotiin tullessa tenttasi: ”Matti, missäs sinä oot ollu?” Kysymys kantautui pellon yli Lippalaan asti.
Matti ja Maija kuolivat vuonna 1915. Lapset olivat lähteneet maailmalle ja Rasinaho jäi autioksi. Päärakennus siirrettiin Lippalaan, kun siellä tulipalo tuhosi rakennuksen vuonna 1916. Maa-alueet liitettiin Lippalan tilaan torpparijaossa seuraavan vuosikymmenen alussa.
Parantaisten aika
Rasila lakkasi olemasta neljännesvuosisadaksi. Vasta Kun Lippala jaettiin Taavetin ja Eeliksen kesken, Rasila heräsi Eeliksen omistamaksi itsenäiseksi tilaksi. Rasilasta tuoduista talon hirsistä puolet palasi Eeliksen mukana takaisin kotiin. Toinen puoli jäi Lippalaan keittiön seiniksi.
Lapsia rasilaisilla oli neljä:
Nimi | Synt. |
---|---|
Taimi | 1926 |
Eelis | 1928 |
Eino | 1930 |
Anna-Liisa | 1935 |

Eelis ja Tyyne Parantainen
Eeliksellä ei ollut rakentaminen ihan täydellisesti hallinnassa. Hän mytisteli mukaansa ottamistaan hirsistä pienen yhden huoneen mökin. Laajennusosaksi rakennettiin kehikoksi nimetty rakennuksen jatke. Siinä oli yksinkertaiset lautaseinät ja riukulattia.
Kesäisin kehikko toi tervetullutta nukkumatilaa kuusihenkiselle perheelle. Talvella siitä oli vain varastoksi. Varsinainen tupa oli nelisen metriä kanttiinsa. Ulko-ovi oli yksinkertainen, kuin riihen ovi. Talvipakkasilla vesiämpäri yöllä ehti jäätymään ovenpielessä. Uunin yläpuolelle oli viritelty ”ritsejä” lapsille nukkumasijoiksi useaan kerrokseen.
Pari lehmää ja hevonen olivat navetassa. Kun lehmä oli lypsetty, tuli emäntä lypsyämpärinsä kanssa navetasta ulos ja siivilöi maidon alushameensa helman läpi. Hevosella isäntä yritti lähteä metsäajoon tienestiin. Tähän tarkoitukseen hän nikkaroi ronkelit parirekien päälle tunnetulla taidollaan. Eelis oli taipuvainen isotteluun. Hän teki ronkelit järeästä tuoreesta puutavarasta reiluilla mitoilla. Sirkku hevonen oli pienikokoinen ja häntä vasikoiden ruodoksi syömä. Tyyne kylällä kertoi Eeliksen metsäajoon lähdöstä: ”Herran jie, Eeli tek niin isot ronkelit, että ei jaksanu Sirkku vettää tyhjänäkkää”.
Maanviljelys oli Rasilaisten elinkeino karjanhoitoineen. Stressi oli tuntematon käsite. Kun kesällä tuli heinäntekoaika ja hyvät heinäpoudat. Naapurit löivät heiniä seipäälle kuin viimeistä päivää hyvien kelien aikana. Rasilassa kolme aikuista miestä katselivat taivaalle kelejäarvioiden ja pohtivat, että nyt voisi kala syödä. Kolme miestä lähti marssimaan jonossa Mustallelammille ongenvavat olkapäällä. Kyllähän ne heinät ehtisi aina tekemään.
Rasilaan rakennettiin 1950-luvun lopulla uusi päärakennus ja tiilinavetta. Päärakennus on vielä pystyssä, mutta navetta oli savikolle rakennettu ja routa rikkoi sen. Rasilaiset ovat kaikki kuolleet ja talo on autiona.


- Annantupa
- Hakala
- Hujakko
- Jerikko
- Kankaanpää
- Koivikko
- Kolu
- Kämppä
- Kuitula
- Lippala
- Maukonen
- Pajala
- Purola
- Rajala
- Rasila
- Rinteelä
- Sivula
- Törölä
- Verkkala

- Heikki Kauton jälkipolvet
- Tobias Liimataisen jälkipolvet
- Matti Parantaisen jälkipolvet
- Kustaa Tourusen jälkipolvet
- Hermanni Salmelinin jälkipolvet
- Myllärin torpan jälkipolvet
- Kautto family
