

Pajalan historia
Matti Rajasen aika
Kortesuon eli myöhemmin Pajalan ensimmäiset asukkaat olivat Matti Rajanen s. 10.9.1847 ja vaimonsa Maria Liisa Kallentytär s.10.1.1849. Heillä oli poika Matti s. 1878. Pajalassa heistä ensimmäinen rippikirjamerkintä on vuodelta 1878. Sinne he ovat tulleet Kolulta, missä asuivat vielä 1877. Perhe muutti Jyväskylään toukokuussa 1880.
Hermanni Parkatin aika
Seuraavat asukkaat olivat Hermanni Parkatti s. 25.7.1849 ja Miina Oksanen s. 1.11.1857. He tulivat Suojoelta 1883. Heillä oli lapsia:
Nimi | Synt.-Kuoll. |
---|---|
Edna | 1877 |
Tuomas | 1878 |
Elina | 1883-1888 |
Saima | 1884 |
Ida | 1889 |
Heikki Kolun aika
Torpparit vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Vuonna 1889 torppariksi tuli Kolun poika, Heikki Santerinpoika Kolu ( 1850-1924). Hänen vaimonsa oli Rosa Maria Lindqvist (1853-1910), kotoisin Lippalasta, mikä Lindqvistien aikaan tunnettiin Haapaharjun nimellä. Heikki oli seppä ammatiltaan, ja sen vuoksi Kortesuon nimi muuttui Pajalaksi. Lapsia heillä oli:
Nimi | Synt.-Kuoll. |
---|---|
Johannes | 1879 |
Oskari | 1882-1896 |
Olga | 1885 |
Hugo | 1888 |
Ida | 1890 |
Ruusa | 1893 |
Anna-Helena | 1895 |
Osa lapsista käytti sukunimenään torpan nimeä, Kortesuo. Heistä usea muutti Amerikkaan. Pajalan torppaan pysyväksi emännäksi jäi Ruusa.
Ruusa ja Antti Voutin aika

Ruusa ja Antti Vouti
Ruusa meni naimisiin Antti Miinanpoika Voutin (1887-1934) kanssa. Lasten lukumäärässä he tekivät Rötäpohjan ennätyksen. Neljätoista lasta näki päivänvalon Pajalan savusaunassa. Kun Lippalan Kaari tuli kylälle, niin hän toimi kätilönä, lapsenteon ammattilainen hänkin. Kaari pitää hopeasijaa kahdellatoista lapsella.
Ruusa oli teräsnainen. Päivällä hän synnytti lapsen ja jo saman päivän iltana itse hoiti lehmien iltalypsyn. Lapsista kolme kuoli pienenä ja yksi kuoli auton alle koulumatkalla. Kymmenen lasta selviytyi aikuisiksi.
Vanha tupa oli pieni, vain yhden huoneen käsittävä mökki. Elämä oli vaatimatonta kaikin puolin. Kaikille ei riittänyt astioita ruokailuun. Tilanahtaus oli kova. Jossakin vaiheessa rakennusta laajennettiin kahdella kammarilla, ja se toi oleellisesti helpotusta. Torpan viljeleminen ja karjanhoito antoi elannon. Antti kuoli 1934. Ruusa oli kymmeniä vuosia sekä isäntä että emäntä, todellinen yksinhuoltaja.
Pajalaan syntyneet lapset:
Nimi | Syntynyt | Huom. |
---|---|---|
Aatto | 14.1.1913 | |
Hilkka | 3.2.1914 | |
Tyyne | 13.4.1916 | kuoli lapsena |
Toini | 13.4.1916 | kuoli lapsena |
Antti | 23.10.1917 | |
Toini Emilia | 26.8.1919 | |
Veikko | 18.4.1921 | |
Tyyne Johanna | 20.2.1923 | |
Paavo Harald | 1.4.1925 | kuoli lapsena |
Paavo Henrik | 20.9.1926 | |
Anna-Liisa | 18.9.1928 | |
Pauli Hermanni | 12.7.1930 | |
Leena Rosa Sofia | 15.5.1932 | |
Edvin Aulis | 18.10.1934 | kuoli 6.10.1942 auton alle koulumatkalla |
Niin kuin sanottu, Ruusa oli teräsnainen. Hän selviytyi. Hän olisi ansainnut mitä suurimman kunnioituksen ja työnsankarin arvon äitienpäivän mitaleineen!
Syksyllä 1968 Ruusa oli Koskella asioillaan käymässä ja joutui junan tönäisemäksi matkahuollon seisakkeella. Hänet vietiin sairaalaan hoitoon loukkaantumisen johdosta. Hän ei enää palannut Pajalaan lehmiensä luokse.
Pajalan lapsista Aatto ja Hilkka muuttivat Pihtiputaalle asutustilallisiksi.
Antti päätyi Laukaaseen Putkinotko-nimiseen taloon asumaan. Hänen poikansa Antero asui Pajalassa.
Toini ja Tyyne muuttivat pääkaupunkiseudulle asumaan.
Veikko avioitui Kämpän tyttären Ainon kanssa ja he asuivat Töllölässä.
Paavo avioitui Hujakon tyttären Eevan kanssa ja hänestä tuli Hujakon taloon seuraava isäntänä.
Anna-Liisa muutti Ruotsiin asumaan.
Leena avioitui Erkki Lehtovirran kanssa. He muuttivat Hyvinkäälle.


- Annantupa
- Hakala
- Hujakko
- Jerikko
- Kankaanpää
- Koivikko
- Kolu
- Kämppä
- Kuitula
- Lippala
- Maukonen
- Pajala
- Purola
- Rajala
- Rasila
- Rinteelä
- Sivula
- Törölä
- Verkkala

- Heikki Kauton jälkipolvet
- Tobias Liimataisen jälkipolvet
- Matti Parantaisen jälkipolvet
- Kustaa Tourusen jälkipolvet
- Hermanni Salmelinin jälkipolvet
- Myllärin torpan jälkipolvet
- Kautto family
