Hakalan historia

Otto Heikinpoika Kauton aika

Hilma Kautto

Otto Kautto

Ensimmäinen varma tieto Hakalan asukkaista on, kun Otto Heikinpoika Kautto (1857-1945), Kankaanpään entisen torpparin poika, muutti Hakalaan Kolun torppariksi vuonna 1897. Hänen vaimonsa oli Hilma Sofia Äijäläinen (1861-1832). Nuorimmat lapsista syntyivät Hakalaan muuttamisen jälkeen.

Elämää vanhassa Hakalassa

Omaa saunaakaan ei ollut. Purolassa käytiin kylpemässä Veli-Jussin saunassa. Otto kantoi pienempiä poikia nokkossäkissä Purolaan, kun kaikilla ei ollut kenkiä. Pojat pakkasivat säkissä nujuamaan keskenään. Otto uhkasi: "Jos ettö oo temuamatta ni minä puotan koko säkin purroon".

Pojan tytär Lyytikin kävi Hilma-mummun kanssa Purolassa saunassa. Lämmintä vettä oli vain pienessä astiassa savukiukaan päällä lämpenemässä ja sitä piti kuluttaa äärimmäisen säästeliäästi. Muutoin sitä ei olisi kaikille riittänyt. Mummo alituiseen Lyytille huomautti: "Elä sinä holovoa sitä vettä. Työ ootto siellä Koskella oppinu vesiä holovoamaan". Kun ei vettä saanut holovata, niin Lyytin takapuoli jäi ihan nokiseksi. Kun se sitten valossa huomattiin, niin Hilma sylkäisi kämmeneensä ja pyyhki enimpiä nokia pois.

Kolunpohjan vanhimpia rakennuksia

Otto Heikinpoika vanhassa Hakalassa

Kuten valokuvasta voidaan vierellä päätellä, on Hakalan asuinrakennus todella vanha ja huonokuntoinen. Tuskin Kolunpohjalla on vanhempaa rakennusta ollut. Siinä Otto asusteli kuitenkin kymmeniä vuosia.

Kartanolla oli pieni navetta, jossa oli pari lehmää. Käymälää ei ollut, vaan navetan takana ollut sontakasa hoiti sitä tehtävää. Hankeen oli tökätty pystyyn jokaiselle oma puutikku, joka hoiti vessapaperin tehtävän.

Hellaa ei tuvassa ollut, vaan avotulella kaikki tehtiin. Kahvit paahdettiin kerta-annoksina pienellä varrenpäässä olevalla kipolla ja ruuat keitettiin pyöreäpohjaisessa padassa. Otto oli kova kalamies ja Purolan Jussin kanssa sai särvintä järvestä. Nälästä ei ollut tietoakaan.

Tarina kertoo joulunvietosta Hakalassa: Otto ei ollut koskaan kuullut puhuttavankaan joulupukista. Joku naapureista oli liikkeellä joulupukin vaatteissa ja päätti yllättää Hakalaisetkin menemällä sinne pukiksi. Otto istui sängynlaidalla ja kuulosteli kuka tulee käymään. Kun pukki astui tupaan, niin Otto tempasi kirveen sängyn alta aseekseen puolustaakseen kotiaan.

Otto Heikinpoika Kauton ja hänen vaimonsa Hilma Sofia Äijäläisen lapset:

Nimi	Synt.-Kuoll.	Huom.
Lydia	1833-	Muutti Amerikkaan
Otto	1886-1946
Linda Maria	1888-1953
Kalle	1892-
Heikki	1895-
Aatu	1899-
Erkki	1901-	Muutti Viitasaarelle

Otto Kautto nuorempi

Otto Kautto nuorempi asui Kuitulassa perheineen siihen aikaan, kun Parantaiset olivat sieltä lähteneet ja Lahtiset eivät vielä olleet sinne tulleet. Hänen vaimonsa oli Tilda Harju s. 1887. Esimerkiksi Sinipaasin Lyyti oli syntynyt Kuitulassa vuonna 1909. Sittemmin he muuttivat Kuhnamon lossituvalle asumaan, kun Otto toimi siellä lossarina. Jossakin vaiheessa Otto hankki omakotitalon ja vuonna 1946 kaivoa kaivaessaan jäi kiven alle ja kuoli.

Kalle osti Kolulta noin hehtaarin tontin vuonna 1924 Juho Liimataiselta. Tilalle annettiin nimeksi Harju, mutta Kämpäksi sitä aina sanottiin. Vaimo oli Siiri Oksanen.

Linda Maria Kautto

August Tourunen

Linda Maria oli Kankaanpäässä piikana. Siellä oli myös renkinä isännän veli August Tourunen. He avioituivat keskenään. August hankki Suvannon myllyn Koivistosta ja he asettuivat sinne asumaan. Heidän luonaan vanha Haka-Ottokin vietti viimeiset vuotensa. Myöhemmin August perusti linja-autoyrityksen.

Lempi Raatikainen

Heikki Kautto

Heikki muutti Koskelle asumaan. Hänen vaimonsa oli Lempi Raatikainen (1897-) Konginkankaalta.

Aatu oli naimisissa Anna Ahosen (1902-) kanssa ja he asuivat Annantuvalla.

Kuorelahtien aika

Aino Pajulahti

Matti Kuorelahti

Kauttojen jälkeen 14.12.1934 Hakalaan muutti Matti Kuorelahden (1881-1957) perhe Linnankylältä. Matti oli Kuorelahden talon poika. Vaimo oli Aino Maria os. Pajulahti (1892-1980), vihitty 1922 ja heillä oli vain yksi poika, Esko Tapani (1931-1992). Mukana muutti myös Matin äiti Eeva Sofia Kuorelahti (1858-). Matti teki kuoharin hommia pienimuotoisen maatalouden ohessa. Esko oli TVH:lla työnjohtajana kymmeniä vuosia, aina eläkkeelle jäämiseensä saakka.