Kuitulan historia

Matti Tuomaanpojan aika

Ensimmäiset asukkaat Takalan torppaan tulivat noin 1850. He olivat Matti Tuomaanpoika (1805-1873) ja Maija Liisa Abrahamintytär (1812-1877). On viitteitä, että heidän sukunimensä olisi ollut Salminen.

Lapset:

Nimi	Synt.	Huom.
Kustaa	1831
Stina Maria	1835
Taavetti	1838	vaimo Eeva Sofia Mariantytät 1845
Eriikka	1845	muutti Jyväskylään 1845

Taavetti Matinpojan aika

Seuraava torppari oli Taavetti Matinpoika 1838 ja Eeva Sofia 1845.

Lapset:

Nimi	Synt.
Taavetti	1873
Basiluis	1875
Hermanni	1877
Kalle Ananias	1879

Parantaisten aika

Suku vaihtui Takalan torpassa 1893, jolloin Oittilasta muutti Taavetti Juhonpoika Parantainen (1833-1907). Hänen vaimonsa oli Helena Matintytär (1847-1910).

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.	Huom.
Hulda Maria	1867-1944
Elina Sofia	1870-
Taavetti	1875-1937
Johannes	1877-1953
Matti	1880-1880
Ida	1881-1882
Josefiina	1883-1886
Onni Matias	1885-	kuoli Kanadassa
Kalle Nestor	1888-1923
Vilhelmiina	1891-

Hulda Maria avioitui Oskari Eeronpoika Lamminmäen (1859-1925) kanssa vuonna1888.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.	Huom.
Oskari	1889	muutti Amerikkaan 1912
Maria Vilhelmiina	1890
Josefiina	1892-1940	puoliso Juho Hiljala 1881-1924
Ida Aliina	1895-1958	puoliso Viljam Raja-aho 1893-1944
Saima	1897-1920
Anna	1898	puoliso Lauri Karjalainen 1902-1944
Martta	1901-1935	puoliso Johannes Holmsted 1889-1969
Matti Eemil	1903-1970	puoliso Mirjam Oslanius 1914-1985
Kalle Nestori	1903-1925
Elviira	1905	puoliso Aatu Linna 1901-31 ja Aatto Pyrhönen 1906-82
Eino Eerik	1907	puoliso Maire Margareta
Paavo Armas	1910-1986	puoliso Ida Maria Siik os. Liimatainen 1910-72

Elina avioitui Juho Juhonpoika Korpelan kanssa vuonna 1891. Muuttivat Amerikkaan.

Taavetti avioitui Hilma Rautiaisen s. 1875 kanssa vuonna 1896.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.
Vihtori	1899
Eeva Ester	1901-1928
Elma Elina	1904
Anna Helena	1906-1923
Otto Matias	1909-1942
Linda	1911-1911
Jaakko	1912

Johannes Parantala avioitui Maria Sofia Syväjärven (1879-1954) kanssa 1905 Kälviällä.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.
Viljo Johannes	1906-1962
Uuno Matias	1908-1970
Sigrid Maria	1912

Onni Parantainen

Onni Matias (Matti Ranta) avioitui Purolan tyttären Saima Kauton (1891-1937)kanssa. Muuttivat Amerikkaan vuonna 1911. Käyttivät siellä sukunimeä Ranta. Heillä oli tytär Vieno.

Kalle Nestor avioitui Ida Hämäläisen (1894-1970) kanssa.

Lapset:

Nimi	Synt
Elma Elina	1917
Vilho	1918
Eino Olavi	1920

Vilhelmiina avioitui Kalle Nurmen (1881-1956) kanssa vuonna 1912. He asuivat Tiensuussa.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.	Huom.
Aino Ester	1913	puoliso Lauri Ahonen Kennäälästä
Hilja Siviä	1916-1938
Anna Vilhelmiina	1917
Tyyne	1917-1918
Kalle Johannes	1923	puoliso Laila Irene Pölkki
Helvi Maria	1927	puoliso Veikko Siik s.1915

Taavetti ja Helena Parantaisen lapset menevät naimisiin ja muuttavat pois Kuitulasta. Taavetti kuolee 1907 ja leski muuttaa pois.

Otto Kauton aika

Parantaisten jälkeen Kuitulaan tulee asumaan Hakalan Otto Heikinpoika Kauton (1857-1945) vanhimman pojan Otto Otonpoika Kauton (1886-1946) perhe. Hänen vaimonsa on Tilda Maria Harju s. 1887.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.	Huom.
Lydia	1909-2007	naimisissa Arvi Sinipaasin kanssa
Arvi Nestor	1911
Kalle Alvari	1913
Toini Vilhelmiina	1914-2006	naimisissa Korpelan kanssa
Arvo Evald	1915

Eemil Lahtisen aika

Eemil Lahtinen (1881-1971) oli Kalamatin poikia ja meni Suojoelle rengiksi vuosisadan lopulla. Suojoen varressa Tapiolan lähellä oli Römmin torppa, jota asuivat Tärttälän poika, Hermanni Ström (1848-1899) ja hänen vaimonsa Anna Maria os. Salmelin. Vaimo oli Sillanmäen seppä Hermanni Salmelinin (1822-1876) ja vaimonsa Ulriikka Strömin (1818-1886) tytär. Anna Marialla oli tytär Elina Laurinen edellisestä avioliitosta, joka oli Lippalan emäntänä.

Hermanni hukkui uittotyössä Suojokeen 1899. Hänen ruumistaan ei löydetty, ennen kuin eräs Tapperin veljeksistä Saarijärvellä unessa näki ruumiin sijainnin. Sen perusteella Hermannin ruumis löytyi heti. Tapaus on kuvattu Harri Tapperin kirjassa.

Römmillä oli torpparin paikka auki. Eemil oli ihastunut Römmin tyttäreen Saimaan (1881-1949). Saima oli kovasti musikaalinen, hyvä laulamaan ja tanssimaan. He menivät naimisiin ja Eemeli muutti Römmille. Anoppi Anna kuoli 1905. Kaikki Eemelin lapset syntyivät Römmillä asumisen aikana:

Saima Lahtinen

Eemil Lahtinen

Nimi	Synt.-Kuoll.
Aino Siviä	1906-1983
Hilja Elisabet	1908
Hellin Saimi Sylvia	1911
Eero Eemil	1913-2009
Helmi Helena	1915-2007
Vieno Sivena	1917
Pentti	1919-1969
Kaisa	1921

Kun Suojoen torppia jaettiin, niin Eelis Piilonen ehdotti Eemelille torppien vaihtoa. Römmi oli lähellä Suojokea ja Piilonen halusi sen liitettäväksi taloon. Tilalle hän tarjosi pinta-alaltaan suurempaa Kuitulaa. Eemeli suostui ja muutti Kuitulaan 1920-luvun alkupuolella. Myös Alhonmäkeä tarjottiin vaihtoehtona, mutta kun Saiman sisarpuoli Elina oli Lippalassa, niin se ratkaisi Kuitulan hyväksi.

Ennen kantopostia Kolunpohjan postit tuotiin Lippalaan, mistä naapurit sitten illan kuhjassa kävivät sitä noutamassa. Eemeli kävellä keikutteli hiljalleen, selkä kenossa postia hakemaan. Tupaan tullessaan hän aina sanoi: "Hyvveä illan tellukkata". Jos hän ehti tulla jo päiväsaikaan, niin silloin sanoi: "Päeveä tulin sanomaa".

Kaisa Lahtinen

Aino Siviä Lahtinen

Aino Siviä avioitui Mäkikylä Tupsulasta kotoisin olevan Eeti Kalervo Niinisalon (1912-1960) kanssa. He rakensivat talon Kolulta ostamalleen Kulmalan tontille. Siviällä oli tapana puhua rumia ja saattaa näillä puheillaan kuulijansa hämilleen.

Lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.
Pentti Kalervo	1935-2009
Kalevi Armas	1937
Terttu-Liisa	1946

Hilja Elisabet avioitui Väinö Uiton s. 1908 Kuhajoella, kanssa. Muuttivat Pihtiputaan Elämäjärvelle asutustilallisiksi.

Sylvia Lahtinen

Hilja Lahtinen

Hellin Saimi Sylvia avioitui Kalle Elon kanssa Turussa. Sylvillä oli ennen avioliittoa tytär Margit, joka oli Kuitulassa kasvattityttönä.

Eero Eemil oli kirvesmies ammatiltaan, ja asui perheineen ainakin Järvenpäässä ja Karhunlähteellä.

Helmi Helena avioitui Tupsulaan Lauri Porrin (1913-1984) kanssa. Lauri oli Tupsulan poika ja jäi isännäksi kotiinsa. Tupsulan Lassi rakensi uuden talon 1950-luvulla. Tuli tupaantuliaisten aika, ja Helmi kun oli uskonnollinen, niin samalla pidettiin ompeluseurat. Rötäpohjaltakin lähdettiin juhlimaan oikein porukalla. Kolun Arvo lähti Zetor-traktorillaan kuskiksi. Peräkärryn laitojen päälle asetettiin vahvoja lankkuja poikittain istuimiksi. Zetorit olivat aika kovia kulkemaan. Naisten huivien nurkat olivat suoranaan, kun ajoviima kävi.

Vieno Sivena oli naimisissa Turussa.

Pentti Lahtisen aika

Pentti ja Suoma Lahtinen

Pentti jäi Eemelin tahdosta Kuitulaan isännäksi. Sotareissullaan hän löysi Suoma Kustaava Vanhatalon (1919-) vaimokseen.

Kun he Hämeenlinnassa kihlautuivat, Pentti ilmoitti kirjeessä Eemelille asiasta. Eemeli ei osannut lukea ja joutui menemään Lippalaan luettamaan kirjeen sisältöä. Mainittiin, että tuleva emäntä on oikein karjakkokoulun käynyt.

Pentti puhui mielellään ja kovalla äänellä. Aina kun oli saanut jonkin asia sanottua, niin perään tuli automaattisesti: "Eikö ookkin nii, häh. mitäh". Pentti ehti järjestää 50-vuotisjuhlat ennen kuolemaansa. He olivat Suoman kanssa niin samanikäiset, että pitivät yhteiset juhlat. Kuitulan tuvassa tanssittiin ja Pentin armeijakaveri Väinö Honkonen oli haitaria soittamassa. Koko kylän väki oli koolla.

Lapset:

Kuitula vuonna 1950

Nimi	Synt.-Kuoll.
Pentti Olavi	1945-1945
Heikki Johannes	1946
Olavi	1950
Pentti Tapani	1957
Hannu	1958
Ilkka Matias	1962

Eemeli asui välillä Kaisa-tyttärensä luona Turussa. Myöhemmin Eemeli palasi takaisin Kuitulaan asumaan. Pentti oli silloin jo kuollut.